Purkuviidakosta päivänvaloon

Kuva: Adobe, Firefly-generoitu. Uudistusten avulla pyritään tehostamaan purkujätteen kierrätystä. 
Facebooktwitterlinkedin

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

 

Purkamisen rooli muuttuu uuden maankäyttölain ja uuden rakennuslain myötä, joka astuu voimaan 1.1.2025. Uudistusten avulla pyritään tehostamaan purkujätteen kierrätystä.

Uudenlaiset, innovatiiviset ratkaisut ovat tulevaisuuden avainasemassa – Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kajaanin kaupunki ja Sotkamon kunta ovat ottamassa askelia juuri näiden ratkaisujen löytämiseksi PUMA-hankkeen myötä.

PUMA – Purkujätteestä materiaaliksi -hanke on yhteinen ponnistus, joka tähtää purkamisesta syntyvien jätteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Hankkeessa ei kuitenkaan keskitytä ainoastaan rakennusten purkamiseen, vaan selvitetään myös maanrakentamisesta syntyvien materiaalien uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Maanrakentamisessa, kuten esimerkiksi katusaneerauksessa, materiaaleja on kierrätetty jo vuosia. PUMA-hankkeen yhtenä toimenpiteenä on tutkia, voitaisiinko maanrakentamisesta syntyviä materiaaleja hyödyntää uudelleen tehokkaammin sekä kustannusten että materiaalin osalta.

 

Purkujätteitä ohjaavat ohjeet ja lait – myös kuntalaisen näkökulmasta

Rakennusten purkamista ohjaavat erilaiset ohjeistukset ja lait. Mikäli purettava rakennus sijaitsee asemakaava-alueella, rakennuksen purkuun tarvitaan purkulupa, josta päättävä ja niitä myöntävä viranomainen on kuntakohtainen rakennusvalvonta. Lainsäädännön tehtävänä on edistää purkujätteen kierrätys- ja hyötykäyttöastetta, jolle Suomen valtio on asettanut määrällisiä tavoitteita – mutta niitä ei ole vielä saavutettu.

Yksi lainsäädännöllisistä haasteista on, ettei tämänhetkinen laki määrittele kiertotalouden periaatteita ja kriteereitä, saati ohjaa toimijoita käyttämään kiertotalousratkaisuja.

Alalla voi olla, ja onkin, halua tehdä purkutyötä kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita noudattaen, mutta todellisuus ja arki eivät vielä ole päässeet mukaan kelkkaan. Purkualaa haastavat myös asiantuntijat – pitäisi ottaa käyttöön ja toteutukseen uusia, totutusta poikkeavia ratkaisuja, mutta muutos vaatii aina töitä.

Lainsäädännölliset haasteet eivät myöskään ole yksin; suurimpia kulueriä purkamisessa ovat materiaalien kuljetukset ja jätteiden jatkojalostukseen liittyvät kustannukset.

Purku-urakkaa harkitsevan kuntalaisen näkökulmasta pakkaa taas sekoittaa se, että purkamisen ohjeistukset ja lait voivat olla hämmentäviä niiden moninaisuuden ja usein käytetyn kapulakielen vuoksi. Tästä syystä yksi keinoista, joilla PUMA-hanke pyrkii helpottamaan navigointia ohjeistusviidakossa tuottamalla erinäisiä, selkokielisiä ja maanläheisiä oppaita.

 

Seuraavat askelet – tai palaverit

Seuraava askel PUMA-hankkeen arjessa on pitää viikkopalaveri tulevana perjantaina kello 10:30. Tätähän se hanketyö joskus – ja aika useinkin – on.

Käytännön tekeminen on joskus hidasta ja mahdollisuudet kortilla, mutta siitä huolimatta ajatus- ja yhteistyötä on tärkeää pitää yllä; näin varmistetaan, että kun käytännön aika koittaa, ollaan valmiina toimintaan!

Kajaanin ammattikorkeakoulun PUMA – purkujätteestä materiaaliksi -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanketta osarahoittavat myös Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kajaanin kaupunki sekä Sotkamon kunta, jotka toimivat itse hankkeen yhteistyökumppaneina.

Teksti: Heidi Karppinen, Olli Isoranta, Ella Lukkari

Kuva: Adobe, Firefly-generoitu. Uudistusten avulla pyritään tehostamaan purkujätteen kierrätystä. 

Facebooktwitterlinkedin