Kalaa lautaselle ja kiertoon – mutta ei vesistöjen kustannuksella

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Kala on lähtökohtaisesti paitsi terveellistä, myös ekologista. Kala hyödyntää syömänsä rehun ja muuntaa sen proteiiniksi tehokkaasti verrattuna muihin yleisesti ruoaksi kasvatettuihin tuotantoeläimiin, kuten nautaan ja sikaan.

Yhtälö ei kuitenkaan, kaikesta huolimatta, ole ihan niin yksinkertainen, kuin miltä se alkuun kuulostaa. Villikalan kalastus on valikoivaa ja useimmiten viihdekalastus kohdistuu vain petokaloihin. Tämä johtaa kalakannan vinoutumiseen ja sitä kautta vesistön ekologian heikkenemiseen. Kalanviljely taas vanhanaikaisesti järjestettynä kuormittaa vesistöjä ja kotimaisten kalanrehun raaka-aineiden saatavuus on rajallista.

Sivuvirtojen hyödyntämisessä on kehittymässä useita kiinnostavia jalostusratkaisuja, mutta niiden volyymi on toistaiseksi rajallinen. Tällä hetkellä hankaluudet sivuvirtojen hyödyntämisessä muodostuvat jopa esteeksi toiminnan kasvattamiselle – tai edes nykyisen kalankasvatuksen ylläpitämiselle.

Kuinka yhtälöä saataisiin tehokkaammaksi ja selkeämmäksi kokeellisen tutkimuksen ja Public-Private Partnership (PPP)-toimintamallien voimin?

Lisää tukea vesistöjen hyvinvointiin

Vesistöjen hyvinvointia voidaan tukea monin keinoin ja asiaan osoitetaan myös rahoitusta. Kolmannen sektorin toimijoilla on mahdollisuus ottaa asiassa aktiivista roolia, esimerkiksi tietyn vesistön asioihin keskittyvän yhdistyksen voimin. Tyypillisesti kunnostustoimiin osoitettavassa rahoituksessa kuitenkin omarahoitusprosentit ovat verrattain suuria. Mistä näkökulmista päin kunnat, kaupungit tai tutkimuslaitokset voisivat tulla tukemaan paikallista toimintaa vesistöjen kunnon hyväksi?

Kajaanin kaupungin vuosien 2023–2026 strategian osana on olla resurssiviisas luontokaupunki. Tämän tahtotilan ohjaamana kaupungilla ja Kajaanin ammattikorkeakoululla on käynnissä yhteistyössä useita toimia paikallisten vesistöjen tilan tueksi.

ELY-keskuksen, Kajaanin kaupungin ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rahoittamassa KIRKU – Kajaanin Iso-Ruuhijärven kunnostamishankkeessa on hankittu kokonaisvaltaisempaa kuvaa kaupungille tärkeän virkistyskalastusalueen ekologisesta tilasta ja luotu toimintasuunnitelma jatkolle.

Uutta kuormitusta järveen kohdistuu nykytilassa enää vähän, sillä lähiympäristö on ehtinyt jo ennallistua aiempien ojitusten ja muun kuormituksen jäljiltä. Tukitoimia, kuten niittoa ja pienimuotoista hoitokalastusta, tarvitaan kuitenkin vielä pitkään tasapainon saavuttamiseksi.

Kalaa lautaselle

Järveen istutetaan kirjolohta, minkä lisäksi riittävästä petokalaston määrästä täytyy huolehtia istutuksilla ja elinympäristökunnostuksilla.

Kestävyydestä on huolehdittu ekologisen näkökulman lisäksi myös sosiaalisessa mielessä. Tästä esimerkkinä on yhteistyössä kaupungin maahanmuuttotoiminnan sekä vastaanottokeskuksen kanssa suunnitellut kampanjat, joiden myötä kaupunkiin muuttaneet ukrainalaiset osallistuivat ympäristömittauksiin, sekä hyödynsivät heinä-elokuussa suoritetun hoitokalastuksen kalasaaliin.

Käytännön toiminta koordinoitiin siten, että hoitokalastus suoritettiin rysillä, jotka tyhjennettiin 3 kertaa viikossa. Tällä säädeltiin kerralla saatavan kalan määrää siten, että se ehdittiin käsitellä ja saada sinne, minne se kuuluukin – lautasille.

Tyypillinen ongelma hoitokalastuksessa on, että kerralla saadaan valtavan iso määrä niin sanotusti vähäarvoista kalaa, jolloin hyötykäyttö on hankalaa. Suosittelemme, että hoitokalastusta tehtäisiin mahdollisuuksien mukaan hitaammin ja pienemmillä volyymeilla siten, että suunnitelmista kerrotaan ennakkoon yhdistyksille tai muille yhteistyöstä mahdollisesti kiinnostuville tahoille. Näin annetaan mahdollisuus myös alueelliselle osallistamiselle ja uusille yhteistyökumppanuuksille, sekä mahdollisesti myös hoitokalastetun kalan päätymiselle todellakin hyötykäyttöön tunkion sijasta.

Perkeet käyttöön!

Kalastuksesta ja kalanjalostuksesta syntyy perkeitä, joiden hyötykäyttö on vähintäänkin haastavaa. Perkeissä on biokaasupotentiaalia, mutta laitokset pystyvät ottavat niitä vastaan hyvin rajallisesti korkeasta typpipitoisuudesta johtuen – ja vastavuoroisesti taas kalanperkeiden säilyvyys on heikkoa.

Kainuun ja Koillismaan KalaLeader-ohjelman rahoittamassa Perkeet käyttöön -hankkeessa luodaan tiekarttaa sivuvirtoihin liittyvälle jatkokehitysaskeleille alueen kalankasvattajien, kalastajien ja erilaisia jakeita vastaanottavien tahojen välillä – tällaisista esimerkkinä juurikin biokaasulaitokset.

Yhteistyömalleissa otetaan huomioon elementit, joita kaupungit ja julkiset palvelut voivat tuoda mukaan esimeriksi kalasatamien toimintojen järjestämisen osalta.

Perkeiden parempi käsittely syntypisteessä (hapotus ja varastointi) sekä usean toimijan resurssien parempi kokonaisvaltainen suunnittelu luovat paremman pohjan paikalliselle jalostukselle. Kajaanin ammattikorkeakoulun kokeellisen tutkimuksen osaaminen ravinteiden talteenoton menetelmissä auttaa löytämään mahdollisia uusia tapoja parempaan ravinnekiertoon.

Teksti: Outi Laatikainen ja Ella Lukkari, Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kuva: Ella Lukkari, KAMK. Kajaanin vastaanottokeskuksen asukkaita tutustumassa suomalaiseen kalastuskulttuuriin Iso-Ruuhijärvellä.