Oluen valmistuksen sivutuotteena syntyvälle mäskille etsitään uusia hyödyntämistapoja Päijät-Hämeen Viljaklusterissa. Ainakin paperin- ja kartonginvalmistukseen mäski käy mainiosti.

Vuonna 1818 perustetulla Tervakosken paperitehtaalla testattiin uutta kiertotalouden innovaatiota helmikuussa 2020: paperin ja kevyen kartongin valmistusta mäskin ja puukuidun seoksesta. Uusiouutisten vieraillessa paikalla meneillään oli mäskipaperin koeajo.

”Tämä on sujunut yllättävänkin hyvin”, kommentoi PK2:n koneenhoitaja Mika Heinonen.

Koeajo tehtiin vuonna 1960 käyttöönotetulla, Turengin sokeritehtaalla valmistetulla koepaperikone PK2:lla, joka on palvellut monissa tutkimusprojekteissa.

Mäskin osuus paperimassasta oli enimmillään 15 prosenttia. Loppu oli puukuitua ja biohajoavaa liima-ainetta. Mitään synteettisiä aineita ei massassa ollut. Valmis paperi kääriytyi kauniisti rullalle ja mäski näkyi siinä rusehtavana kirjailuna, mikä oli tarkoituskin.

Liiketoimintakehittäjä Jukka Selin Lahden Seudun Kehitys Oy:stä eli LADECista saattoi huokaista helpotuksesta. Hän oli henkisesti varautunut siihenkin, että toiveet mäskin käyttökelpoisuudesta olisivat romuttuneet koeajossa.

”Ongelmia ei ilmennyt, vaan pääsimme asetettuihin tavoitteisiin. Pystyimme tuottamaan haluamiamme, kevyitä paperi- ja kartonkilaatuja.”

Koeajolla haluttiin selvittää ensinnäkin, voidaanko mäskillä parantaa paperin ja kartongin teknisiä ominaisuuksia sekä korvata neitseellisiä raaka-aineita. Vastaukset olivat myönteisiä: mäski ei heikentänyt paperin lujuusominaisuuksia ja se sopi hyvin valmistusmateriaaliksi puukuidun rinnalle.

Mäskin osuutta olisi varaa kasvattaakin nyt käytetystä 15 prosentista.

Näyttävyyttä paperiin

Toisena pääkysymyksenä oli, parantaisiko mäski paperin ja kartongin visuaalista ilmettä. Silloin Päijät-Hämeen Viljaklusteriyritykset voisivat hyödyntää omia sivuvirtojaan tuotteidensa pakkausmateriaaleissa, mikä on vahvasti nouseva trendi maailmalla.

Koeajon tulokset olivat tältäkin osin toivottuja: mäskin vaikutuksia paperin ja kartongin optisiin ominaisuuksiin pidettiin hyvinä.

Arvojakeet talteen

Hartwallin automaatio- ja energiapäällikkö Sami Pohjanen on tyytyväinen koeajon tuloksiin.

”Vielä ei ollut tarkoituskaan tehdä kaupallista lopputuotetta vaan katsoa, kuinka mäski soveltuu paperin ja kartongin tekoon nykyisillä prosesseilla. Tulokset olivat positiivisia, joten selvästi tässä on potentiaalia viedä asiaa eteenpäin.”

Tärkeä havainto oli sekin, ettei mäski pilaa paperin kierrätettävyyttä. Mäskipaperi on siis sekä biohajoava että kierrätettävä tuote. Sen tuotanto- ja markkinointiketjussa on kuitenkin vielä monta avointa lenkkiä.

Tänä päivänä kaikki Lahden panimolla oluenvalmistuksessa syntyvä mäski toimitetaan eläinten rehuksi. Mäskissä on valkuaista ja kuitua ja se lisää rehuseoksen mehukkuutta sekä maittavuutta. Paras ravintoarvo ohramaltaasta on kuitenkin otettu uuttamalla olueen.

Arvoketjua tulee Pohjasen mukaan katsoa kokonaisuutena ja miettiä, mikä olisi fiksuinta jatkokäyttöä mäskille.

”Eivät uudet hyödyntämistavat sulje pois mäskin rehukäyttöäkään, mutta ehkä siitä voitaisiin erottaa joitain arvojakeita ennen sitä – esimerkiksi selluloosa paperin valmistukseen. Silloin päästäisiin kierrätettävyyden kanssa paljon pitemmälle.”

Lahtelaisen Teerenpeli-konsernin panimo- ja tislaamoyhtiön toimitusjohtaja Samuli Korhonen sanoo, että mäskiä syntyy panimon kokoon nähden paljon. Tällä hetkellä se on yritykselle jätettä, jonka käsittely maksaa.

