Jätelakiesitys rajaisi ulosmyynnin viiteen prosenttiin myös jätealalla – Lausunnot jätettävä kesken kesälomakauden

Kuntien omistamien jätehuoltoyhtiöiden markkinaehtoinen liiketoiminta kapenee huomattavasti uuden jätelakimuutosesityksen seurauksena.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa esitetyt muutokset jätehuoltoon on nyt pääpiirteittäin kirjattu jätelain muutosesitysehdotuksiin niin kutsutussa jätelaki 2 -paketissa.

Orpon hallituksen tavoitteena on parantaa jätealan kilpailuneutraliteettia ja avata markkinoita yksityisille toimijoille rajoittamalla kunnan jäteyhtiöiden markkinaehtoista toimintaa.

Euroopan tuomioistuimen ratkaisu huomioon

Ympäristöministeriön lausunnoille tuomassa ehdotuksessa esitetään, että kuntien omistaman jäteyhtiön ulosmyyntiraja laskee kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen viiteen prosenttiin sidosyksikön liikevaihdosta. Nykyisin ulosmyyntiraja on 10 prosenttia.

Ulosmyynti tarkoittaa palvelujen myyntiä muille kuin jäteyhtiön omistajakunnille ja niiden lakisääteiseen jätehuoltoon kuuluville asiakkaille.

Hallitusohjelmassa esitettiin alun perin, että ulosmyyntiraja tiukentuisi myös jätetoimialalla viiteen prosenttiin ja 500 000 euroon liikevaihdosta, mutta nyt tehdyssä jätelakiesityksessä ulosmyyntiraja laskisi viiteen prosenttiin ilman 500 000 euron liikevaihtorajaa.

Liikevaihdon euromääräisen rajan vaikutukset ovat aiempaa ennakoitua olennaisesti laajemmat Euroopan tuomioistuimen (EUT) tammikuussa tekemän ennakkoratkaisun takia.

Euroopan tuomioistuin linjasi tammikuussa, että kuntien tytäryhtiöiden ulosmyynti on laskettava mukaan emoyhtiöiden ulosmyyntiin. Jo tämä EUT:n ratkaisu todennäköisesti aiheuttaa sen, että kuntien jäteyhtiöiden on huomattavasti supistettava markkinaehtoista toimintaansa nykyisestä, jos ne haluavat säilyttää sidosyksikköasemansa.

Jos ulosmyynnin raja laskettaisiin viiteen prosenttiin ja 500 000 euroon ja lisäksi EUT:n ratkaisu muuttaa nykytilannetta, voisi muodostua tilanne, jossa kuntien jätelaitosten hallinnassa olevaa jätteenkäsittelykapasiteettia jäisi vajaakäytölle. Samaan aikaan käsittelypalveluita tarvitsevat yritykset eivät voisi saada tätä kapasiteettia käyttöönsä.

Jos ulosmyyntiraja olisi viisi prosenttia ja 500 000 euroa, ulosmyyntiraja ylittyisi 19 jäteyhtiössä, mikä tarkoittaisi toimintojen pakollista uudelleenjärjestelyä kaikkiaan 3,5 miljoonan kuntalaisen alueilla.

Se vaikuttaisi toimintaedellytyksiin myös sellaisissa yksityisissä jätehuoltopalveluita tarjoavissa yrityksissä, joilla ei ole omaa käsittelykapasiteettia. Nämä eivät enää välttämättä saisi tarvitsemiaan palveluita kuntayhtiöiltä. 500 000 euron ulosmyyntirajan vuoksi osa jätteestä päätyisi kauempana sijaitseviin polttolaitoksiin tai vientiin naapurimaihin.

20 prosentin tai 10 prosentin ulosmyyntirajat hylättiin

Hallitus arvioi lyhyesti, millaisia vaikutuksia olisi ollut sillä, jos ulosmyyntiraja olisi päinvastoin nostettu yleiseurooppalaiselle tasolle eli 20 prosenttiin vastauksena Euroopan tuomioistuimen ratkaisuun.

Tällaista ulosmyyntirajan nostamista ei esitetä, koska ehdotus ei olisi hallitusohjelman mukainen.

Näin päätettiin siitä huolimatta, että jätelakiesityksen perusteluissa (s. 34) todetaan, että ”20 prosentin ulosmyyntiraja ehkäisisi paremmin EUT:n ratkaisusta mahdollisesti aiheutuvat ennakoimattomat ja hallitsemattomat seuraukset.”

Jätelakiesityksen perusteluissa (s. 34) todetaan myös, että ulosmyyntirajan säilyminen ennallaan 10 prosentissa ”voisi jossain määrin tehostaa käytettävissä olevan jätteenkäsittelykapasiteetin käyttöä verrattuna tilanteeseen, jossa raja laskisi viiteen prosenttiin.”

Hallitus päätti kuitenkin luopua myös 10 prosentin ulosmyyntirajavaihtoehdosta, koska hallitusohjelmakirjauksen tarkoituksena on rajata merkittävästi kuntien jäteyhtiöiden markkinaehtoista toimintaa.

Euroopan tuomioistuimen ratkaisu ei ollut tiedossa hallitusohjelmaa tehdessä.

