Uusiouutiset 1/2005 ilmestyi 7.5.2005. Lehti käsitteli mm. seuraavia aiheita: "Edessä ennustamattomat ajat" Riittääkö jätettä poltettavaksi vielä 20 vuoden päästä?…
Uusiouutiset 3/2005
Uusiouutiset 3/2005 ilmestyi 13.5.2005. Lehti käsitteli mm. seuraavia aiheita:
Jätteenkuljetusyritysten määrä puolittunut
Puolet kotitalousjätteitä kuljettavista yrityksistä on lopettanut toimintansa muutamassa vuodessa. Kunnallisen tarjouskisan hävinneeltä jäteurakoitsijalta katkeaa usein elämän mittainen työura.
Suurkaupunki sykkii roskarytmissä
Ranskalainen kierrätys on sitä, että litistetään tyhjä vesipullo kasaan ennen kuin se heitetään roskikseen. Puhtaus on sitä, ettei itse astu koiranjätöksiin kadulla. Pariisin kaupungin noin kaksi miljoonaa asukasta tuottaa vuosittain yli miljoona tonnia yhdyskuntajätettä.
Puhtoinen lähiö on jätekuskille kunnia-asia
Huhtikuinen aamu Jyväskylän Sepelitiellä, Lassila & Tikanojan ”varikolla”. Jätekuljettaja Juha Kamppi vetää haalarit ylleen ja ponnistaa ohjaajan paikalle tuttuun pakkaajaan. Edessä on kahdeksan tuntia, 510 kippoa ja yli 200 nousua ratin taakse.
YTV uusii jätelogistiikkajärjestelmänsä
YTV Jätehuolto testaa kesän aikana uutta logistiikkajärjestelmää, joka perustuu GPS-paikantamiseen. Viimeistään vuonna 2007 järjestelmä helpottaa jo yli 80 000 jätepisteen tyhjennystä.
Markkinaoikeus täysin tukossa
Markkinaoikeuden käsittelyajat ovat venyneet muutamasta kuukaudesta yli puoleen vuoteen. Markkinaoikeustuomari Pertti Virtanen toivoo kunnallisilta jätehuoltoyhtiöiltä tarkkuutta tarjouspyyntöihin.
Stora Enso jatkaa ja lisää rinnakkaispolttoa
Jätteenpolttoasetus astuu voimaan joulukuussa ja merkitsee samalla kuoliniskua monille rinnakkaispolttohankkeille. Stora Enso aikoo kuitenkin jatkaa ja jopa lisätä REFin, tarkemmin sanottuna PDF:n eli pakkausmateriaaleista tehdyn polttoaineen käyttöä Anjalankosken tehtaallaan.
Lentotuhkien käyttö luonnonmateriaalien korvaajana tehostuu
Metsäteollisuuden energiatuotannossa muodostuu voimalaitos- eli lentotuhkia lähes 350 000 tonnia vuosittain. Noin puolet tuhkista päätyy yhä kaatopaikoille, vaikka niillä voitaisiin korvata luonnonkiveä maarakennuskohteissa.