Espoolaisen Tired Uncle Brewing -panimon tuotannossa syntyvää olutmäskiä aletaan muuttaa ravinteikkaaksi luomulannoitteeksi. Koe-eriä ajetaan parhaillaan Ecolutionin pienellä testireaktorilla, josta myöhemmin…
Länsimetro on myös Green Line: Metroväylä yhdistää vihreän kemian, kiertotalouden ja puhtaan teknologian osaajat




Voiko Espoon Länsimetron ympäristöstä muodostua joskus yhtä tunnettu brändi kuin Kalifornian Piilaaksosta?
Aika näyttää, johtaako Espoon kaupungin viime vuonna käynnistämä Green Line -konseptointi vielä jonain päivänä sellaiseen globaaliin tunnettuuteen, että Länsimetron varsi tiedettäisiin maailmalla vihreän kemian, kiertotalouden ja puhtaiden teknologioiden ympäristönä ja yhteisönä.
Metrolippu siihen suuntaan on kuitenkin jo ostettu. Green Line -konsepti lanseerattiin Espoon Otaniemessä 16. joulukuuta.
Metrolinja yhdistää
”Länsimetron varrella sijaitsee valtavasti osaamista, tutkimusta ja yritystoimintaa nimenomaan kiertotalouteen sekä kemianteollisuuden osaamiseen liittyen”, tiivistää Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Reetta Jänis.
Espoon kaupunki on investoinut viime vuosina merkittäviä summia paitsi Länsimetroon, myös uuteen rakentuvaan kaupunkiympäristöön.
”Tajusimme, että Espooseen on rakentumassa paljon uusia paikkoja ja tilaisuuksia kemianteollisuudelle, biotaloudelle ja kiertotaloudelle, mutta ne eivät ole linkittyneet. Vuosi sitten saimme ajatuksen, että kannattaisi muodostaa yhteinen verkosto. Kemiralta tuli sitten idea, että kaikkihan sijaitsee metroverkoston varrella. Espoon kaupunki käynnisti silloin projektin, jossa lähdettiin kehittämään Green Line -konseptia”, Enter Espoon innovaatio- ja kasvujohtaja Miska Hakala sanoi joulukuun tilaisuudessa.

”Olemme Suomen toiseksi suurin kaupunki, mutta haluamme olla kokoamme suurempi eurooppalaisella ja globaalilla areenalla, luotettava kumppani ja alusta, jolla ihmiset voivat yhdessä ratkaista globaaleja ongelmia”, Espoon kaupungin projektipäällikkö Ville Taajamaa kuvailee.
Osaamista ja näkyvyyttä
Kumppaneina projektissa ovat Espoon kaupungin ja Enter Espoon lisäksi Kemira, Aalto-yliopisto ja VTT sekä Kiviruukkia rakentava NCC, konseptinkehitykselle rahoitusta myöntänyt Uudenmaan liitto sekä muut yhteistyöverkoston toimijat.
Osanottajajoukko ei kuitenkaan ole rajattu, vaan kaikki alueella toimivat vihreän siirtymän, vihreän kemian ja kiertotalouden toimijat ovat tervetulleita verkostoon. Green Lineen kuuluvat niin Espoon kaupunki ja kaupunkikumppanit kuin pienet ja suuret yritykset, tutkimuslaitokset, kiihdyttämöt, oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot kuin sijoittajat ja innovaattoritkin.
Jänis korostaa, että näkyvyys on merkittävin Green Linen tavoite.
”Haluamme saada kansainvälistä näkyvyyttä, jotta saamme uusia toimijoita ja osaajia. Toisaalta haluamme auttaa startup-yrityksiä näkymään, kansainvälistymään ja kasvamaan. Oppilaitoksille ja nuorille haluamme osoittaa, että kemia ja kiertotalous ovat kiinnostavia aloja”, Jänis listaa.
Kiviruukki, Finnoo ja Otaniemi
”Green Line -konsepti yhdistää Espoon puhtaan siirtymän osaajat”, tiivistää Kiviruukista kiertotalouden keskittymä -projektin projektipäällikkö Päivi Hertel.
Länsimetro yhdistää toisiinsa Aalto-yliopiston, lukuisat startup- ja spinnoff-yritykset ja yrityskiihdyttämöt sekä VTT:n tutkimus- ja kehityskeskukset Otaniemessä sekä paljon muuta kestävyyteen ja cleantechiin liittyvää toimintaa metrolinjan varrella.
Kivenlahden päätepysäkin läheisyyteen Kiviruukkiin on noussut VTT:n Bioruukki, Pohjois-Euroopan merkittävä kiertotalouskokeilujen ja biopohjaisten ratkaisujen pilottikeskus.
Kiviruukkiin on parhaillaan rakentumassa kansainvälisesti kiinnostava kiertotalouden keskittymä ja Cleantech Garden -keskustakortteli.
Toukokuulle 2026 jatkuvan Kiviruukki-projektin projektikoordinaattori Lotta Mannonen Espoon kaupungilta toivoo, että alueelle ja yhteistyöverkostoon tulisivat erityisesti tekstiilien ja muovien kiertotalouteen ja kestäviin ruokajärjestelmiin liittyvät yritykset. Näillä projektin teema-aloilla kiertotalousratkaisut voivat tuoda isoja päästövähennyksiä ja myönteisiä ympäristövaikutuksia.