”Meidän kannaltamme olisi hienoa, jos joku hakisi mäskin pois ja me tietäisimme sen menevän järkevään hyötykäyttöön. Meidän hyötymme olisi mäskistä syntyvän kulun poistuminen ja samalla mäskin elinkaaren jatkuminen.”

Mäskistä tehtävien uusiotuotteiden ei tarvitsisi tulla omaan käyttöön.

”Voi olla kaukainen ajatus, että hyödyntäisimme mäskin itse. Jo se, että joku muu hyödyntäisi, olisi meille iso juttu. Siksi jatkokäyttömahdollisuuksien selvittäminen meitä kiinnostaa.”

Mäskiä vuolaasti

Vuonna 2003 toimintansa käynnistäneessä Päijät-Hämeen Viljaklusterissa on mukana koko arvoketju viljelijöistä teollisuuteen ja vähittäiskauppaan. Aktiivisesti toiminnan kehittämiseen osallistuu 14 yritystä.

Klusterissa on kaksi ketjua: leipäketju sekä olut- ja juomaketju. Jälkimmäisessä, johon Hartwall ja Teerenpeli kuuluvat, on noin 450 sopimusviljelijää, jotka tuottavat keskimäärin 100 000 tonnia mallasohraa vuodessa. Mäski on hyödyntämiskelpoisista sivuvirroista vuolain.

Keskeiset neuvontaorganisaatiot klusterin kannalta ovat MTK Häme ja LADEC, jolla on klusterissa koordinoijan rooli. Jukka Selin, jonka vastuualueisiin LADECissa sisältyvät mm. kiertotalous ja materiaalivirrat, kehuu klusteriyrityksiä hyvästä asenteesta.

”Kaikki haluavat aidosti hakea uusia ratkaisuja. Samalla yritykset haluavat rahalleen lisäarvoa, mikä myös on positiivinen asia.”

Hartwallin Pohjanen vahvistaa, että klusterissa vallitsee hyvä tekemisen meininki.

”Ajatuksenamme on, että kiertotalous ei ole jätteenkäsittelyä vaan erilaisten sivuvirtojen uusiokäyttöä. Mäski on yksi monista kiertotalouden kohteista, joita klusterin piirissä tutkitaan.”

Hän alleviivaa, että mäskin uusien hyödyntämistapojen selvittelyssäkin ollaan vasta alkutaipaleella. Tutkimisen arvoisia vaihtoehtoja on joka tapauksessa monia.

”Meidän täytyy pitää mielemme ja silmämme avoimina sen suhteen, mitä mahdollisuuksia mäskistä vielä löydämmekään.”

Olutmäski viinipullon suojaksi?

LADECin vetämässä Pellolta pakettiin ja paketti maailmalle -hankkeessa on lähestytty mäskissä piilevää potentiaalia viidestä näkökulmasta. Käyttö paperin- ja kartonginvalmistuksessa puukuidun korvaajana ja visuaalisen ilmeen parantajana on niistä yksi.

Mäski voisi tuoda lisäarvoa myös kuituvalostekniikalla tehtyihin paperimassapohjaisiin tuotteisiin kuten kananmunakennoihin ja välipakkauksiin. Välipakkauksella voidaan suojata vaikkapa painetun kotelopakkauksen sisällä olevaa viinipulloa rikkoontumiselta.

Omat tutkimuslinjansa on arvojakeiden erottamiseksi mäskistä ennen sen hyödyntämistä esimerkiksi paperiteknisissä sovelluksissa ja mäskin kokeilemiseksi akustiikkalevyjen materiaalina.

Ja jos maistuu mäski naudoille, saattaa se vielä joskus kiihottaa ihmistenkin makuhermoja – tai ainakin toimia vatsantäytteenä. Hankkeessa nimittäin selvitettiin, olisiko kuitupitoista mäskiä mahdollista hyödyntää teollisessa mittakaavassa leivän leivonnassa erottamatta eri jakeita toisistaan.

”Tämän todettiin onnistuvan mm. vaalean leivän leivonnassa, kunhan mäski oli esikäsitelty sopivasti”, Jukka Selin kertoo.

Kaksivuotinen tutkimushanke päättyy toukokuun lopussa, mutta tutkimusmatka mäskin kartoittamattomien mahdollisuuksien maailmaan on vasta hyvällä alulla.

Teksti: Pekka Karppinen, Klanga

Kuvat: Pekka Karppinen. Mäskiä, olkaapa hyvät! Jukka Selin tarjoilee. Mäskipaperia ja -kartonkia koeajettiin Tervakosken perinteikkäällä paperitehtaalla.

Mäski antoi paperille uutta ilmettä. Vaikutukset paperiteknisiin ominaisuuksiin olivat myönteisiä.