Kirjat eivät sittenkään tule tuottajavastuun piiriin – Jätelain muutos siirtää sote-jätteet pois kuntien vastuulta

Käytöstä poistuneita kirjoja ei sittenkään liitetä keräyspaperin tuottajavastuuseen.

Jätelain viimeisin muutosesitys eteni tällä viikolla valtioneuvoston käsiteltäväksi. Siitä on poistettu alkuperäinen ehdotus velvoittaa kirjojen maahantuojat ja painopaperin valmistajat keräämään ja kierrättämään käytöstä poistuvat kirjat.

Keväällä lausunnoille lähteneessä lakiesityksessä ehdotettiin vielä, että paperin tuottajavastuuta olisi laajennettu kattamaan myös käytöstä poistuvat kirjat.

Kannatusta ja vastustusta

Jos lausunnoilla ollut muutosehdotus olisi mennyt läpi, se olisi tarkoittanut käytännössä, että painettujen kirjojen maahantuojat ja painopaperin valmistajat olisi velvoitettu keräämään käytöstä poistetut kirjat pääasiassa suoraan asuinkiinteistöiltä.

Kotitaloudet olisivat voineet laittaa käytöstä poistamansa kirjat suoraan keräyspaperiastiaan.

Suomen Kustannusyhdistys ry ja monet kirja-alan toimijat kannattivat muutosta, koska se olisi edistänyt kirjoihin käytetyn paperin uusiokäyttöä ja kierrätystä ja olisi myös edistänyt kirja-alan hiilineutraalisuustavoitteita.

Paperinkierrättäjät ja niitä edustavat tuottajayhteisöt kuitenkin vastustivat muutosesitystä, koska kovakantiset ja usein liimasidotut kirjat olisivat sopineet huonosti keräyspaperin kierrätysprosesseihin ja heikentäneet kerätyn materiaalin jatkojalostus- ja kierrätysmahdollisuuksia.

Kierrättäjät varoittivat, että jos keräyspaperiastiat olisivat täyttyneet kirjoilla, tämä olisi pahimmillaan vaarantanut koko keräyspaperin kierrätysjärjestelmän toimivuuden.

Kirjat olisi todennäköisesti täytynyt erotella muusta keräyspaperista, mikä olisi vaatinut muutoksia käsittelymenettelyihin ja aiheuttanut kustannuksia.

Kompromissista luovuttiin

Kustannukset huolettivat myös monia jätelakimuutosehdotuksesta lausuntopalautetta antaneita.

Pelkästään kirjoja koskevan erillisen tuottajavastuujärjestelmän perustamista eivät toimijat pitäneet tarkoituksenmukaisena. Kirjojen painosmäärät ovat laskussa. Kustannusalan tietojen mukaan esimerkiksi vuonna 2019 Suomessa toteutettiin hieman alle 10 000 julkaisua.

Painoksiin käytettiin arviolta noin 3 300 tonnia paperia. Kirjojen osuus kaikesta kierrätettävissä olevasta paperista on arviolta 1,5 prosenttia.

Lausuntokierroksen jälkeen oli esillä myös kompromissiehdotus, jossa kirjat olisi kyllä tuotu paperin tuottajavastuun piiriin, mutta kiinteistökohtaisen keräyksen sijaan kirjojen erilliskeräyksen tavoista olisi säädetty erikseen.

Media-ala ja graafinen teollisuus kuitenkin vastustivat kompromissiehdotusta, joten siitä päätettiin luopua.

Kunnan vastuu kapenee

Jätelakimuutos tuo muutoksia kuntien jätehuoltovastuisiin.

Kunnan vastuu asumisen jätteistä rajataan pääosin kotitalouksissa ja vapaa-ajan asumisessa syntyvään jätteeseen. Asukkailta käytöstä poistuvat kirjat säilyvät siis yhä kuntien keräysvastuulla.

Sen sijaan jätteen haltijan on 1.1.2026 alkaen itse järjestettävä jätehuoltonsa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan yrityksen toimipaikassa.

Jätehuoltovastuu siirtyy kunnalta jätteen haltijalle myös vankiloissa, puolustusvoimien majoituskasarmeissa, vastaanottokeskuksissa ja muissa vastaavissa laitosasumisen kohteissa.

Akkuasetuksen mukaiseksi markkinavalvontaviranomaiseksi määrättiin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

Vastuut muuttuneet toistuvasti

Yhdyskuntajätehuollon vastuujakoa on muutettu lukuisia kertoja viime vuosikymmeninä. Pääosa muutoksista on kaventanut kuntien vastuuta.

Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuoltotoiminnan (sote) jäte on välillä ollut kunnan, välillä jätteen haltijan vastuulla.

Yksityinen sote-jäte palautettiin kunnan vastuulle vuonna 2011, kunnes vuonna 2019 julkisen toiminnan ja yksityisen soten yhdyskuntajäte siirrettiin jälleen jätteen haltijan vastuulle.

Lausuntopalautteessa kritisoitiinkin vastuiden jatkuvaa muuttamista, mikä hankaloittaa ennakointia ja tehtävien käytännön järjestämistä.

Jätelainsäädäntöön on odotettavissa vielä laajempia muutoksia. Jätelaki on tarkoitus muuttaa kiertotalouslaiksi vielä vuoteen 2027 mennessä. Samalla arvioidaan, tulisiko joitain osia nykyisestä jätelakisääntelystä irrottaa erillisiin lakeihin.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock AI. Kirjojen tuottajavastuu ei toteudu jätelakimuutoksessa.