Saako käytöstä poistettuja kirjoja pian taas laittaa paperinkeräysastiaan? – Paperinkierrättäjät huolissaan: ”Yksi päätös uhkaa tuhota koko suomalaisen paperinkierrätyksen”

Rikkinäisten ja käytöstä poistuneiden kirjojen keräystavat muuttuvat, jos jätelakiin esitetty muutos hyväksytään.

Kirjojen syntypaikkalajittelu on hankaloitunut viime vuosina. Osa kunnista ei ole enää suositellut kirjojen laittamista keräyspaperiastiaan edes kannet irrotettuna.

Kun paljon keräyspaperia hyödyntävä Kaipolan tehdas muutama vuosi sitten sulkeutui, kirjoille ei ole ollut kotimaassa tarjolla sopivaa kierrätysprosessia.

Suomessa suuri osa käytöstä poistetuista kirjoista on päätynyt sekajätteenä polttoon.

Euroopassa taas kierrätyslaitokset ovat erotelleet kirjoja muun paperin joukosta käsin ja ohjanneet ne erillisiin kierrätysprosesseihin.

Kirjat talteen kiinteistöiltä

Suomen hallitus esittää nyt jätelakiin muutosta, joka toisi kirjat paperin tuottajavastuun piiriin.

Jos esitetty muutos hyväksytään eduskunnassa, tämä tarkoittaa käytännössä, että painettujen kirjojen maahantuojat ja painopaperin valmistajat velvoitettaisiin keräämään käytöstä poistetut kirjat pääasiassa suoraan kiinteistöiltä.

Kotitaloudet saisivat siis laittaa huonokuntoiset ja käytöstä poistettavat kirjansa keräyspaperiastiaan.

Hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja 28. maaliskuuta 2024 mennessä lausuntopalvelussa.

Ensin uudelleen luettavaksi

Paperin tuottajavastuulliset yritykset joutuisivat myös järjestämään tavat kerätä käytöstä poistettavat kirjat suurkertymäkohteista kuten kirjastoista.

Tähän liittyen keräyspaperiasetusta (270/ 2023) tullaan vielä esittämään muutettavaksi.

Tuottajayhteisöjen olisi yhdessä tuottajien kanssa kehitettävä myös keinot siihen, kuinka kirjajäte saadaan sopimaan kierrätysprosesseihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kirjajäte on eroteltava muusta keräyspaperista ennen sen toimittamista kierrätykseen.

Ympäristöministeriö huomauttaa tiedotteessaan, että esitys koskee vain huonokuntoisia ja käytöstä poistettavia kirjoja. Suositeltavinta on edelleen ohjata kirjat uudelleenkäyttöön ja uudestaan luettaviksi esimerkiksi antikvariaattien kautta.

Jätelain ehdotettu muutos astuisi voimaan mahdollisesti jo tämän vuoden lopussa tai viimeistään vuoden 2025 alusta.

Vähän paperia

Tuottajavastuumuutoksen valmistelussa on arvioitu, että ehdotettu muutos lisäisi kirjapaperin erilliskeräystä ja kierrätystä, mikä auttaisi kustannusalaa pääsemään hiilineutraalisuustavoitteisiinsa.

Kirjojen sisältämät paperimäärät ovat suhteellisen pieniä verrattuna siihen, kuinka paljon keräyspaperia Suomessa muutoin syntyy.

Jätelain muutosesityksen perusteluissa todetaan, että käytöstä poistuvat kirjat sisältäisivät noin 3 300 tonnia paperia. Vertailun vuoksi vuonna 2022 keräyspaperia kerättiin talteen noin 165 000 tonnia.

Tämän vuoksi hallitus päätyi siihen, että ei olisi ollut mielekästä rakentaa kirjoille erillistä jätehuolto- tai tuottajavastuujärjestelmää, vaan järkevämpää olisi sisällyttää kirjat jo olemassa olevaan paperin tuottajavastuujärjestelmään.

Kirja-ala tavoittelee hiilineutraalisuutta

Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho pitää jätelakiesitystä hyvänä ja toivottuna.

”Ajatus siitä, että kirjat poltettaisiin, ei sovi tavoitteisiimme siitä, että tavoittelemme kirja-alalla vastuullisuutta ja hiilineutraalisuutta. Meidän kannaltamme jätelakiesitys on hyvä.”

