Biopeitto Kainuu – Puuta, putkea ja puuvillaa

Kaupallinen yhteistyö

Biopeitto Kainuu -hankkeessa mietitään, miten kaivosten jälkiä voidaan paikata niin, että ympäristövaikutukset vähenevät.

Tarkemmin hankkeesta kerrotaan Luonnonvarakeskuksen sivuilla.

Projektin tavoitteena on:

1) vähentää rikastushiekka-alueiden happamien ja metallipitoisten suotovesien valumia,

2) minimoida peitossa tarvittava moreenin määrä,

3) kehittää peittomateriaaleja,

4) saada hyötykäyttöön paikalliset kierrätysmateriaalit, kuten kompostoitu tai mädätetty jätevesiliete, purkupuusta valmistettu biohiili ja voimalaitostuhka,

5) lisätä kaivosten, kunnan ja sivuvirtojen tuottajien yhteistyötä ja

6) edistää uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä turvetuotannon tilalle.

Hankkeen kohderyhmiä ovat kaivosteollisuus, kompostia tuottavat kuntien jätelaitokset ja biohiilen tuottajat, tuhkan tuottajat, urakoitsijat ja yrittäjät (esim. entiset turveyrittäjät), ja maa- ja viherrakennusyrittäjät. Välillisiä kohderyhmiä ovat eri viranomaiset, alueen asukkaat ja matkailu.

Biohiilen ominaisuudet selville

Kajaanin ammattikorkeakoulun rooli Biopeitto Kainuu -hankkeessa ja biopeittotoiminnan jatkossa keskittyy biohiileen liittyvään kokeelliseen tutkimukseen. Työhön sisältyy jätepohjaisten raaka-aineiden ominaisuuksien ja hiiltymiseen liittyvien riskien kartoitus, koe-erien valmistus Ekokympin 800 litran retortilla sekä hiilien ominaisuuksien analysointi.

Lisäksi selvitetään toiminnan laajentamisen reunaehdot yhteistyössä sidosryhmien kanssa, tutkitaan muun biojätemateriaalin hyödyntämismahdollisuuksia ja osallistutaan alueen hiilensidontaan sekä vesitalouden muutoksiin liittyvään selvitystyöhön.

Savukaasuongelmaan käytännöllinen ratkaisu

Otimme siis KAMKilla tarkasteluun materiaalit, jotka yleensä päätyisivät jätteeksi (tai hyvin matalan arvon käyttökohteisiin), ja päätimme tutkia niiden soveltuvuutta kaivosten peittoratkaisuissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että KAMKin toimenpiteet hankkeessa ovat keskittyneet biohiilen tuotantoon pilottimittakaavassa kolmesta materiaalista: Purkupuusta, jättiputken kukinnoista sekä puuvillatekstiilien leikkuujätteestä.

Aina kaikki ei kuitenkaan mene kuten elokuvissa, sillä haastetta matkaan on tuonut pilottien aikana ilmennyt savukaasuongelma, jota jouduttiin selvittämään ennen kuin materiaalien koe-eriä saatiin tuotettua.

Tilanne pakotti pysähtymään hetkeksi ja pohtimaan, miten ongelma saataisiin ratkaistua.

Yksinkertaistettuna ja lyhyesti syyksi paljastui tervan kertyminen savukaasuputkeen, mikä tarkoitti sitä, että putki tukkeutui ja savukaasut poistuivat ”sieltä sun täältä”.

Rajallisen aikataulun vuoksi emme jääneet vatvomaan, miksi terva ylipäätään kertyi putkeen, vaan lähdimme selvittämään ongelmaa käytännöllisyys edellä: Tarkastimme ja puhdistimme kyseisen putken jokaisen pilottikokeen jälkeen.

Majasaaressa pilotteja

Tänä vuonna koe-eriä saatiin tehtyä kahdesta purkupuuerästä, kahdesta jättiputken kukintoerästä ja yhdestä puuvillatekstiilien leikkuujäte-erästä.

Pilotit toteutettiin Majasaaren jätekeskuksen alueella Kajaanissa, josta purkupuuta saatiin helposti paikan päältä.

Jättiputken kukintojen osalta yhteistyötä tehtiin Ekokympin Vieraslajit Veks! -hankkeen kanssa, joka toimitti kukinnot meille. Puuvillatekstiilien leikkuujätettä saatiin paikalliselta yritykseltä.

Valitettavasti vain yksi purkupuuerä hiiltyi täysin pyrolyysiprosessin aikana. Muiden erien seassa oli myös hiiltymätöntä materiaalia. Tämä selittynee sillä, että materiaali oli toimenpiteistämme huolimatta pakattu liian tiiviisti retortin säiliöön, jolloin uloimmat kerrokset toimivat eristeenä ja estivät keskellä olevien materiaalien hiiltymisen.

Analyysejä vuoden loppuun

Seuraavaksi vuorossa on tuotetun biohiilen ominaisuuksien analysointi. Tutkimme muun muassa lyijyn, kromin sekä muiden alkuaineiden pitoisuuksia. Tavoitteenamme on saada analyysit tehtyä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Biopeitto Kainuu on ryhmähanke, jonka päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus Luke ja osatoteuttajina Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Geologian tutkimuskeskus GTK.

Hanketta rahoittavat Kainuun liitto, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi ja Honkainfra Oy.

Teksti: Olli Isoranta, Ella Lukkari, KAMK

Kuva: Adobe Stock. Hankkeessa testattavissa kasvualustoissa kokeillaan mm. biohiiltä.