Mikromuoveista paljastui uusia riskejä tuotantoeläinten terveydelle ja elintarvikkeiden turvallisuudelle

Kaikkialla maatalousympäristössä esiintyvät mikromuovit häiritsevät tuotantoeläinten suolistomikrobeja ja käymisprosesseja, osoittaa tuore kansainvälinen tutkimus.

Tutkimus tarjoaa merkittävää uutta tietoa siitä, miten mikromuovit käyttäytyvät eläinten ruoansulatuksessa.

Naudoilla muovihituset häiritsevät eläinten ensimmäisen mahan eli pötsin mikrobiston toimintaa ja pötsikäymistä, tuloksista ilmenee.

Tutkijat käyttivät erikokoisina hiukkasina ja annoksina viittä maatalousympäristöistä yleisesti löytyvää mikromuovityyppiä, joita he lisäsivät laboratoriossa lehmiltä kerättyyn pötsinesteeseen.

Aineet olivat polymaitohappo, polyhydroksibutyraatti, suurtiheyspolyeteeni, polyvinyylikloridi ja polypropeeni.

Muovi vähensi johdonmukaisesti käymistoiminnan olennaista mittaria eli kumulatiivista kaasunmuodostusta muovityypistä, hiukkaskoosta tai annoksesta riippumatta.

”Ensimmäinen askel”

”Tutkimuksemme on ensimmäinen askel kohti mikromuovialtistuksen biologisten vaikutusten ymmärtämistä tuotantoeläimissä”, sanoo apulaisprofessori Daniel Brugger Helsingin yliopistosta.

Brugger johti Helsingin, Zürichin ja Hohenheimin yliopistojen ja Münchenin teknillisen yliopiston yhteistutkimusta, jonka julkaisi Journal of Hazardious Materials.

”Elävillä eläimillä tehtävät tutkimukset ovat kiireesti tarpeen, jotta voidaan paremmin ymmärtää vaikutusta eläinten terveyteen ja elintarvikkeiden turvallisuuteen, etenkin kun muovintuotanto jatkaa kasvuaan maailmanlaajuisesti.”

Mikromuovia levittävät elävät bioreaktorit

Aiemmin on todistettu, että eläimet altistuvat mikromuoveille saastuneen maaperän ja rehun kautta.

”Tutkimuksemme osoittaa ensimmäistä kertaa, että mikromuovit eivät vain kulje tuotantoeläinten ruoansulatuskanavan läpi”, korostaa Hohenheimin yliopiston professori Jana Seifert.

Sen sijaan muovihituset ovat vuorovaikutuksessa suolistomikrobiomin kanssa, muuttavat käymisprosesseja ja hajoavat osittain.

”Toisin sanoen tuotantoeläimet eivät ole muovijätteen passiivisia vastaanottajia, vaan niiden ruoansulatusjärjestelmä saattaa toimia bioreaktorina, joka muuttaa mikromuoveja ja levittää niitä edelleen maatalousjärjestelmissä.”

Voivat päätyä ihmisen ravintoketjuun

Naudassa ruoansulatuksen aikana muodostuvat aiempaa pienemmät muovinpalaset saattavat tutkijoiden mukaan imeytyä helpommin kudoksiin ja päätyä näin ihmisen ravintoketjuun.

Mikromuovia on jo havaittu karjanrehun lisäksi eläinten lannassa ja jopa ihmisten ulostenäytteissä.

Ilmiötä voidaan yrittää estää parantamalla maatalouden muovinkäytön hallintaa esimerkiksi säilörehupaalien käärintämuovien, pakkausmateriaalien ja pelloille laskettavan jätevesilietteen osalta.

Teksti: Päivi Ikonen, Kemiamedia.fi

Kuva: Helena Kuoppala/ Helsingin yliopisto. Mikromuovit häiritsevät naudan suolistomikrobeja ja käymisprosesseja.