Muovijätettä ei pian enää saa viedä OECD:n ulkopuolelle – Kansainvälisiin jätesiirtoihin tulossa valvontaa helpottava sähköinen järjestelmä

Laittomat jätesiirrot halutaan kuriin. Euroopan unionin jätesiirtoasetus (2024/2257) on nyt uudistettu ja se astuu voimaan 20.5.2024.

Pääosalla muutoksista on kahden vuoden siirtymäaika. Vaarattoman jätteen vientirajoitukset OECD-maiden ulkopuolelle astuvat kuitenkin voimaan vasta kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Uudistetun asetuksen tavoitteena on vähentää jätteiden vientiä OECD-maiden ulkopuolelle ja lisätä jätteen hyödyntämistä EU:n sisällä.

Vientikohteen täytettävä ympäristökriteerit

Jätettä voi jatkossa vielä EU:n ulkopuolelle vain sellaiseen laitokseen, joka on kolmannen osapuolen auditoima. Jäte on käsiteltävät asetuksessa määritellyllä, ympäristön kannalta hyväksytyllä tavalla.

On jätteen viejän vastuulla varmistaa, että vastaanottaja löytyy EU-komission ylläpitämästä auditoitujen laitosten rekisteristä.

Komissio alkaa ylläpitää listaa OECD:n ulkopuolisista maista, joihin niin kutsuttuja vihreitä jätteitä saa viedä. OECD:n ulkopuolisten maiden kuten Intian, Kiinan ja Afrikan maiden, tulee pyytää pääsyä listalle komissiolta. Maiden on osoitettava, että niillä on asianmukaiset valmiudet hyödyntää tiettyjä jätteitä.

Vihreä jäte tarkoittaa hyödynnettäväksi siirrettävää jätettä, josta ei todennäköisesti aiheudu vaaraa ympäristölle ja joka on luokiteltu jätteensiirtoasetuksessa niin sanotusti vihreäksi jätteeksi. Vihreitä jätteitä ovat esimerkiksi puhdas metalliromu tai jätepaperi.

Muoviroskaaminen kuriin

Uusi asetus rajoittaa erityisesti muovijätteen vientiä kolmansiin maihin.

Ongelmana on ollut, että muovijätettä on viety länsimaista ”kierrätettäväksi” kolmansien maiden laitoksiin, jotka ovat poimineet jätteen joukosta vain helpoimmin hyödynnettävän materiaalin, ja päästäneet muun jätteen dumpattavaksi luontoon.

Jätettä on myös suoraan dumpattu tai poltettu.

Länsimaista peräisin olevaa muovipakkausjätettä onkin löydetty esimerkiksi Kaakkois-Aasian rannoilta (Lue Uusiouutisten juttu Länsimaat ”kierrättävät” jätteet kaukomaiden meriin).

Kaiken muovijätteen vienti OECD:n ulkopuolelle kielletään 2,5 vuoden päästä nyt uudistetun jätteensiirtoasetuksen voimaantulosta.

Muovijätteen vienti tulee mahdolliseksi tietyin, tiukoin edellytyksin, viiden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta.

Myös vaarattoman eli vihreän muovijätteen vienti EU:n ulkopuolelle vaatii siirtymäajan jälkeen jätesiirtoluvan.

Loppukäsittelyyn siirrolle tiukat ehdot

Uusi asetus tiukentaa myös ehtoja, joiden perusteella jätettä voi siirtää loppukäsiteltäväksi EU:n sisällä.

Loppukäsittely tarkoittaa esimerkiksi kaatopaikkasijoittamista tai vaarallisen jätteen hävitystä polttamalla.

Siirto EU-maasta toiseen on hyväksyttävissä esimerkiksi, jos jätettä ei voi loppukäsitellä jätteen syntymaassa teknisesti toteuttamiskelpoisella ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Tämä tiukennus ei koske sellaista jätettä, joka toimitetaan hyödynnettäväksi tai energiahyödynnettäväksi toiseen jäsenmaahan.

Näin esimerkiksi jäteperäisiä polttoaineita voi edelleen tuoda ja viedä EU-maasta toiseen. Nämä jätesiirrot vaativat pääsääntöisesti jätesiirtoluvan.

Suurempi osa jätteistä pysyy hyödynnettävänä EU:n sisällä

Muutoksilla lupakäsittelyprosessiin on tarkoitus helpottaa ja nopeuttaa jätteen hyödynnettäväksi vientiä EU:n sisällä, EU-maasta toiseen.

EU:n sisäisiä jätesiirtoja pyritään helpottamaan laitosten ennakkohyväksyntämenettelyllä. Kriteerit laitosten ennakkohyväksynnälle yhdenmukaistuvat kaikissa EU-maissa. Laitoksen on oltava hyväksi havaittu käsittelylaitos, joka on pystynyt aikaisemminkin toteuttamaan hyödyntämisen ongelmitta.

”Tavoitteena on, että EU:ssa syntyisi uutta teollisuutta ja hyödyntämiskapasiteettia. Jokaisen maan ei tarvitse rakentaa omia hyödyntämislaitoksiaan kaikenlaiselle jätteelle, vaan jätettä voisi aiempaa helpommin viedä hyödynnettäväksi EU:n sisällä”, Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Hannele Nikander täsmentää.

Toiseen maahan hyödynnettäväksi vietävä jäte lasketaan alkuperämaan kierrätysasteeseen.

”Kun Suomesta on esimerkiksi viety rakennusjätettä Viroon hyödynnettäväksi, se on laskettu Suomen hyödyntämisasteeseen. Vaikka jätevirtoja on kyllä haastavaa seurata, kun ne menevät laitoksesta toiseen”, Nikander sanoo.

Vihreät jätesiirrotkin sähköiseen ilmoitusjärjestelmään

Jätteensiirtoasetuksen uudistus on tuomassa helpotusta etenkin jätteiden jäljitettävyyteen, seurantaan ja valvontaan.

Jätesiirtoilmoitusten käsittely siirtyy EU-laajuisesti sähköiseen asiointiin toukokuussa 2026.

Ilmoitusten käsittely EU-maiden välillä tapahtuu sen jälkeen sähköisessä järjestelmässä, joka on parhaillaan työn alla.

Suomessa toimiva kansallinen jätesiirtojärjestelmä, Finnish TFS, tullaan liittämään EU:n keskusjärjestelmään.

Toimijoilla ei aiemmin ole ollut velvollisuutta ilmoittaa niin sanotuista vihreistä siirroista viranomaisille reaaliaikaisesti, mutta tästedes myös näistä jätteistä on ilmoitettava etukäteen sähköisessä järjestelmässä jo ennen siirron alkamista. Myös näiden jätteiden vastaanottamisesta ja hyödyntämisestä on ilmoitettava sähköisen järjestelmän avulla.

”Olemme todella tyytyväisiä, että jätteen jäljitettävyys ja valvonta helpottuvat. Esimerkiksi vihreiden jätteiden seuranta ei ole ollut sataprosenttista, koska tietoa on pitänyt kerätä monesta eri lähteestä”, Nikander sanoo.

EU-komissiolta odotetaan vielä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä, jotka tarkentavat tiettyjä asetuksen artikloja.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Muovijätettä on päätynyt myös länsimaista Kaakkois-Aasian jokiin ja meriin, koska jätesiirtojen valvonta on ollut hankalaa. Uusi jätteensiirtoasetus pyrkii siihen, että muovijätettä ei enää siirrettäisi kolmansiin maihin.