Rakennusteollisuus RT kannattaa jäteveroa ylijäämämaille ja haluaa lisää uusiomateriaaleja infrarakentamiseen

Rakennusala käyttää Suomessa yli puolet kaikista raaka-aineista. Rakennusteollisuus RT:n mukaan kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyistä vahvempaa ohjausta, alueellisia ratkaisuja ja kierrätysmateriaalien käytön lisäämistä erityisesti maa- ja infrarakentamisessa.

Rakennusteollisuus RT:n standardointipäällikkö Tuuli Kunnas korosti Kiertotalouspäivillä Turussa rakennusalan merkitystä luonnonvarojen käytössä ja kiertotalouden edistämisessä.

”Rakentaminen käyttää Suomessa 55 prosenttia kaikista raaka-aineista. Rakentamisen raaka-aineista 74 prosenttia on kiviaineksia”, Kunnas sanoi.

Kiertotalouden keinoin olisi mahdollisuus vähentää etenkin suurivolyymistä neitseellisten kiviainesten käyttöä, jota voitaisiin korvata sivuvirroilla ja uusiomateriaaleilla.

Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämillä Kiertovoimapäivillä Turussa pohditaan 20.–21. toukokuuta 2026, kuinka Suomi pääsisi edistämään kiertotaloutta käytännössä ja lisäämään materiaalien kierrätystä.

Tuuli Kunnas pohti asiaa rakennusalan näkökulmasta.

Kiertotaloussitoumuksesta päämäärät

Rakennusalan kiertotaloustavoitteita ohjaa alan green deal -sitoumus, jonka mukaan lähivuosina jo 18 prosenttia käytetyistä maa- ja kiviaineksista tulisi olla uusiomateriaaleja.

Sitoumuksen tavoitteena on ylipäätään vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä talonrakentamisessa 35 prosenttia vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2015. Infrarakentamisessa neitseellisten luonnonvarojen käyttöä pyritään vähentämään kahdeksan prosenttia.

Rakennustuoteteollisuudessa tuotteiden raaka-aineista viidenneksen tulisi pian olla kierrätysmateriaaleja, Kunnas muistuttaa. Tavoitteisiin pyritään muun muassa hyödyntämällä rakennusosia uudelleen.

Maarakentamisen urakoihin uusiomateriaalivaatimuksia

Kunnaksen mukaan yksi suurimmista haasteista on löytää riittävän suuria materiaalivirtoja, joille voidaan rakentaa toimivia kiertotalousratkaisuja.

”Meidän pitäisi pystyä tunnistamaan isoja virtoja. Niistä on helpompi aloittaa kuin tuhansista pienistä virroista”, hän sanoi ja jatkoi:

”Tämä työ on vielä kesken, mikä on yllättävää.”

Hän epäilee, etteivät taloudelliset insentiivit tai poliittinen ohjaus ole olleet tarpeeksi voimakkaita, jotta uusiomateriaalien käyttö olisi houkuttelevaa ja kannattavaa.

RT haluaa ohjata ylijäämämaita nykyistä enemmän arvokkaaseen hyötykäyttöön läjityksen tai maantäytön sijaan. Kunnaksen mukaan ylijäämämaiden tuominen jäteveron piiriin voisi vauhdittaa uusien käyttökohteiden syntymistä.

Tarvitaan myös koordinoitua ja kokonaiskuvaa katsovaa massakoordinaatiota.

”Jos tiedämme, mitä massoja liikkuu ja kuinka paljon, niille voidaan löytää järkevää käyttöä”, hän sanoi.

Kunnaksen mukaan ratkaisut eivät kuitenkaan synny samalla tavalla kaikkialla Suomessa, vaan kiertotalous edellyttää paikallisia yhteistyöverkostoja ja alueellisia synergioita.

Rakennusteollisuus RT kannattaa käyttöosuusvelvoitteen tarkempaa selvittämistä maarakentamisessa. Kunnaksen mukaan velvoitteet voisivat toimia infrarakentamisessa paremmin kuin teollisissa tuotantoprosesseissa.

”Julkisilta tilaajilta tulee edellyttää merkittävästi enemmän kierrätysmateriaalien käyttöä. Infra on pitkälti julkista rakentamista, joten valtioilla ja kunnilla on tässä iso vastuu”, Kunnas sanoi.

Rakennusteollisuus RT on tehnyt kiertotalouden green dealiin kattositoumuksen, jonka tavoitteena on saada myös pienet rakennusalan yritykset mukaan kiertotaloustyöhön. Sitoutuneet yritykset laativat kiertotaloutta tukevia hankintakriteerejä ja kartoittavat esimerkiksi kalustonsa ja toimitilojensa käyttöastetta.

Rakennusteollisuudessa on noin 3 000 jäsenyritystä, ja ala vastaa noin 60 prosentista yhteiskunnan investoinneista.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Elina Saarinen. Kiertotalouspäivät pidettiin Turussa Radisson Blu Marina -hotellilla.