Tavoitteena nolla akkupaloa jätehuollossa

Sähköisten laitteiden ja ladattavien akkujen käyttö kasvaa arjessamme vauhdilla: kännykät, kannettavat tietokoneet, sähköiset liikkumisvälineet ja työkalut helpottavat elämäämme ja tukevat päästötöntä tulevaisuutta.

Yhteiskunnan sähköistyminen tuo kuitenkin mukanaan varjopuolen, joka näkyy jätehuollossa kasvavina turvallisuushaasteina.

Akut päätyvät yhä useammin jätteeksi. Väärin hävitetty akku voi aiheuttaa tulipalon, mikä vaarantaa jätteenkäsittelylaitosten työntekijöiden turvallisuuden ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä.

Suomessa tiheä keräysverkosto

Tilastot kertovat karua kieltä: jopa 96 % jätehuollon akkupaloista johtuu väärin hävitetyistä akuista ja paristoista.

Tässä luvussa on kuitenkin toivon pilkahdus, sillä suurin osa vaaratilanteista olisi estettävissä oikealla lajittelulla ja tietoisuuden lisäämisellä.

Suomessa tuottajavastuun ansiosta olemme kehittäneet yhden Euroopan tiheimmistä keräysverkostoista suhteutettuna asukaslukuun, joten paristojen ja akkujen oikea lajittelu on tehty helpoksi ja vaivattomaksi.

Litiumakku voi syttyä

Akkuturvallisuuden edistämiseksi on käynnistetty esimerkiksi Zombiakku-kampanja, joka valistaa yleisöä akkujen oikeasta kierrätyksestä.

Erityisesti litiumioniakut, joita käytetään monissa nykyajan laitteissa, voivat väärin käsiteltyinä syttyä herkästi. Kampanjan tavoitteena on estää onnettomuuksia ja lisätä tietoisuutta siitä, miten epäilyttävästi käyttäytyvän akun kanssa tulee toimia.

Median, sosiaalisen median ja keräyspisteillä näkyvän materiaalin avulla kampanja pyrkii korostamaan, että oikea lajittelu on yhteiskunnallinen vastuu, jolla on konkreettisia vaikutuksia.

Tulipaloriski on läsnä myös paristojen ja akkujen kotisäilytyksessä sekä keräyspisteillä.

On tärkeää myös säilyttää akut ja paristot lasten ja lemmikkien ulottumattomissa.

Ohjeita turvalliseen kierrättämiseen löytyy Paristokierrätys.fi-sivustolta, joka tarjoaa tietoa sekä kuluttajille että keräyspisteiden henkilökunnalle.

Akkuambulanssi riskiakuille

Viime vuonna lanseerattu Akkuopas.fi-sivusto antaa kaupoille ohjeet turvallisesta paristojen ja akkujen vastaanotosta ja käsittelystä sekä listaa hyviä käytäntöjä akkuturvallisuuden edistämiseksi.

Vaaratilanteiden ennaltaehkäisy ei yksin riitä; jätehuoltosektorin on myös varauduttava tehokkaasti mahdollisten akkupalojen hallintaan.

Riskien vähentämiseksi on tärkeää sijoittaa akkuja ja paristoja sisältävät jäteastiat harkitusti, varustaa tilat paloturvajärjestelmillä ja alkusammutuskalustolla sekä tarjota henkilökunnalle kattavaa koulutusta.

Akkujen keräys- ja kuljetusvälineistöä kehitetään nyt turvallisuus edellä, ja erityisen riskialttiille akuille luodaan uutta ”akkuambulanssi”-konseptia, joka mahdollistaa niiden hallitun käsittelyn ja kuljettamisen.

Paloturvallisuusviikolla näkyvyyttä

Nollan akkupalon tavoite edellyttää monialaista yhteistyötä – mukana täytyy olla niin viranomaisia, jätehuollon toimijoita, kaupan alan ammattilaisia kuin yksittäisiä kuluttajiakin. Jokaisen panos on merkittävä, sillä yksikin väärin hävitetty akku voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteen.

Tänä syksynä Zombiakku-kampanja tekee yhteistyötä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa osana Paloturvallisuusviikkoa, jossa yhtenä teemana on erityisesti nuorille aikuisille suunnattu akkuturvallisuus.

Nollan akkupalon tavoite on saavutettavissa, kun jokainen sitoutuu vastuulliseen kierrättämiseen.

Pienillä teoilla voimme vahvistaa yhteisömme turvallisuutta ja rakentaa kestävää tulevaisuutta. Akkuturvallisuus on meidän käsissämme – varmistetaan, että toimimme sen hyväksi.

Teksti: Liisa-Marie Stenbäck. Kirjoittaja on Paristokierrätys Recser Oy:n toimitusjohtaja. Kolumni pohjautuu hänen esitykseensä Tuottajavastuuiltapäivässä.

Kuvat: Tero Pajukallio. Yhteistyö edistää akkuturvallisuutta, muistuttaa Liisa-Marie Stenbäck.