Laiho kiittelee ympäristöministeriötä, joka otti kirja- ja kustannusalan toiveen vakavasti ja alkoi selvitellä sitä, saataisiinko kirjat paperin tuottajavastuun piiriin.

Laiho korostaa ilmastonäkökulmaa ja päästöjen vähentämisen merkitystä.

Käytöstä poistettujen kirjojen käsittelyn ympäristövaikutuksia ei vielä ole tarkkaan arvioitu.

Jätteenpoltto aiheuttaa päästöjä. Toisaalta kierrätyksessäkin syntyy päästöjä ja kuluu energiaa, koska kuljetukset lisääntyvät ja vaaditaan todennäköisesti lisää lajittelua, prosessointia sekä varastointia ketjun eri vaiheissa.

”Päätös uhkaa tuhota paperinkierrätysjärjestelmän”

Paperin kierrättäjissä esitys sen sijaan aiheuttaa huolta.

Kymmeniä vuosia paperinkierrätyksen eteen työskennellyt Suomen Keräystuotteen asiamies Merja Helander on viettänyt unettomia öitä luettuaan jätelakiesityksen.

”Esitys on hyvin huolestuttava. Jos kirjat kerätään jatkossa yhdessä kotikeräyspaperin kanssa, on riski, että tällä yhdellä päätöksellä tuhotaan koko suomalainen paperinkierrätysjärjestelmä, joka on tähän saakka pohjautunut huolelliseen syntypaikkalajitteluun ja se on toiminut kustannustehokkaasti vuosikymmeniä”, Helander korostaa.

Helander pitää kyllä kannatettavana ajatuksena sitä, että kirjat ohjautuisivat nykyistä enemmän kierrätykseen eikä energiakäyttöön.

”Suomalaisilla on vahva suhde kirjoihin ja paperiin yleensä. Ei sovi suomalaiseen sieluun ajatus, että kirjat menisivät polttoon.”

Helander on kuitenkin huolissaan jätelakiesityksen kohdasta, jossa kirjat edellytettäisiin keräämään kiinteistökeräyksenä. Käytännössä se tarkoittaa, että kirjoja päätyisi samoihin astioihin keräyspaperin kanssa.

”On mielestäni hyväksyttävää, että kirjat tulevat paperin tuottajavastuun piiriin, mutta miten keräys järjestetään niin, että keräys- ja käsittelykustannukset ja ympäristövaikutukset pysyvät hallinnassa, se on ydinkysymys.”

Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy:n asiamies Juha-Pekka Salmi yhtyy huoleen.

”On loogista ja järkevää, että kirjat ovat paperituotteina osa paperin tuottajavastuuta. Mutta uhkana on, että kirjat joutuvat keräyspaperin sekaan. Jos ne joutuvat samaan astiaan, minua huolestuttaa, mitkä ovat kyseisen kierrätysmateriaalin loppumarkkinat, tai onko niitä lainkaan”, Salmi sanoo.

Saadaanko kierrätyskelpoista?

Keräyspaperille on hyvin tarkat laatuvaatimukset, jotta se kelpaa kierrätyskäyttöön.

Keräyspaperia ohjautuu nykyisin kotimaassa esimerkiksi eristevillatuotantoon ja kahdelle pehmopaperitehtaalle. Suomessa keräyspaperin kierrätyskäyttö paperiteollisuuden uusioraaka-aineena on viime vuosina vähentynyt, joten keräyspaperia viedään aiempaa enemmän ulkomaille.

Salmi korostaa, että keräyspaperin määrä on Suomessa puolittunut muutamassa vuodessa, koska media on siirtynyt paperisista lehdistä digitaalisiin tuotteisiin ja samalla paperisen postin jakelu on vähentynyt.

”Kun paperin käyttö vähenee, myös uusioraaka-aineen käyttö vähenee”, Salmi muistuttaa.

Kierrätyskuitumarkkinoilla keräyspaperia myydään eurooppalaisen keräyspaperistandardin EN643:2014-luokituksen mukaisesti. Paperiteollisuudella on tarkka kontrolli sille, että toimitettu keräyspaperi täyttää luokituksen määritykset.

Keräyspaperin kierrätys nojaa Suomessa siihen, että paperi on aina kerätty syntypaikkalajiteltuna virtana. Tehtaalla keräyspaperi menee siistausprosessiin, jossa paperista pestään pois muste.