Muovien teema Kiviruukissa jatkaa myös Espoon kaupungin äskettäin päättyneen Kaikki muovi kiertää -hankkeen teemoja.
Kiviruukin yrityksille suunnitellaan myös kiertotalouden showroom-konseptia:
”Aluksi showroom voisi olla virtuaalinen tila tai alusta, jossa kiertotalouden yritykset pystyisivät esittelemään tuotteitaan, palvelujaan ja onnistumistarinoitaan”, Mannonen kuvaa.
Finnoon pysäkiltä puolestaan pääsee syksyllä avautuvaan EriCa-tiedekeskukseen, johon keskittyy paljon vihreän kemian osaamista.
EriCaan tulee yli 10 000 neliömetriä laboratoriotiloja ja muita toimitiloja tutkimukseen, tuotekehitykseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Päävuokralainen on Kemira.

”Yksi maailman kestävimmistä paikoista”
Keilaniemessä ja muuallakin metrolinjan varrella tai aivan läheisyydessä paikkaansa pitävät monien isojen yhtiöiden pääkonttorit.
Puolen tunnin sisällä Länsimetrosta toimivat myös lukuisat tutkimuskeskukset, korkeakoulut, yliopistot ja suuret muovi- ja kemianteollisuuden yhtiöt.
Helsingin puolella Ruoholahdessa on kiertotalouden globaalin edistäjän, Sitran keskuspaikka. Kampin pysäkiltä puolestaan pääsee astumaan yhdelle maailman suurimmista startup-kampuksista, Maria 01:lle.
”Tällainen läheisyys ja saavutettavuus on harvinaista. Noin puolen tunnin matkan sisällä sijaitsee näin uniikki cleantechin innovaatio-startup-ekosysteemi. Tämä on yksi maailman kestävimmistä paikoista”, tiivistää Green Line -konseptointia tehneen Crazy Town Oy:n Toni Pienonen.

Ei klusteri vaan tarina
Konseptoinnissa tehtyjen haastattelujen pohjalta Green Linen olemus alkoi kiteytyä.
Pienonen kuvailee, että kaikkia toimijoita kiinnostaa, kuinka houkutella lahjakkuuksia, asiakkaita ja investointeja ja pitää näistä kiinni.
”Green Line ei ole ekosysteemi, ei klusteri eikä edes yhteisö, vaan jaettu tarina, jossa kaikki kerromme saman viestin: Green Linen varrella Suomi ratkaisee globaalin kestävyyskriisin”, Pienonen muotoilee.
Green Linen pysäkeiltä pääsee kirjaimellisesti astumaan sisään suomalaisen vihreän kemian, kiertotalouden ja puhtaiden teknologioiden osaamiseen ja yhteistyöhön. Koko innovaatio- ja startup-ekosysteemi on yhden metrolinjan varrella.
Pienonen kuvaa, että fyysinen ympäristö, fasiliteetit ja kyvykkyys muodostavat yhdessä summan, joka luo innovaatioita, joita maailma juuri nyt kipeästi tarvitsee.
”Täällä on yrittäjähenkisyyttä ja yhteistyötä. Sitä tehdään yhteiseksi hyväksi. Tällaisen asenneilmaston luominen vie aikaa, ja täällä se jo on.”
Jänis korostaa, että nyt luotu konsepti on vasta alku. Jatkoaskelille etsitään nyt rahoitusta.
Ensimmäisessä vaiheessa Green Line näkyy ainakin yhteisenä viestinä ja siinä, että metroväylän toimijoiden tapahtumat kootaan yhteiseen tapahtumakalenteriin.
”Tämä on nyt ensimmäinen avaus. Konsepti elää ja kehittyy”, Jänis korostaa.
Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti
Kuvat: Elina Saarinen. Länsimetron päätepysäkki Espoon Kivenlahdessa on mullistumassa. Alueella toimii jo VTT:n Bioruukki, ja naapurustoon rakentuu uusi Kiviruukin kiertotalouskeskus, Cleantech Garden -yrityspuisto.


