Biojätteen lajitteluinto koheni pääkaupunkiseudulla – Tuhansien biojäteastioiden toimittaminen pienkiinteistöille tepsi

Kuva: HSY. HSY:n sekajätetutkimukseen kerättiin noin 39 280 kiloa jätteitä erilaisista kiinteistöistä.
Facebooktwitterlinkedin

Biojäte sujahtaa oikeaan roskikseen – ei sekajäteastiaan – nyt aiempaa useammassa kotitaloudessa pääkaupunkiseudulla.

HSY:n tekemän kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimuksen perusteella biojätettä on sekajätteen joukossa nyt vähemmän kuin ennen.

Vielä vuonna 2021 sekajätteestä peräti 39,4 prosenttia oli biojätettä. Nyt osuus on pudonnut 33,1 prosenttiin.

Kiloissa laskettuna edistys on huomattava: keskimääräinen HSY-alueella asuva laittaa nyt sekajäteastiaan miltei kymmenen kiloa vähemmän biojätettä kuin vielä muutama vuosi sitten.

Kuva: HSY. Jätteet lajiteltiin käsin ja jaettiin 40 eri jätelajiin.
Kuva: HSY. Jätteet lajiteltiin käsin ja jaettiin 40 eri jätelajiin.

Biojäteastia pihassa auttoi

Biojätteen määrä on laskenut kaiken kokoisissa kiinteistöissä, mutta erityisen selvää pudotus on ollut 1–4 asunnon pienkiinteistöissä.

Näissä kotitalouksissa biojätteen erilliskeräys on uutta. Nykyisin myös pienkiinteistöissä asuvien on lajiteltava biojätteet joko biojäteastiaan tai omaan kompostoriin.

HSY on tukenut biojätteen syntypaikkalajittelua pienkiinteistöillä toimittamalla näille yhteensä tuhansia biojäteastioita.

Biojäteastioiden tarjoaminen pienkiinteistöille näyttää olevan tehokas tapa motivoida asukkaita lajittelemaan biojätteensä oikein.

Kompostoivat omakotitaloudet saavat pian vieraita

Ne kotitaloudet, jotka ovat ilmoittaneet käyttävänsä omaa kompostoria, lajittelevat biojätettä kaikkein heikoimmin.

Näiltä kiinteistöiltä kerätyissä sekajäteastioissa oli tutkimuksen eniten biojätettä. 36,9 prosenttia sekajätteestä oli biojätettä.

”Kompostoinnista ilmoittaneet laittavat 24 prosenttia enemmän biojätettä sekajäteastiaan kuin asukkaat niillä kiinteistöillä, joilla on HSY:n tyhjennettävä biojäteastia. Ero on merkittävä, ja tähän tulemme miettimään ratkaisuja”, sanoo HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen.

HSY aikoo lisätä resursseja jäteneuvontaan. Kuntayhtymä alkaa myös kiertää omakotikiinteistöillä, jotka ovat ilmoittaneet kompostoivansa.

Suurin osa sekajätteestä kelpaisi kierrätykseen

Biojäte ei kuulu sekajätteisiin. Kun asukas lajittelee biojätteet niille tarkoitettuun jäteastiaan jo syntypaikalla eli kotona, biojätteen sisältämät arvokkaat ravinteet pääsevät talteen ja kiertoon.

Asukas voisi vähentää sekajätteen määrää muutenkin helposti lajittelemalla kaikki kierrätyskelpoiset materiaalit omiin astioihinsa.

Yli 70 prosenttia sekajätteestä olisi kierrätyskelpoista. Kun jäte joutuu sekajäteastiaan, sen kierrätys tyssää ja se päätyy jätteenpolttolaitokseen.

”Reilu 83 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista asuu kiinteistöissä, jossa jäteastiat eri jätteille löytyvät kiinteistön jätetilasta”, kertoo kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimuksen projektipäällikkö Leena Tuominen.

Sekajätettä syntyi HSY-alueella vuonna 2024 yhteensä noin 150 500 tonnia, eli noin 125,6 kiloa asukasta kohden vuodessa.

Muovissa väärä suunta

Biojätteen lisäksi sekajätteeseen joutuu yhä paljon muovia, varsinkin kierrätyskelpoisia muovipakkauksia.

Muovin määrä on sekajätteen seassa lisääntynyt miltei 15 prosenttia verrattuna vuoden 2021 tutkimukseen.

Suunta on huolestuttava, sillä Suomen olisi muovijätteen kierrätystavoitteet saavuttaakseen päinvastoin kasvatettava muovien erilliskeräystä kotitalouksista.

Taulukko: HSY. Jätemäärät lajeittain eri vuosina HSY:n tekemissä sekajätteen koostumustutkimuksissa.
Taulukko: HSY. Jätemäärät lajeittain eri vuosina HSY:n tekemissä sekajätteen koostumustutkimuksissa.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: HSY. HSY:n sekajätetutkimukseen kerättiin noin 39 280 kiloa jätteitä erilaisista kiinteistöistä.

Facebooktwitterlinkedin