Valtakunnallinen kuluttajatutkimus paljasti, miksi suomalaiskodeissa heitetään ruokaa hukkaan – Kahvia keitetään liikaa ja kaadetaan viemäriin

Suuri enemmistö suomalaisista kertoo onnistuneensa vähentämään ruokahävikin määrää.

Toukokuussa järjestettyyn kuluttajakyselyyn vastanneista peräti 74 prosenttia sanoi, että he ovat onnistuneet vähentämään hävikin määrää viimeisen vuoden aikana.

Ruokahävikin vähentämistä on auttanut vastaajien mukaan muutama hyvä konsti.

Ylijäänyttä ruokaa on pakastettu seuraavaa ruokailua varten.

Ruokaostoksilla kauppalista auttaa suunnitelmallisuutta.

Kotona kannattaa luottaa omiin aisteihin ruoan syömäkelpoisuuden arvioinnissa silloinkin, kun parasta ennen -päivämäärä on ohitettu.

Osa vastaajista kertoo päästävänsä tarkoituksella jääkaapin melko tyhjäksi ennen kauppaan menoa ja tekevänsä säännöllisesti ruokaa ruoantähteitä hyödyntäen.

Aistinvarainen arviointi vaikeaa

Hävikin vähentämistä vaikeuttaa eniten se, etteivät vastaajat koe osaavansa arvioida, onko ruoka yhä syömäkelpoista. Tämä nousi merkittävimmäksi kuluttajakyselyn vastaajien mainitsemaksi syyksi sille, miksi kotona kuitenkin menee ruokaa hukkaan.

Toiseksi suurin syy vastaajien mielestä on se, että pakkauskoot ovat liian suuria.

Myös arjen kiire ja se, että ruokaa valmistetaan kerralla liian paljon, aiheuttavat kodeissa ruokahävikkiä.

Kahvia hukkaan

Kuluttajat arvioivat kyselyssä myös, kuinka usein he heittävät ruokaa pois ja mitä. Kuluttajien oman arvion mukaan yleisin pois heitettävä elintarvike on keitetty kahvi.

Tulos on samansuuntainen kuin Luonnonvarakeskuksen aiempi tutkimustulos.

Toiseksi yleisimmin kuluttajat arvioivat heittävänsä pois hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, leipää, riisiä ja pastaa sekä perunaa.

Kahvihävikki on huolestuttavaa, sillä kahvi on yksi niistä tuotteista, joiden kotimainen kulutus vaikuttaa suoraan kahvin tuottajamaiden luontoon.

WWF Suomen äskettäinen raportti osoitti, että kahvi on yksi niistä riskituotteista, jotka lisäävät riskiä metsäkadolle esimerkiksi Brasiliassa, Hondurasissa ja Norsunluurannikolla.

Jos viljelty, jalostettu, kuljetettu, myyty ja keitetty kahvi jää suomalaisissa keittiöissä lopulta kokonaan juomatta ja kaadetaan vain viemäriin, kaikki metsäkatoriskit ja ympäristövaikutukset kahvin tuotantoketjussa ovat syntyneet turhan takia.

Yhtenäisruokakulttuurin maa

Lähes kaikki (89%) vastaajat aikovat tulevaisuudessa keskittyä ruokahävikin vähentämiseen.

Hävikkifoorumi ja Kuluttajaliitto teettivät Kantar Publicilla kyselytutkimuksen suomalaisten arvoista, asenteista ja aikomuksista ruokahävikkiä kohtaan. Kyselyyn vastasi yli kaksi tuhatta vastaajaa ympäri Suomea.

Tutkimus tuotti valtakunnallista tietoa kuluttajien ruokahävikistä mutta myös maakunnallista vertailutietoa siitä, mitä kuluttajat ajattelevat ruokahävikistä eri puolilla Suomea.

”Kuluttajat näkevät ruokahävikin vähentämisen tärkeänä kautta Suomen. Merkittäviä maakunnallisia eroja ei löytynyt, eli Suomi on tässä mielessä yhtenäinen yhteiskunta”, näkee hankekoordinaattori Jenni Vainioranta.

Hän esitteli tutkimuksen tuloksia Motivan järjestämässä ruokahävikkiwebinaarissa 14. syyskuuta 2022. Webinaaria seurasi livenä lähes 200 kuulijaa.

Nuorilla aikuisilla haasteita

Vaikkei maakunnallisia eroja juuri löytynyt, kyselytulosten mukaan ikä ja talouden koko vaikuttavat kuluttajien hävikin määrään.

Ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille, 18–30-vuotiaille. Tämän ikäiset kokevat hukkaavansa syömäkelpoista ruokaa selvästi useammin kuin muut ikäryhmät, eivätkä he koe onnistuvansa yhtä hyvin hävikin hallinnassa.

Toisaalta he eivät ole myöskään yhtä innokkaita hävikin vähentämisessä kuin vanhemmat ikäpolvet.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tuloksissa oli, että yli 65-vuotiaista vastaajista noin 40 % ilmoitti, että heillä ei synny omassa taloudessa ruokahävikkiä.

Olisi kiinnostavaa tutkia tätä lisää. Löytyisikö vanhemman ikäpolven ruokailutottumuksista nuoremmillekin sopivia niksejä ruokahävikin minimoimiseen?