Topinojan uudesta 25 miljoonan euron lajitteluasemasta tulee uusiomaarakentamisen avainurakka

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) on juuri julkistanut historiansa suurimman investoinnin. Yhtiö rakentaa Topinojan jätekeskukseen uuden lajitteluaseman, jonka kustannusarvio on 25 miljoonaa euroa.

Hankkeen budjetista merkittävä osa tulee kohdistumaan maanrakentamiseen ja pohjanvahvistukseen. Uusi lajitteluasema rakentuu Topinojan jätekeskuksen viereiselle peltoalueelle kuuden hehtaarin alueelle.

Maanrakennusurakkaan kiertotalouskriteereitä

LSJH pyrkii pienentämään rakentamisvaiheen hiilijalanjälkeä käyttämällä alueen mittavassa savikon pohjavahvistustarpeessa vähähiilisiä pilaristabiloinnin sideainevalintoja.

Savisen maapohjan stabiloinnista tuleekin yksi Suomen merkittävimmistä uusiomaarakentamisen (eli uuman) referenssikohteista.

LSJH:n jätteiden vastaanotosta ja käsittelystä vastaava tuotantojohtaja Jyri Metsänranta kertoo, että urakan tarjouskilpailussa tullaan soveltamaan kiertotalouskriteereitä.

Esimerkiksi syvästabiloinnin vähähiilisyysluokituskriteeri on tiukka (SSV-P 20). Jos sideaineella pääsee luokkaan SSV-P 10, saa tarjoaja paremmat laatupisteet.

Lisäksi edellytetään vähäpäästöisiä työkoneita ja kannustetaan uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien käyttöön.

Uuma-yrityksille markkinoita

”Pohjanvahvistusurakka on todella massiivinen, usean miljoonan euron urakka. Meillä on nyt tällä hankkeella mahdollisuus tarjota uuma-alan toimijoille referenssejä ja luoda markkinaa vaihtoehtoisille ratkaisuille”, Metsänranta perustelee.

Maanrakennusurakka toteutetaan KVR-urakkana, jolloin toteuttava urakoitsija vastaa myös suunnitteluvaiheesta. Näin on tarkoitus saada hyödynnettyä markkinoiden kestäviä materiaalivaihtoehtoja.

LSJH on kokeillut jätepohjaisia sideaineita aikaisemmassa koetoimintahankkeessa. Hankkeessa selvitettiin esimerkiksi kuonien ja tuhkien sekä sementtiteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä massastabiloinnissa. Hanke tunnisti haasteita, mutta myös paljon mahdollisuuksia.

”Jätepohjaisten sideaineiden hiilijalanjäljet ovat merkittävästi pienempiä kuin perinteisillä, neitseellisillä stabilointisideaineilla”, Metsänranta summaa.

Uudelleenkäytettäviä rakennusosia

Uusiomaarakentamisen lisäksi uusi lajitteluasema tähtää muutenkin kestävään ja kiertotalouden mukaiseen rakentamiseen.

Metsänranta kertoo, että rakentamisessa pyritään hyödyntämään uudelleenkäytettäviä rakennusosia ja -materiaaleja.

Itse lajittelukeskuksesta tulee muuntojoustava, mikä tarkoittaa, että aluetta on helppo muokata vastaamaan muuttuviin lajitteluvaatimuksiin ja kasvaviin asiakasmääriin tarvitsematta purkaa infrastruktuuria.

Kävijämäärät kasvaneet kymmenen vuotta

Alueelle varataan esimerkiksi riittävästi tilaa myös mahdollisille uusille lajiteltaville jätejakeille.

”Nyt rakennettavat rakennukset tulevat joskus elinkaarensa päähän, joten mietimme myös sitä, miten tulevaisuuden uudelleenkäyttötavoitteet voitaisiin huomioida jo tämän päivän suunnittelussa. Alue on myös helposti laajennettavissa, jos kävijämäärät jatkavat kasvuaan. Jätteen vastaanottoinfraa pystytään muuttamaan tarpeen mukaan.”

Itsepalvelumaksuvaihtoehdolle tehdään alueelle varaukset. Asiakas pystyisi jatkossa omatoimisesti maksamaan jätekuormansa.

Topinojan lajitteluasema on LSJH:n vilkkain toimipiste. Kymmenessä vuodessa Topinojan lajitteluaseman asiakaskäynnit ovat kasvaneet yli 35 prosentilla.

Vuonna 2025 asemalla kirjattiin 122 000 asiakaskäyntiä. LSJH:n kaikkien 12 lajitteluaseman vuosittainen kävijämäärä on yli 300 000.

Haikarat tervetulleita jatkossakin

Maanrakennustyöt käynnistyvät keväällä 2026. Uusi asema on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2028.

Kiertotalous on yksi uuden lajitteluasema-alueen suunnittelun lähtökohdista. Toinen lähtökohta on tukea luonnon monimuotoisuutta.

Alueella pyritään säilyttämään puustoa ja erilaisia kosteikkovaihtoehtoja.

”Toteutuksessa kiinnitämme huomiota käytönaikaiseen vesi- ja energiatehokkuuteen sekä luonnon monimuotoisuuden säilymiseen alueella”, Metsänranta sanoo ja kertoo toivovansa, että jätekeskuksessa pesisi jatkossakin kattohaikaroita.

Kaatopaikalle pintarakenne ja uutta käyttöä

Topinojan nykyinen lajitteluasema sijaitsee keskellä vanhaa, jo 1970-luvulla käyttöönotettua kaatopaikkaa.

Kun lajitteluasema siirtyy uuteen paikkaan, vanha loppusijoitusalue voidaan sulkea ja toteuttaa koko alueelle asianmukainen pintarakenne.

Maisemointi on tarkoitus toteuttaa niin, että se pienentää alueen ympäristövaikutuksia. Alueen tarkempaa jatkokäyttöä ei vielä ole päätetty.

”Vanhan jätetäyttöalueen suunnittelu- ja luvitusvaihe on nyt käynnistynyt. Prosessin yhteydessä kartoitamme suljettavan kaatopaikan tulevaisuuden käyttötarpeita. Meillä on paljon ideoita lähtien virkistyskäytöstä. Alueelle voisi rakentaa aurinkovoimaa ja parantaa luonnon monimuotoisuutta.”

Nykyiselle jätekeskusalueelle jää jatkossakin erilaisia jätteenkäsittelytoimintoja, siirtokuormausta ja paalausta.

Metsänranta pitää lajittelukeskuksen siirtoa hyvänä ratkaisuna.

”Sijainti Topinojan jätekeskuksen alueella ja isojen teiden solmukohdassa on todella hyvä. Vaikka savinen maapohja tuo omat vaatimukset alueen rakentamiselle, on Topinojan jätekeskus ja sen lähialueet kaavoitettu kiertotaloustoiminnalle ja helposti myös eri suunnista saapuvien asiakkaidemme saavutettavissa.”

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: LSJH. Tähän maisemaan valmistuu Topinojan jätekeskukseen sijoittuva, uusi lajitteluasema syksyllä 2028.