Helanderin mukaan kirja monimutkaisena tuotteena ei sovi siistaukseen tai muihin nykyisiin keräyspaperin kierrätysjärjestelmiin. Asiaa voi verrata siihen, että kenkää koitettaisiin työntää läpi tekstiilisilppurista.

Kirjoissa on kovia kansia, liimasidontaa, muovipäällysteitä ja jopa kangasta selkämyksissä. Lisäksi kirjojen paperilaatu on erilainen kuin esimerkiksi kotikeräyspaperissa.

”Jos kirjat ja keräyspaperi pannaan samaan virtaan, yhteiskeräyksestä tulevalle materiaalille ei ole olemassa teollista kierrätyskohdetta”, Helander varoittaa ja jatkaa:

”Tiedustelujeni perusteella Suomen paperi- ja kartonkitehtaat eivät halua käyttää kirjamateriaalia raaka-aineenaan, eivät myöskään kotikeräyspaperiin sekoitettuna.”

Hän näkee uhkakuvana myös sen, että ihmiset voisivat tukkia paperinkeräysastiat isoilla kirjamäärillä vaikkapa kirjahyllyjään siivotessaan. Esimerkiksi vanhat tietokirjasarjat kelpaavat harvoin uudelleenkäyttöönkään.

”Kuka valvoo, että keräysastiaan laitetaan vain poistokuntoisia kirjoja? Keräyspaperi kerätään yleensä puristaviin autoihin, ja sen käsittelyn jälkeen kirjat eivät enää kelpaa uudelleenkäyttöön. Lisäksi keräysastioista tulee hyvin painavia ja vaikeasti siirreltäviä, jos ne täytetään kirjoilla”, Helander varoittaa.

”Tietää investointeja lajittelulaitoksiin”

Salmi ja Helander huomauttavat, että ei ole helppo ja yksinkertainen operaatio muuttaa vuosikymmeniä toiminnassa ollutta järjestelmää.

Jätelakiesityksessä muutoksen on aikataulutettu tulevan voimaan jo vuoden sisällä.

Helander sanoo, että jos kirjoja saisi laittaa tavallisen kotikeräyspaperin joukkoon keräyspaperiastioihin, kirjat täytyy lajitella pois muusta keräyspaperista käsittelylaitoksilla.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarvittavaa määrää lajittelukapasiteettia kirjojen käsittelyyn, vaan valtakunnalliseen verkostoon tarvitaan merkittäviä investointeja lajittelulaitteistoihin, murskaimiin sekä varastotiloihin.

”Tuottajat vastaavat tuottajavastuun mukaisesti kustannuksista. Vaikutus kirja-alalle on merkittävä”, Helander ennakoi.

”Aina herää vastustusta”

Kustannusyhdistyksen Sakari Laiho on tietoinen siitä, että tuottajavastuu saattaa nostaa kirjan hintaa:

”Kotikasvatuksessakin opetetaan, että se, joka sotkee, se siivoaa. Paperinkierrätys on kuitenkin ollut tähän asti voitollista toimintaa, joten on mielenkiintoista, jos se muuttuisi voimakkaasti maksulliseksi.”

Laiho uskoo, että kirjojen kansien erotteluun löytyy kyllä tekniikat. Hän kertoo oppineensa paljon valmistelun aikana ja huomanneensa, että olemassa olevien tapojen muuttaminen aiheuttaa aina vastustusta.

Hänen mukaansa on kuitenkin pienempi paha, että paperinkierrättäjät joutuisivat tekemään omiin prosesseihinsa muutoksia kuin että jokainen suomalainen joutuisi näkemään vaivaa, jotta saisi käytöstä poistuvat kirjansa kierrätykseen.

Keräykseen toinen vaihtoehto

Helanderin ja Salmen mukaan kirjojen keräys voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaimmin järjestämällä esimerkiksi aluekeräys- ja ekopisteille tai kirjastojen yhteyteen keräysastiat.

”Kirjojen erilliskeräys säilyttäisi nykyisen, hyvin toimivan paperinkeräysjärjestelmän ja molemmat jakeet pysyisivät omana virtanaan ja helpommin kierrätettävänä”, Helander sanoo.

Salmenkin mukaan näin voitaisiin rakentaa riittävän tehokas järjestelmä, jotta materiaali saataisiin kierrätykseen. Kirjoihin pohjautuvan uusiomateriaalin kierrätyskohteita etsitään parhaillaan.

”Tunnustelut ovat käynnissä”, Salmi sanoo.