Tutkijoiden viesti: Kiertotalous on ratkaisu planeetan kolmoiskriisiin, mutta se vaatii toimiin ryhtymistä nyt

Kunnianhimoiset kiertotaloustoimet ovat hyväksi paitsi ympäristölle myös taloudelle. Päätöksenteon painopiste on kohdistettava talousjärjestelmän uudistamiseen.

Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna elokuun alussa. Me suomalaiset tosin saavutimme tämän kyseenalaisen merkkipäivän jo 12.4. Kulutimme siis reilussa kolmessa kuukaudessa laskennallisen osuutemme maailman tämän vuoden uusiutuvista luonnonvaroista ja luonnon kyvystä käsitellä tuottamamme jätteet, kuten kasvihuonekaasupäästöt.

Suomalaisten tarpeiden tyydyttäminen vaatii paljon luonnonvaroja ja maa-alaa niin kotimaasta kuin ulkomailta. Ekologisen jalanjälkemme osalta olemme maailman isokenkäisiä.

Huonot uutiset eivät lopu ylikulutuspäivään. Kansainvälisen luonnonvarapaneelin tuoreen luonnonvarakatsauksen mukaan luonnonvarojen käyttö aiheuttaa maailmanlaajuisesta luontokadosta ja vesiniukkuudesta yli 90 prosenttia, kasvihuonekaasupäästöistä yli 60 prosenttia ja pienhiukkasiin liittyvistä terveysongelmista 40 prosenttia.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimustulokset materiaalivirtojen ympäristövaikutuksista kertovat vastaavaa tarinaa myös Suomen kohdalla.

Luonnonvarojen kasvava kulutus johtaa monimutkaisiin ongelmiin

Kasvava luonnonvarojen käyttö onkin planeettamme kolmoiskriisin tärkein aiheuttaja.

Kyseessä on luontokadon, ilmastonmuutoksen ja saastumisen toisiinsa kietoutunut ja toisiaan vahvistava ongelmavyyhti.

Luonnonvarojen käytön ennakoitu kasvu vuoteen 2060 uhkaa romuttaa ponnistelut ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi. Seurauksena myös taloudellinen hyvinvointi on uhattuna, puhumattakaan ihmisten hyvinvoinnista.

Kiertotalous on yksi ratkaisuista

Onneksi käsissämme on myös ratkaisuja.

Yksi niistä on kiertotalous, jossa tavoitteena on tavaroiden ja infranstruktuurin tehokkaampi ja pitkäikäisempi käyttö, tuotantoprosessien materiaalitehokkuus, tavaroiden korvaaminen palveluilla ja jätevirtojen monipuolisempi hyödyntäminen.

Korkeampi resurssituottavuus, luonnonvarojen säästäminen ja tehokas kierrätys lisäävät Suomen ja Euroopan unionin omavaraisuutta. Lisäksi kiertotalous suojaa globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuksilta ja vahvistaa strategista autonomiaa.

Kiertotaloussiirtymä ei heikentäisi taloutta

Syken luotsaamassa materiaalivirtaskenaariotyössä arvioitiin, että kansallinen päämäärä luonnonvarojen kulutuksen kasvun pysäyttämisestä vuoteen 2035 mennessä on mahdollista saavuttaa.

Edellytyksenä on kiertotaloustoimien nopea ja laaja käyttöönotto rakentamisessa, teollisuudessa, kotitalouksissa, energiasektorilla ja ruokajärjestelmässä.

Siirtyminen kiertotalousyhteiskuntaan on toteutettavissa taloutta ja työllisyyttä heikentämättä; materiaalitehostuminen ja kiertotalouteen liittyvät palvelukonseptit kasvattavat yritysten arvonlisäystä ja sitä kautta bruttokansantuotetta.

Päätöksillä systeemiseen muutokseen

Kiertotalous ei kuitenkaan etene itsestään. Tarvitsemme systeemistä muutosta, jossa eri toimialojen yritykset, kotitaloudet ja julkinen sektori toteuttavat määrätietoisesti kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä.

On arvokasta, että pääministeri Orpon hallitus on nostanut kiertotalouden osaksi hallitusohjelmaansa. Siinä korostetut ravinteet, jätteet ja teollisuuden sivuvirrat ovat tärkeitä, mutta tarvitsemme enemmän.

Yrityksiin, kulutukseen ja julkiselle sektorille muutoksia

Yritysten on parannettava materiaalitehokkuuttaan ja panostettava pitkäikäisten ja muunneltavien tuotteiden kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin. Parhaita ratkaisuja voidaan skaalata myös vientimarkkinoille. Syken Kiertotalousbarometrin mukaan yrityksissä on ymmärrystä kiertotaloudesta, mutta konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan lisää.

Muutokset tuotantopuolella vaativat vahvaa vastinparia kulutuksessa. Mitä jalostetumpia kulutustuotteet ovat, sitä enemmän niiden valmistusketjussa on käytetty luonnonvaroja ja aiheutettu ympäristökuormitusta. Siksi kuluttajien on pidennettävä tavaroidensa käyttöikää korjaamista, uudelleenkäyttöä ja yhteiskäyttöä lisäämällä. Kansalaisille tutut toimet kuten jätteiden lajittelu ja ympäristöystävälliset ostovalinnat ovat tärkeitä, mutta eivät yksinään riitä.

Julkisen sektorin tehtävänä on edistää kiertotalousmarkkinoiden syntymistä sääntelyä ja ohjausta uudistamalla. Tarvitsemme taloudellisia kannustimia ja vakaata toimintaympäristöä, jotta yritykset investoivat pitkäjänteisesti kiertotalouteen ja suuntaavat neitseellisistä luonnonvaroista kohti uusiomateriaalien käyttöä. Päättäjät voivat kirittää kiertotaloutta paitsi omilla päätöksillään myös EU-tason vaikuttamisella.  

Suomi on ollut kiertotalouden tavoitteiden asettamisessa ja suunnitelmien laadinnassa maailman etujoukoissa. Onnistunut toteutus uupuu. Nyt on aika siirtyä tuumasta toimeen ja ottaa laajasti mukaan koko suomalainen yritys- ja TKI-kenttä.

Teksti: Hannu Savolainen (ryhmäpäällikkö, erikoistutkija) ja Pekka Leskinen (yksikönjohtaja, professori), Kiertotalousratkaisut, Suomen ympäristökeskus

Kuvat: Kai Widell ja Saara Sivonen. Hannu Savolainen ja Pekka Leskinen muistuttavat, että kiertotalous suojaa globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuksilta ja vahvistaa strategista autonomiaa.