Biotalkoot kutsuvat lajittelemaan – Sekajäteroskiksen sisällöstä yhä miltei kolmannes on biojätettä

Kuva: KIVO. Biojätteen erilliskeräyksen laajeneminen on tuonut yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden lajitella biojätteensä. Valtakunnallinen viestintäkampanja rohkaisee ihmisiä ottamaan bioroskikset kaikkialla aktiiviseen käyttöön.
Facebooktwitterlinkedin

Biojätteet talteen joka keittiöstä!

Suomen Kiertovoima ry KIVO, Kierrätysteollisuus ry ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ovat yhdistäneet voimansa ja käynnistäneet huhtikuussa yhteisen hankkeen.

Koko Suomen Biotalkoot -hanke tähtää siihen, että entistä useampi suomalainen lajittelisi biojätteensä aiempaa tarkemmin ja laadukkaammin.

Bioroskis kiittää

Vaikka biojätteen keräysvälineet ovat tulleet yhä useamman ulottuville, sekajätteen koostumustutkimusten mukaan sekajätteestä yhä 29,2 % on biojätettä.

Vain oikein lajiteltu biojäte päätyy kiertoon eli lannoitevalmisteiksi ja energiaksi kuten biokaasuksi.

Hankkeeseen kuuluvan viestintäkampanjan iskulause “Pienikin riittää, bioroskis kiittää!” näkyy kevään aikana esimerkiksi somessa.

Biojätteelle kattava keräysverkosto

”Biojätteen laajentunut keräysvelvoite näkyy jo nyt roskiksilla. Tuoreimmissa sekajätteen koostumustutkimuksissa alustavat tiedot ovat rohkaisevia. Biojätteen osuus sekajätepussista on pienentynyt noin kolmella prosenttiyksiköllä”, iloitsee KIVOn johtava asiantuntija Timo Hämäläinen.

Biojätehuollon piiriin kuuluu Suomessa lähes 670 000 kotikiinteistöä.

Biojätehuollon palveluissa on alueellisia eroja. Valtaosa, eli yli 270 000 kiinteistöä on ilmoittanut kompostoivansa itse biojätteet kotipihan kompostorissa.

Oma biojätteen erilliskeräysastia löytyy noin 245 000 kiinteistöltä.

Yli 60 000 kiinteistöä on tarttunut mahdollisuuteen liittyä biojätekimppaan eli käyttää samaa biojäteastiaa lähinaapureiden kanssa.

Hiukan yli 15 000 kiinteistöllä biojätteet kerätään niin sanottuun monilokeroastiaan. Siinä samassa jäteastiassa on oma tilansa esimerkiksi sekajätteelle ja biojätteelle. Näiden astioiden tyhjentämiseen tarvitaan jäteautokalusto, jossa on omat lokeronsa molemmille jätelajeille.

Joillain alueilla on mahdollisuus hoitaa biojätehuolto kuulumalla aluekeräyspistekäyttäjiin. Biojätteiden kortteli- ja aluekeräyspisteitä Suomessa käyttää alle 10 000 kiinteistöä.

Pilottikohteista tietoa

Biojätteen nykyistä parempi talteenotto edistäisi kiertotaloutta ja lisäisi Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Kierrätyslannoitteilla sekä kotikompostoinnin tuottamalla maanparannusmullalla voi myös vahvistaa huoltovarmuutta.

Loppuvuoteen jatkuva hanke jakaa lajitteluun hyviä käytäntöjä, tuottaa viestintämateriaalia ja seuraa lajittelun tehokkuutta pilottikohteissa.

Alkava viestintäkampanja on yksi Koko Suomen biotalkoot -hankkeen työpaketeista. Hanke toteutetaan ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelman (Ahti-ohjelma) osarahoituksella.

Rahoitusta tulee Euroopan unionin NextGenerationEU-instrumentista.

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: KIVO. Biojätteen erilliskeräyksen laajeneminen on tuonut yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuuden lajitella biojätteensä. Valtakunnallinen viestintäkampanja rohkaisee ihmisiä ottamaan bioroskikset kaikkialla aktiiviseen käyttöön.

Facebooktwitterlinkedin
Uusiouutiset
Yksityisyyden yleiskatsaus

Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja kieliasetuksen valinnan säilyttämiseen.