Kiertotalousostariin ideoita

Mitä saisi kiertotalousostoskeskuksesta?

Kierrätysmuotia, antiikkia ja urheilutarvikkeita. Kasvisruokaa ja hävikkiannoksia. Hävikkivirroista pantua olutta. Kestävää, korjauskelpoista elektroniikkaa.

Kiertotalousostarilla voisi viedä tavarat korjattaviksi tai tuunattaviksi. Siellä voisi lainata kirjoja ja tarve-esineitä. Ostarilla voisi käyttää yhteiskäyttötavaroita ja yhteisiä tiloja. Sieltä löytyisi vaikkapa pesula sekä työtila, jossa voisi tehdä omia puhdetöitä. Sieltä voisi myös tilata kotiin vaikka huonekalujen korjauspalvelut.

Tällaisia ideoita tuli yleisöltä, kun Helsingin yliopiston Tiedekulmassa vietettiin kiertotalousostoskeskus-hankkeen avajaisia marraskuun lopussa.

”Kiertotalous haastaa keksimään ostarin uudestaan. Tässä hankkeessa laadimme kiertotalousostarin toimintamallin, jotta hyvää ideaa voi levittää muuallekin Suomeen ja kansainvälisesti”, taustoittaa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Juha Lehtikuja.

Suomella on vielä mahdollisuus olla asiassa edelläkävijä, sillä maailmalta ei vielä löydy kuin pari-kolme kiertotalousostoskeskusta. Ruotsin Eskilstunan ReTuna-keskus on hyvä lähtökohta, mutta konseptia voisi vielä laajentaa.

Suomessa halutaan tuoda kiertotalouden mukaiset tuotteet, tavarat ja palvelut lähelle ihmistä, osaksi tavanomaista kuluttamista ja asiointia niin, että kiertotalouden mukaisia valintoja olisi helppoa, luotettavaa, turvallista ja kannattavaa tehdä.

Pääkaupungin Kierrätyskeskus on toteuttamassa yhteistyössä HSY:n kanssa uudelleenkäyttö- ja kierrätyspalveluita Sortti-pienasemien yhteyteen. Keskus on myös mukana edistämässä uudelleenkäyttöä Circwaste-hankkeessa.

Palveluille buustia

Mitä sitten ovat kuluttajien kiertotalouspalvelut?

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Taina Nikula näkee, että sellaisia ovat ainakin tuotteiden elinikää pidentävät palvelut, digitaalisia ratkaisuja hyödyntävät jakamisalustat sekä sellaiset uudenlaiset palvelumallit, joiden avulla tavaroista saa arvoa ja hyvinvointia ilman niiden omistamista.

Tuotteiden elinikää pidentävät korjaus, kunnostus ja päivitys. Autoja, veneitä ja vaikkapa saunatiloja voi jo yhteiskäyttää ja jakaa digitaalisilla jakamisalustoilla. Tavaroiden vertaiskauppapaikat ja vuokrausalustat lisäävät käyttökertoja. Ruokahävikin vähentämiseenkin on jo monia digitaalisia ratkaisuja.

”Suomelle laaditun, kansallisen kiertotalouden edistämisohjelman yhtenä toimenpiteenä on auttaa kansalaisia löytämään kiertotalouspalveluja ja parantaa näiden palvelujen houkuttelevuutta. Meillä on jo joukko tällaisia palveluja, jotka tarvitsisivat buustia”, Nikula sanoo.

Kierto ontuu vielä

Nikula ja Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä muistuttavat, että kansakuntana Suomi käyttää valtavia määriä materiaaleja ja luonnonvaroja.

Suomessa eri materiaalien kulutus on korkeinta koko EU:ssa, jopa 32 tonnia asukasta kohti, kun EU-keskiarvo on noin 14 tonnia.

Suomessa materiaaleista saadaan myös kierrätettyä vähemmän kuin muualla EU:ssa. Kaikkien materiaalien kierrätysaste (CMU) oli Suomessa vuonna 2018 vain seitsemän prosenttia, kun se EU:ssa on ollut miltei 12 prosenttia. Globaali keskiarvokin on Suomen kierrätysastetta parempi, 8,6 prosenttia.

Luonnonvarojen käyttöönotto ja prosessointi aiheuttaa globaalisti noin puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Luonnonvarojen otolla on myös haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulun johtamisen professori Minna Halme muistuttaa, että kiertotalouden eri ratkaisut säilyttävät eri tavoin ekologista ja taloudellista arvoa.

Parhaita kiertotaloustoimia ovat ne, joiden avulla tuote pystytään pitämään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Tämä tarkoittaa toimia, joiden avulla voidaan olla ostamatta uutta.

”Kiertotalousostoskeskus voi edistää juuri tällaisia kuluttajavalintoja”, Halme näkee.

Kumpulan kärkeen?

Kiertotalousostarihanke on vasta alussa. Tavoitteena on tehdä konkreettinen ehdotus Helsingissä toteutettavaksi kiertotalousostariksi ja löytää pysyviä ratkaisuja myös muualle pääkaupunkiseudulle.

Tulevaisuudessa, näillä näkymin vuosikymmenen puolivälin jälkeen, kiertotalousostari voi konkretisoitua vaikkapa parhaillaan kaavoitettavaan Kumpulan kärkeen eli Koskelan varikon alueen kaarihalliin.

Siellä olisi 11 000 neliötä tilaa, joten erilaiset kiertotalouspalvelut sopisivat sinne hyvin.

Kaavoitustyötä vetävä Sari Ollila pitää mahdollisena, että korttelissa voisi tulevaisuudessa toimia Kierrätyskeskus, CitySortti, lainaus- ja vuokraustoimintoja, korjauspalveluja, rakennusosakierrätystä ja hävikkiruokaravintoloita. Asiakkaiden käytössä voisi olla yhteiskäyttöautoja. Ostarin tiloissa olisi käytetty uudelleenkäytettyjä rakennusosia.

Aluksi konseptia kokeillaan ja pilotoidaan olemassa olevissa ostoskeskuksissa ja myymälöissä. Kiertotalousostarin pilotissa kauppakeskuksen yksi kerros tai osio voisi olla kiertotalouspainotteinen.

”Etsimme nyt kumppaneita ja keräämme ideoita. Pilotoinnin kautta etenemme kohti ensimmäisiä käytännön ratkaisuja”, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Juha Lehtikuja summaa.

Kuva: Ympäristöministeriö. Kiertotalousostarin visiopiirroksessa tulevaisuuden kaupunkikortteli voisi näyttää tältä. Kiertotalousostoskeskus on piirroksen punainen talo.