Kiertotalouteen suunnitteilla 2,5 miljardilla investointeja Suomessa – Etenemiselle on yhä hidasteita

Biokaasulaitoksia. Tekstiilikuidun kierrätystehdas. Hukkalämmön hyödyntämistä. Alumiinin kierrätyshanke. Käytetyn tavaran kierrätyskeskus.

Esimerkiksi tällaisia kiertotalouteen liittyviä investointeja on suunnitteilla Suomeen lähivuosina.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kokoaa vihreän kasvun investointihankkeita dataikkunaansa. Ikkuna on nyt lupaavasti auki.

”Dataikkunan perusteella Suomessa on kiertotalouden investointisuunnitelmia yhteensä 2,5 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä”, ynnää EK:n asiantuntija Fanny Larsen.

Larsen puhui Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämillä Kiertotalouspäivillä 14. toukokuuta Tampereella.

Kiertotalouspäivät kokosivat jätehuollon ja kiertotalouden asiantuntijoita ja päättäjiä Yhdyskuntatekniikka-messujen yhteydessä pidettyyn kaksipäiväiseen ammattilaisseminaariin.

Jätteille ja uusioraaka-aineille sisämarkkinat

Kaikkiaan EK:n dataikkunassa on vihreän siirtymän hankesuunnitelmia hätkähdyttävä määrä. Suunnitelmien yhteissumma kohoaa peräti 302 miljardiin euroon.

Kiertotaloussuunnitelmat muodostavat tästä potista vain murto-osan. Toisaalta on vaikea määritellä, millainen investointihanke lasketaan kiertotalouteen.

Larsen muistuttaa, etteivät kaikki suunnitellut investoinnit toteudu. Arviolta 20 prosenttia hankkeista pääsee maaliin.

Yleisesti investointeja hidastavat tällä hetkellä vaikea taloustilanne, EU:n jäsenmaissa herännyt valtiontukikilpailu ja Suomessa kotimaisten pääomien vähäisyys.

Larsen korostaa, että politiikkatoimien tulisi olla johdonmukaisia ja ennustettavia, jotta investoinnit voivat edetä.

EU suunnittelee julkaisevansa kiertotalousasetuksen vuoden 2026 loppupuolella. EU:n tavoitteena on luoda uusioraaka-aineille kiertotalouden sisämarkkinat ja markkinakysyntää, parantaa kiertotaloudella EU:n strategista omavaraisuutta ja sujuvoittaa esimeriksi jätteiden vientiä EU-jäsenmaiden välillä.

”EU on ainoa mahdollisuus saada jätteiden sisämarkkinat toimimaan”, Larsen näkee.

Nykyrakenteet haraavat kestävyysmurrosta vastaan

Uudistuva ja tiukentuva lainsäädäntö voi toimia tarvittavana kiertotaloussiirtymän vauhdittajana.

Äskettäin Luonnonperintösäätiön toimitusjohtajaksi valittu EU:n kiertotalouden ilmastolähettiläs Timo Huhtamäki pohti omassa puheenvuorossaan Kiertotalouspäivillä, että monet lineaaritalouden rakenteet haraavat yhä vastaan siinä, ettei kiertotalous valtavirtaistu nykyistä nopeammin.

Erilaiset tuotannonohjausjärjestelmät on rakennettu pitkälti lineaaritalouden ehdoin, eivätkä ne helposti taivu vaikkapa käytettyjen tavaroiden seurantaan ja hallintaan.

Second hand -tuotteet joutuvat tuplaverotuksen piiriin, kun arvonlisävero on maksettava uudestaan, kun kertaalleen jo verotettu tavara kiertää uudelleenkäyttöön.

Käyttäytymisenkin muututtava

Kulutusmallit pohjaavat vielä uusien tavaroiden ja tuotteiden ostamiseen.

Maailmaan on rakentunut tuotantoon ja valmistukseen hurjasti ylikapasiteettia. Jotta kysyntää saadaan kasvatettua, kannattaa tuotteet myydä halvalla. Työvoimavaltaisen kiertotalouden kuten korjauspalveluiden on vaikea kilpailla tämän mallin kanssa pelkällä hinnalla.

”Kiertotalouteen kääntyvät yritykset taistelevat samanaikaisesti markkinan rakenteita ja markkinan käyttäytymistä vastaan”, Huhtamäki näkee.

Hän kuitenkin uskoo, että kulttuurin, käyttäytymisen ja rakenteiden muutokseen kätkeytyy myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Hyvä esimerkki on Emmy Clothing Companyn ja S-ryhmän Tampereelta käynnistämä CircuRetail-yhteistyö, jossa Emmyn datapohjaisten järjestelmien avulla voidaan ratkaista käytetyn tavaran kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmia. Myymälöiden valikoimiin saadaan käytettyjä vaatteita uusien rinnalle, ja varastotietokanta täydentää valikoimaa nopeasti menekin mukaan.

”Kiertotalous on tapojen muuttamisen bisnestä”, Huhtamäki kiteyttää.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Elina Saarinen. Kiertotalouspäivät pidettiin Yhdyskuntatekniikan näyttelyn yhteydessä Tampereella.