EUT:n ratkaisun seurauksista ja tarkoista tulkintavaikutuksista ei ole vielä tätä kirjoitettaessa tarkkaa tietoa.

Owal Group on tehnyt vaikutusten arviointia jätelakityön taustaksi. Lue tarkemmin tästä jutusta, millaisia vaikutuksia hallituksen esittämillä ulosmyyntirajoituksilla todennäköisesti on jätehuoltoalalle.

Toissijaisen vastuun palveluun uusia hallinnollisia vaatimuksia

Jätelakiesitys pyrkii puuttumaan siihen, että kunnat tarjoaisivat toissijaisen vastuun jätehuoltopalveluita eli TSV-palveluita vain aidossa markkinapuutteessa. Kunnalla on velvollisuus huolehtia jätehuollon toimivuudesta niissä tapauksissa, kun markkinoilla ei ole saatavilla vastaavaa yksityistä palvelua.

Markkinapuutteen toteamiseen käytetään Materiaalitori-tietoalustaa, mutta se ei ole täysin toiminut tässä tarkoituksessa.

Jätelakiehdotuksen mukaan jätteen haltijan tulee jatkossa perustella, miksi se on hylännyt Materiaalitorissa saamansa tarjoukset. Lisäksi säädettäisiin, että TSV-palvelusta tehtävän sopimuksen tulee vastata Materiaalitorissa julkaistua tarjouspyyntöä.

Kuntien on eriytettävä TSV-palveluja koskeva kirjanpitonsa sekä ilmoitettava Materiaalitorille sitä koskevat olennaiset tiedot.

TSV-palvelun sääntöjä valvottaisiin nykyistä tiukemmin. Kuntien jätelaitosten TSV-palvelut tulisi tarkistaa määräajoin, ja niistä olisi tehtävä valvontasuunnitelma.

Lisäksi TSV-jätemaksujen mahdollisen tuoton saisi käyttää ainoastaan jätehuoltopalvelujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen eikä sitä saisi jakaa esimerkiksi osinkoina.

Jätelakiin tulisi myös esitys, että kuntien on hankittava jätteenkuljetuspalvelut pääsääntöisesti kilpailuttamalla. Näin toimivat jo nykyisin lähes kaikki kuntaomisteiset jäteyhtiöt.

Vähimmäisomistusosuuden poikkeus jätelakiin

Jätelaki 2-pakettiin on nyt tehty myös tärkeä kirjaus koskien hankintalakiuudistusta.

Suomen hallitus linjasi viime syksynä, että jätehuolto ja jätevesiala jätetään hankintalaissa olevan sidosyksiköiden 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen ulkopuolelle.

Jätehuoltoalaan ei siis sovelleta hankintalain vaatimusta siitä, että kuntaomisteisen yhtiön sidosyksikköasema edellyttää jokaiselta omistajakunnalta vähintään 10 prosentin omistusosuutta, jotta kunta voi tehdä suorahankintoja sidosyksiköltään.

Jätehuoltoalan poikkeuksesta ei kuitenkaan säädetty hankintalain liitelakina, vaan poliittisesti sovittiin, että jätehuoltoalaa koskeva poikkeus toteutetaan vasta jätelaki 2 -uudistuksen yhteydessä.

Jätehuoltoala on ollut huolissaan siitä, valmistuuko jätelaki 2 -paketti ajoissa, ennen kuin hankintalain soveltaminen alkaa. Jos se ei ehtisi valmistua, 10 prosentin omistusosuus koskisi myös jätealaa, vastoin sitä, mitä poliittiset päättäjät tarkoittivat.

Nyt tehdyssä jätelakiesityksessä on mukana kirjaus, että jätetoimialaa koskee poikkeus hankintalakiin esitetystä sidosyksiköiden 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta.

Tavallista pitempi lausuntoaika osuu kesään

Jätelakimuutosesitys tuli lausunnoille toukokuun loppupuolella. Tähän saakka lausuntoja on annettu vasta hyvin vähän.

Lausunnot on annettava keskellä kesää, sillä lausuntoaika päättyy 31. heinäkuuta 2026.

Ympäristöministeriön hallitussihteeri Johanna Routio ymmärtää, että lausuntoja ei vielä ole juurikaan tullut.

”Vaikka tässä muutetaan vain kuutta pykälää, seuraukset kentällä ovat laajoja. Uskon, että lausuntoa antavat haluavat ensin perehtyä kunnolla vaikutusten arviointiin. Olettaisin, että monet kunnatkin haluavat lausua tästä.”

Hän pahoittelee sitä, että lausuntokausi osuu keskelle kesälomakautta.

”Se on haaste, mutta siksi halusimme antaa lausuntoaikaa runsaasti. Toivottavasti pitkä lausuntoaika mahdollistaa sen, että kaikki ne toimijat, jotka haluavat esittää näkemyksensä niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta ehtivät jättää lausuntonsa.”

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Canva AI. Kuntaomisteisten jäteyhtiöiden olisi jätelakiesityksen vuoksi jatkossa rajattava markkinaehtoinen ulosmyyntinsä enintään viiteen prosenttiin liikevaihdosta. Esityksestä voi antaa lausuntoja heinäkuun loppuun saakka. (Toimituksen huomio: Tämä kuvituskuva on luotu tekoälyllä.)