Ajoneuvon elinkaaren loppu – kiertotaloudesta liiketoimintaa

Suomessa vuosittain noin 70 000–80 000 ajoneuvoa tulee elinkaarensa päähän. Euroopan tasolla määrä on noin 4,7 miljoonaa. Kiertotalouden näkökulmasta ajoneuvojen vastaanotosta materiaalien kiertoon on vielä matkaa. Turun ammattikorkeakoulu yhdessä toimialan yritysten kanssa lähti kehittämään kiertotalousratkaisuja auton elinkaaren loppuun.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat painottaneet tarvetta uudistaa ajoneuvojen uudelleenkäytettävyyttä, kierrätettävyyttä ja hyödynnettävyyttä.

Luonnosvaiheessa oleva ajoneuvojen kiertotalousasetus edellyttää muutoksia autojen purkuvaiheeseen. Uusilla säännöillä pyritään suojelemaan ympäristöä, vähentämään tuotannon haitallisia ilmastovaikutuksia ja vähentämään raaka-aineriippuvuutta Euroopan ulkopuolisista maista.

Ajoneuvon elinkaaren loppuvaiheen tehokkaammilla kierrätysratkaisuilla voidaan saada talteen arvokkaita materiaaleja, joille on kysyntää.

Esimerkiksi sähkömoottoreista saatavasta neodyymista voi saada jopa 80 euroa kilolta. Lisäksi tehdaskunnostetut osat, kuten moottorit ja vaihteistot, voivat olla erittäin arvokkaita varaosamarkkinoilla.

Yksi merkittävä muutos auton elinkaaren näkökulmasta on vaatimus, jonka mukaan uusien autojen muoviosissa on käytettävä kierrätettyä muovia, josta osan on oltava autoperäistä. Niin kutsuttu sekoitevelvoite pakottaa valmistajat ja kierrätyssektorin tiiviimpään yhteistyöhön.

DELV-järjestelmä kerää tietoa

Ajoneuvojen kierrätysjärjestelmä Suomessa perustuu tuottajavastuuseen, jonka toteuttamisesta vastaa tuottajayhteisö Suomen Autokierrätys Oy.

Laajennettu tuottajan vastuu tarkoittaa, että ajoneuvojen valmistajat ja maahantuojat ovat vastuussa ajoneuvojen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista, mukaan lukien niiden kierrätys ja jätehuolto.

Autokierrätys Oy:n hallinnoima DELV-järjestelmä kerää tiedot kaikista purkuautoista ja toimii digitaalisena alustana yhdistäen kierrätyksen eri toimijat ja mahdollistaen prosessin läpinäkyvän hallinnan.

Kiertotalousratkaisuista uutta liiketoimintaa

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja Varsinais-Suomen liiton rahoittamassa kehityshankkeessa pilotoitiin ajoneuvojen purkuprosessia käytännön olosuhteissa.

Tuloksiin perustuen ratkaisuksi esitettiin teollisen mittakaavan purkulinjastoa, missä hyödynnetään robotiikkaa, automaatiota ja koneoppimista.

Lisäksi osien ja materiaalien tunnistamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Teknologisten ratkaisujen rinnalla tulee tukea alan koulutuksen uudistumista ja päivittää alalla toimivien osaamista.

Muutos haastaa perinteiset purkamon ja murskaamon toimintamallit, mutta samalla avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia datavetoiselle, automatisoidulle ja kannattavalle kierrätysliiketoiminnalle.

Teollinen purku, digitaalinen dokumentointi ja materiaalien puhdas kierto voivat synnyttää uutta liiketoimintaa, vahvistaa kotimaista kierrätyssektoria ja tukea EU:n vihreän siirtymän tavoitteita.

Kirjoittajat: Vesa Törmäkangas, Nani Pajunen, Henna Knuutila, Turun ammattikorkeakoulu

Kirjoitus perustuu Vesa Törmäkankaan opinnäytetyöhön Autokierrätyksen nykytila, haasteet ja mahdollisuudet.

Kuva: Turku AMK. Pilotti tutki ja kehitti romuajoneuvojen purkuprosessia käytännössä.