UUSIOBLOGI EU-oikeus on kiinteä osa Suomen oikeusjärjestystä ja ensisijainen kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Huomioidaanko EU-oikeudelliset reunaehdot hankinta- ja jätelakien uudistamistyössä, vai…
Kuntien jäteyhtiöt huolissaan jätelain viivästyksistä: ”Hankintalain poikkeuksesta on tarvittaessa säädettävä erillislailla”
Hankintalain muutos astui voimaan kesäkuussa, mutta jätealalle luvattua poikkeusta ei ole vieläkään saatu kirjattua lainsäädäntöön.
Hankintalakiin tehty muutos (15. pykälä, toinen momentti) rajaa kuntien sidosyksikköjen vähimmäisomistusosuuden vähintään kymmeneen prosenttiin.
Hallituksen tarkoituksena on kuitenkin jättää jätehuoltoala tämän vähimmäisomistusosuusvaateen ulkopuolelle.
Syksyllä 2025 hallitus teki poliittisen linjauksen, jonka mukaan jätehuolto- ja jätevesialat jätetään hankintalakiin suunnitellun sidosyksiköiden 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen ulkopuolelle.
Näihin aloihin ei siis sovelleta hankintalakiin kirjattua vaatimusta siitä, että kuntien sidosyksikköasema edellyttää jokaiselta omistajakunnalta vähintään 10 prosentin omistusosuutta, jotta kunta voi tehdä suorahankintoja sidosyksiköltään.
Jätevesihuollon poikkeus säädettiin normaalisti vesihuoltolain muutoksessa hankintalain liitelakina, mutta jätealaa koskeva poikkeus vähimmäisomistusosuuden vaatimuksesta on tarkoitus säätää niin kutsutussa jätelaki 2 -ehdotuksessa.
Lausuntokierroksella jakautunutta palautetta jätelakiesityksestä
Kyseinen jätelain muutosesitys tuli kesän aikana lausunnoille. Siinä säädetään muistakin jätealan kilpailuneutraliteettia koskevista vaikeista kysymyksistä, kuten sidosyksiköiden ulosmyyntirajan alentamisesta ja kuntien toissijaisesta vastuusta järjestää jätehuoltopalvelut silloin, kun niitä ei ole saatavissa markkinoilta.
Jätelaki 2:n esitys keräsi lausuntokierroksella hyvin jakautunutta palautetta, ja esityksen valmistelu on yhä kesken.
Ehtiikö vähimmäisomistusrajoitus tulla voimaan koskien myös jätehuoltoalaa?
Jos jätelaki 2:n eduskuntakäsittely viivästyy, on riskinä, ettei jätehuollon erityisasemasta ehditä säätää lainsäädännössä ennen kuin hankintalain vähimmäisomistusosuusvaatimus alkaa vaikuttaa. Silloin sidosyksiköiden kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus koskisi myös kuntien jätehuollon järjestämistä.
Vähimmäisomistusosuutta koskevaa vaatimusta on noudatettava viimeistään 1.7.2027. Silloin sopimukset, jotka eivät täytä uutta omistusrajaa, on irtisanottava, tai hankinnat on kilpailutettava markkinoilla.
”On tarvittaessa säädettävä erillislaki”
Kuntien jätehuoltoyhtiöitä edustava Suomen Kiertovoima ry KIVO vaatii nyt, että poikkeuksesta on tarvittaessa säädettävä erillislailla.
”KIVO ja sen edustamat kriittistä jätehuoltoinfrastruktuuria ylläpitävät jätelaitokset omistajakuntineen odottavat lainsäätäjän ryhtyvän pikaisesti eduskunnan ja hallituksenkin tahdon mukaisesti toimeen vähimmäisomistuspoikkeuksen saamiseksi eduskuntaan tarvittaessa erillislakina”, KIVOn toimitusjohtaja Jutta Laine-Ylijoki toteaa.
Lainsäädännön epäselvyys tai viivästyminen aiheuttaisi kunnille ja jäteyhtiöille kohtuuttoman epävarmuuden tilanteessa, jossa palvelujen jatkuvuus, investoinnit ja varautuminen edellyttävät ennakoitavuutta, KIVO korostaa. Järjestö vaatii, että jätehuollon erityisasemaa suojaava laki on säädettävä viivytyksettä.
Teksti: Uusiouutisten toimitus
Kuva: ChatGPT. Jätehuoltoala on jälleen tienhaarassa lainsäädännön muuttuessa. Tekoälyn luoma kuvituskuva.
Aiheesta lisää
Uusiouutisten uutiskirje
