Asbestia ja kauriin pää: Mustankorkean tutkimus osoitti lajittelupihan sekajätelavoille päätyvän vääränlaista jätettä

Vain 10 prosenttia jätelavan sisällöstä oli lajiteltu oikein.

Näin voisi summata Mustankorkean tutkimuksen tulokset.

Mustankorkea on tutkinut aikaisemmin kotitalouksien sekajätepussien sisältöä. Talvikaudella 2024–2025 vastaava tutkimus tehtiin Mustankorkean jätekeskuksen lajittelupihan ja Laukaan pienjäteaseman suurille sekajätelavoille.

Tulosten perusteella sekajätteen joukossa oli lavasta riippuen jopa 90 % sinne kuulumatonta jätettä.

”Tulosten mukaan peräkärryillä ja pakettiautoilla tuodut sekajätelastit sisältävät paljon hyödyntämiskelpoista jätettä, kuten kuivaa kartonkia ja metalleja”, toteaa Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen.

Sekajäte ei tarkoita kaikkea mahdollista

Tutkimuksen toteutti agrologiopiskelija Heidi Manninen.

Manninen työskentelee Mustankorkealla asiakaspalvelijana opintojensa ohella. Hän tekee aiheesta lopputyötä Jyväskylän ammattikorkeakoululle.

Voit kurkata Mustankorkean YouTube-videoista, miten tutkimus tehtiin käytännössä.

Manninen pohtii, voisiko sekajäte-sana johtaa ihmisiä harhaan.

”Se otetaan ehkä liian kirjaimellisesti ja ajatellaan, että sekajätelavalle käy ihan kaikki.”

Mikä sitten oikeasti kuuluisi tuoda Mustankorkean jätekeskuksen tai Laukaan pienjäteaseman sekajätelavalle?

Sellaiset suuret jätteet, jotka eivät mahdu kodin sekajäteastiaan. Sekajätteeseen kuuluvat esimerkiksi patjat, matot, eristestyroksi, verhoillut huonekalut ja rikkinäiset muovitavarat.

Vaaralliset jätteet eivät kuulu sekajätteisiin

Manninen kävi sekajätetutkimuksessa läpi 12 sekajätelavaa, joista jokaiselle mahtuu jopa 3 000 kiloa jätettä.

Jätteitä lajiteltiin yhteensä 24 641 kiloa, josta sekajätettä oli noin 6 000 kiloa. Kullakin tutkituista lavoista oli varsinaista sekajätettä vain 10–30 prosenttia.

Joillekin lavoille oli tyhjennetty jopa kokonaisia asuntoja.

”Eniten sekajätteen joukossa oli sinne kuulumatonta rakennusjätettä, kuten pakkausmuovia, kipsiä, eristevillaa, betonia ja puuta”, Manninen kertoo.

Sekajätteen joukossa oli myös vaarallisia jätteitä, kuten aerosolipulloja, betonijauhoa ja maalipurkkeja. Myös sähkölaitteita oli runsaasti.

Ikäviltä yllätyksiltäkään ei vältytty. Yhden jätelavan käsittely piti turvallisuussyistä keskeyttää, kun siltä löytyi asbestia. Väärään paikkaan lajiteltuna asbesti voi olla vaarallista sekä asiakkaille että jätteenkäsittelijöille.

Yllättävä löytö

Varsinaista kotitalousjätettä oli Mannisen mukaan sekajätteen joukossa vain vähän – prosentuaalisesti vajaa neljännes.

”Sekajätelavoilta löytyi myös jätesäkkikaupalla biojätettä, mutta ei suhteessa läheskään yhtä paljon kuin kotitalouksien sekajätepusseista.”

Aikaisemmissa kotitalouksien sekajätepussitutkimuksissa biojätettä on ollut sekajätteen joukossa noin 20 prosenttia. Myös sekajätelavoilta löytyi jätesäkkejä täynnä jääkaappien sisältöä. Kokonaisuutena biojätettä oli 0,5 prosenttia.

Orgaaninen jäte aiheutti tutkijalle isoimman järkytyksen.

”Yhdestä roskapussista löytyi tuore kauriin pää!”

Kannattaisiko lajittelulaitos?

Sekajätetutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jätteenkäsittelyn kehittämisessä.

Jos hyödyntämiskelpoisen jätteen määrä on sekajätteen joukossa riittävän suuri, jätteiden laitosmainen esikäsittely jätekeskuksella voi olla taloudellisesti kannattavaa.

”Silloin sekajätteenä poltettaisiin vain sellaiset jätteet, joita ei voi kierrättää tai hyödyntää muulla tavoin”, Martikainen sanoo.

Jätteiden esikäsittely tuottaa kuitenkin aina lisäkustannuksia, ja siksi lajittelun lisäämistä jätekeskuksella on harkittava tarkkaan. Laskunhan maksavat lopulta kuntien asukkaat. Martikainen painottaakin, että asukkaiden kannalta edullisinta on lajitella jätteet jo kotona mahdollisimman tarkkaan.

”Pyrimmekin kehittämään tutkimustulosten pohjalta lajitteluun liittyvää tiedotusta ja opastusta, jotta yhdyskuntajätteiden kierrätysaste paranisi vuosi vuodelta”, Martikainen toteaa.

Teksti: Mustankorkea ja Uusiouutisten toimitus

Kuva: Mustankorkea. Heidi Manninen merkitsi jokaisen punnituksen jälkeen jätelajien painot ylös.