Euroopan ruokahävikillä ruokkisi 200 miljoonaa ihmistä – Jätteen vähentämisen viikko kampanjoi ruokajätteen vähentämiseksi

Kuva: Salpakierto Oy. Välttämällä ruokahävikkiä säästyy rahaa. Euroopassa biojätteenä roskiin päätyvän ruoan arvo on 132 miljardia euroa.
Facebooktwitterlinkedin

Euroopan jätteiden vähentämisen viikkoa (EWWR) vietetään 16.–24. marraskuuta.

Kampanja kannustaa kaikkia eurooppalaisia viikon aikana tekemään toimia kestävän kuluttamisen edistämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi.

Vuoden 2024 erityisteemana on ruokajätteen vähentäminen.

Rakasta joka murua

Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa vietetään nyt 16. kertaa. Viikon teema on esillä 29 maassa. Kampanjatoimenpiteitä on lähes 15 000 eri puolilla Eurooppaa.

Suomen kampanjakoordinaattori on kuntien jätelaitosten yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatio Suomen Kiertovoima ry KIVO.

Lisää tietoa viikon tempauksista ja Rakasta joka murua -kampanjasta löytyy biojate.info-sivulta.

Jätelaitokset mukana

Suomalaiset jätelaitokset ja kuntien jätehuoltoyhtiöt ovat laajasti mukana viikon menossa.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä Salpakierto Oy järjestää Lahden kauppakeskus Karismassa biojäteaiheisen pop-up-neuvontatapahtuman torstaina 21.11. klo 10–14.

Tapahtumaan osallistujat saavat tietoutta ruokahävikistä, biojätteen hyödyntämisestä ja lajittelusta sekä keräyksen vaihtoehdoista.

132 miljardia euroa roskiin

Vuosittain Euroopan alueella syntyy 58 miljoonaa tonnia ruokajätettä. Jokaista asukasta kohden se tarkoittaa 131 kiloa.

Euroopassa vuosittain syntyneellä ruokajätteellä voisi ruokkia 200 miljoonaa ihmistä.

Ruokajätteellä tarkoitetaan kaikkea elintarvikeketjun eri vaiheissa hukattua ruokaa ja juomaa tai niiden raaka-aineita. Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, ravitsemuspalveluissa tai vähittäiskaupassa.

Kolmasosa tuotetuista ruoan raaka-aineista tai elintarvikkeista ei koskaan päädy lautasellemme.

Ruokahävikin taustalla on sekä valtavat taloudelliset ja ympäristövaikutukset. Ruokahävikin taloudelliset vaikutukset Euroopassa ovat vuosittain noin 132 miljardia euroa.

Ruokajäte vaikuttaa myös kasvihuonekaasupäästöihin. Hävikin myötä haaskataan ruoan tuotannossa kulutettua viljelymaata, makean veden varastoja sekä lannoitteita.

Jätteen vähentämisen viikko muistuttaa myös muusta kuin ruokajätteestä.

Esimerkiksi muovien kiertotaloutta edistävä PlastLIFE-hanke on mukana Euroopan jätteen vähentämisen viikolla jakaen viikon aikana tietoa muovin uudelleenkäytön edistämisestä ja toimivan pakkauksen roolista ruokahävikin ehkäisemisessä.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Salpakierto Oy. Välttämällä ruokahävikkiä säästyy rahaa. Euroopassa biojätteenä roskiin päätyvän ruoan arvo on 132 miljardia euroa.

Facebooktwitterlinkedin