Oikea asenne asetuksiin

Valmisteilla oleva romuajoneuvojen kiertotalousasetus kannattaa nähdä tilaisuutena. Suomella on kierrätysteknologioissa ja ekosysteemien rakentamisessa osaamista, jota kannattaa viedä maailmalle.

Vielä 10 vuotta sitten pystyi tietämätönkin toteamaan, ettei kehitys mene koskaan taaksepäin.

Tällä hetkellä tuntuu, ettei tästä voi olla ihan varma.

Pitkälle historiaan tarkasteltuna olemme tietysti eri tilanteessa kuin vaikkapa 1900-luvun alussa. Geopoliittisesta perspektiivistä tarkasteltuna on kuitenkin vaikea hahmottaa, ovatko ilmastonmuutos, luontokato ja kestävä kehitys enää niitä arvoja, joiden eteen tehdään organisaatio- tai kulttuurirajat ylittävää yhteistyötä.

Kriisit toisensa jälkeen heittävät miettimään tavoitteiden asettelua, jos nyt ei ihan lähtöruutuun, niin vuosia taaksepäin. Talouden kanssa painiva Oy Suomi Ab jarruttaa ja sutii tyhjää yhtaikaa, vaikka pitäisi investoida, innovoida ja viedä ideoita, tuotteita sekä palveluita maailmalle.

Tuleva ajoneuvojen kiertotalousasetus eli ns. ELV-asetus ja jo voimaan tullut EU:n akkuasetus ovat esimerkkejä muutoksista ja uudistuksista, joissa olisi valtava potentiaali viedä Suomi konseptina eturivin toimijaksi niin muihin EU-maihin kuin muille mantereillekin.

Oma kokemus on varsin rohkaiseva: olemme monessa asiassa edelläkävijöitä.

Voisimme kuitenkin olla paljon enemmän. Harmaat jätevirrat ja tuottajan virallisten järjestelmien sivusta loiskivat ohivuodot ovat hyvä esimerkki ongelmista, jotka hiertävät kaikkialla Euroopassa. Keinojen kehittämiseen yhteistyössä ei mielestäni varata riittävästi aikaa.

Sanktiot ja tehokas valvonta kuulostavat aina ikäviltä ja niiden väitetään vievät liikaa resurssia. Asia ei ole ollenkaan näin. Teknologian ja digitaalisten apuvälineiden mahdollistama läpinäkyvien prosessien kehittäminen itseasiassa toimii juuri päinvastoin.

Keskitetyt tuottajien järjestelmät mahdollistavat tuotteiden, materiaalien, jätteiden ja uudelleenkäytön seurannan sekä raportoinnin melko kivuttomasti ja kustannustehokkaasti koko elinkaaren ajan valmistuksesta kierrätykseen.

Itse näen vahvasti, että juuri tuottajayhteisömalli mahdollistaa innovaatioiden kehittymisen sekä kaikkia hyödyttävän toimintaympäristön ja liiketoimintaekosysteemin rakentamisen. Kierrätysyritykset voivat kilpailla palvelujen tuottamisesta tuottajavastuussa oleville tuottajille. Samalla koneisto voi valvoa itse itseään ja ilmoittaa epäkohdista ja väärinkäytöksistä käytännössä reaaliajassa.

Kun yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) oli vuosikymmen sitten tuloillaan, totesi silloinen tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio useaan otteeseen, ettei asetuksesta kannata tehdä ongelmaa vaan ottaa se mahdollisuutena. Asetuksella nimenomaan mahdollistetaan paremmin esimerkiksi henkilötietojen asianmukainen hyödyntäminen. Turvallinen tietojen hyödyntäminen vaatii luonnollisesti jatkuvaa kehittämistä yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa.

Samalla lailla ELV-asetus ja akkuasetus mahdollistavat asioiden miettimisen uudella tavalla. Jo nyt on syntymässä uusia innovaatioita autonlasin parempaan talteenottoon ja hyödyntämiseen. Olemme käynnistäneet yhdessä Turun Amk:n ja paikallisten toimijoiden kanssa Varsinais-Suomeen avointa toiminta-alustaa, jonka tarkoitus on nimenomaan pohtia hyötyjä koko arvoketjun osallisille. Vastaavaa kehittämistä tapahtuu myös koko auton purkamiseksi varaosiksi. Mikä hienointa, toimijat pyrkivät omaehtoisesti kehittämään prosessejaan ja luomaan lisäarvoa sekä uudelleenkäytön että materiaalien talteenoton parantamiseksi.

Asetukset kannattaa nähdä lisäarvon kannalta globaalisti eikä pelkästään kansallisesti. Suomen Autokierrätys on käynnistänyt useita keskusteluja, joiden tarkoitus on viedä maailmalle suomalaisia autonkierrätysinnovaatioita sekä koko Suomen konseptin liiketoimintaekosysteemeineen. Kun markkina on globaali ja toiminta rakennettu digitaalisen perustan päälle, mahdollisuuksia rajoittavat lähinnä huono mielikuvitus ja naapurikateus.

Teksti: Juha Kenraali, Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja

Kuva: Veera Lintula. Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha Kenraalin mukaan uudet asetukset kannattaa nähdä lisäarvon kannalta globaalisti eikä pelkästään kansallisesti.