Pönttö kiertoon: Salpamaa vauhdittaa posliinin kierrätystä

Tiesitkö, että vessanpöntön ja lavuaarin saniteettiposliinia voi kierrättää takkojen ja uunien raaka-aineeksi?

Salpamaa Oy:n ja Tulikiven yhteistyössä peräti 95 prosenttia erilliskerätystä saniteettiposliinista saadaan kierrätettyä materiaalina.

Kylpyhuoneremontin jätteet kierrätykseen

Suomessa syntyy vuosittain tuhansia tonneja keramiikka- ja posliinijätettä, joka on perinteisesti päätynyt hyödyntämättömänä maantäyttöön tai loppusijoitukseen.

Arvioiden mukaan pelkästään kylpyhuoneremonteista syntyy vuosittain yli tuhat tonnia kierrätettävää materiaalia, kun huomioidaan Suomessa uusittavat noin 50 000 kylpyhuonetta.

Tähän asti posliini on ollut haastava materiaali, sillä se ei sovellu lasinkeräykseen eikä pala jätteenpolttolaitoksissa.

Heinäveden tehtaalle raaka-aineeksi

Salpamaa Oy pyrkii vauhdittamaan teollisuudesta, purkutyömailta ja kotitalouksista aiemmin jätteeksi joutuneen posliinin jalostamista korkealaatuiseksi raaka-aineeksi.

Kierrätettyä posliinia voi hyödyntää esimerkiksi Tulikiven Kermansavi-takkojen rungoissa, uunielementeissä ja pinnoituksessa. Kierrätysmateriaalin käyttö parantaa myös valmistusprosessin energiatehokuutta.

Tulikiven Heinäveden tehtaalla on vuodesta 2021 lähtien hyödynnetty keramiikkateollisuuden sivuvirtoja. Nyt kysyntä on kasvanut. Siksi raaka-ainetta hankitaan myös purkutyömailta.

Hintaporkkana houkuttelee

Tehostaakseen kiertotaloutta Salpamaa laski saniteettiposliinin vastaanottohintaa houkutellakseen suurempia volyymeja hyötykäyttöön.

”Haluamme varmistaa, että käytöstä poistettujen vessanpönttöjen ja lavuaarien matka takkatiilien materiaaliksi on mahdollisimman sujuva. Päätimme laskea saniteettiposliinin arvonlisäverotonta vastaanottohintaa 75 eurosta 60 euroon tonnilta, jotta saisimme materiaalia kiertoon vieläkin enemmän”, toteaa Salpamaa Oy:n toimitusjohtaja Antti Leiskallio.

Saniteettiposliinin vastaanottohinta Salpamaalla on nyt edullisempi kuin sekalaisen rakennusjätteen, minkä toivotaan kannustavan yrityksiä ja pientuojia lajitteluun. Materiaalin matka alkaa lajittelusta jo syntypaikalla, kuten rakennustyömailla tai Salpakierto Oy:n lajitteluasemilla.

”Kyseessä on malliesimerkki aidosta kiertotaloudesta. Kun saamme kasvatettua volyymeja, voimme tarjota teollisuudelle entistä enemmän ekologista uusioraaka-ainetta, joka korvaa neitseellisiä materiaaleja, kuten savea ja hiekkaa. Samalla vähennämme loppusijoitettavan jätteen määrää merkittävästi”, Leiskallio sanoo.

Jalostusta Kujalassa

Salpamaa käsittelee saniteettiposliinin Kujalan käsittelykeskuksessa Lahdessa, jossa posliini murskataan alle 16 millimetrin fraktiokokoon. Roskat ja muut epäpuhtaudet poistetaan prosessin aikana.

”Tulikivi-yhteistyömme osoittaa, miten kiertotalous on enemmän kuin jätteenkäsittelyä. Se on arvoa luova vastuullinen tapa hyödyntää materiaaleja uudelleen. Takkamallisto osoittaa, kuinka innovatiiviset ratkaisut yhdistävät kestävän kehityksen ja liiketoiminnallisen järkevyyden. Näitä konkreettisia edistysaskeleita tarvitaan vain enemmän”, Leiskallio sanoo. 

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: Salpamaa. Kierrätysposliinin ja keramiikkajätteen tarkkaa määrää ei Suomessa tilastoida erikseen, mutta potentiaali on iso.