Miten pakataan jatkossa kolmioleivät ja kirsikkatomaatit? Uusi sopimus suosii uudelleenkäytettäviä pakkauksia

Kertakäyttöisille juomamukeille, muovipinnoitetuille kartonkisille kahvikupeille, kirsikkatomaattirasioille ja kolmioleipäpakkauksille on pian keksittävä uusia vaihtoehtoja.

Suomi on päättänyt, että tiettyjen annospakkausten kulutusta vähennetään vapaaehtoisen sopimuksen kautta.

Ympäristöministeriö, Elintarviketeollisuusliitto ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Päivittäistavarakauppa ry sekä Suomen Pakkausyhdistys ry ovat tehneet vapaaehtoisen green deal -sopimuksen vuoteen 2027 saakka.

Sopimuksen tavoitteena on vähentää kunnianhimoisesti ja pysyvästi muovista valmistettujen kertakäyttöisten juomamukien sekä tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta.

Tarkka tonnimääräinen vähennystavoite vuosille 2024–2026 määritellään ensi vuonna.

”Olen erittäin iloinen, että sopimuksessa ovat mukana kaikki keskeiset tahot. On arvokasta, että olemme onnistuneet löytämään yhteiset tavoitteet ja sopimaan niihin tähtäävistä toimista”, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari, joka puhui sopimuksen julkistamisesta kertovassa mediatilaisuudessa 8. maaliskuuta 2022.

Kertakäyttöisen tilalle uudelleenkäytettävä

Käytännössä sopimus tulee tarkoittamaan sitä, että muovisia kertakäyttöisiä annospakkauksia tullaan korvaamaan uudelleenkäytettävillä vaihtoehdoilla tai sellaisilla pakkauksilla, jotka sisältävät aiempaa vähemmän tai eivät lainkaan muovia.

Yksittäiset yritykset voivat määritellä itse, mitkä toimenpiteet sopivat parhaiten tavoitteisiin pääsemiseksi. Yritykset tekevät sitoumuksen green dealiin sitoumus2050.fi-sivustolla. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni alan yritys liittyy sitoumukseen.

Lisäksi yritykset voivat kouluttaa henkilöstöään tai viestiä asiakkailleen eri tavoin kertakäyttöisten muovisten pakkausten kulutuksen vähentämisen keinoista. Pakkausyhdistys kannustaa pakkausmateriaalivalmistajia ja pakkausten maahantuojia ja myyjiä kehittelemään uusia, kertakäyttömuovia vähentäviä ratkaisuja.

Suomi valitsi vapaaehtoisen sopimisen

Vapaaehtoinen sopimus on keino vastata EU:n niin kutsutun SUP-direktiivin vaatimuksiin.

Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat vähentävät tiettyjen annospakkausten kulutusta vuoteen 2026 mennessä vuoden 2022 tasosta. SUP-direktiivin perimmäinen tavoite on vähentää muoviroskaa ympäristöstä sekä edistää kiertotaloutta.

Suomi on havainnut, että vapaaehtoinen sopiminen toimii vikkelämmin ja joustavammin kuin lainsäädäntötie. Kyseessä onkin jo kymmenes ympäristöalan green deal -sopimus Suomessa.

”Näemme, että vapaaehtoinen toimintojen kehittäminen green dealissä sovitulla tavalla on selkeästi lainsäädäntöä parempi vaihtoehto tilanteessa, jossa yrityksiltä vaaditaan innovaatioita ja uusia ratkaisuja”, sanoo Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto.

Hän ennakoi, että siirtymävaiheessa muutoksesta voi seurata hintojen nousua.

EU:n jäsenmaiden enemmistö on valinnut Suomesta poikkeavan tien ja päättänyt soveltaa SUP-direktiivin kulutuksen vähentämisvaatimuksia kansallisen lainsäädännön kautta. Jäsenmaat voivat kuitenkin itse päättää kansallisista toimistaan ja tavoitteiden seurannasta.

”Valtavirta jäsenmaista näyttää vievän asiaa eteenpäin sääntelyllä. On kuitenkin muitakin maita Suomen lisäksi, joissa on edetty vapaaehtoisessa toimeenpanossa, esimerkiksi Tanska”, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari.

Lakipaketti kesäksi eduskuntaan

Suomessakin osa SUP-direktiivin vaatimuksista tulee kansalliseen lainsäädäntöön.

SUP-direktiiviin liittyy paljon velvoitteita, jotka ovat hieman erilaisia erilaisille tuoteryhmille.

Esimerkiksi tietyt kertakäyttöiset muovituotteet on kielletty. Toisia tuotteita taas koskee erilaisia merkintävelvollisuuksia. Tätä koskeva asetus hyväksyttiin Suomessa viime vuonna.

On muovituotteita ja -tuoteryhmiä, jotka on kerättävä erillään. Joiltain muovituotteilta edellytetään tietynlaisia ominaisuuksia.

Kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajille tulee myös laajennettua tuottajavastuuta sekä kuluttajavalistuksen, tiedonkeruun ja raportoinnin vaatimuksia.

Suomessa on parhaillaan valmisteilla lakipaketti, johon tulee laajennettuja tuottajavastuuvelvollisuuksia pakkausten ja tiettyjen muovituotteiden maahantuojille ja myyjille.

”Lakipaketti on tarkoitus viimeistellä kevään aikana ja saada eduskuntaan vielä ennen kesälomia”, ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila tarkentaa.

Piekkari toteaa, että kulutuksen vähentämistä seurataan ja jos näyttää siltä, ettei tavoitteisiin päästä vapaaehtoisen sopimuksen avulla, ympäristöministeriö voi irtisanoa sopimuksen ja edetä lainsäädännön kautta.

”Uskomme kuitenkin, että vapaaehtoisilla toimilla voidaan joustavammin ja tehokkaammin saavuttaa samat tavoitteet kuin lainsäädännöllä”, Piekkari sanoo.

Mitä tuotteita sopimus koskee?

Nyt tehty vapaaehtoinen sopimus ja siihen liittyvä pakkausten kulutuksen vähentämistavoite koskevat kokonaan tai osittain muovista valmistettuja juomamukeja sekä pakkauksia, joihin pakataan sellaisia elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu syötäväksi välittömästi tai mukaan otettuna ilman lisävalmistusta.

Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kartonkiset juomamukit, jotka on päällystetty muovipinnoitteella, muovia sisältävät kirsikkatomaattirasiat, kolmiovoileipäpakkaukset sekä yksittäin myytävät jugurtti- ja rahkapurkit. Samoin tavoite koskee muovisia pakkauksia, joihin pakataan esimerkiksi salaattia kauppojen palvelutiskillä tai ravintoloista mukaan otettavia annoksia.

Erityisasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari kertoo, että tutkimusten perusteella on arvioitu, että pelkästään kuudessa tuoteryhmässä olisi Suomen markkinoilla noin miljardi pakkausta, joita koskee kuluttamisen vähentämistavoite.

”Puhutaan merkittävistä määristä.”

Piekkari tarkentaa, että sopimus ei koske esimerkiksi makeisten tai suklaapatukoiden kääreitä. Näiden pakkaus menettää muotoaan, kun niitä rytistää. Sopimus taas koskee vain kovempia muovipakkauksia, joita ei voi rytistää.

Tulkinta siitä, minkälaisten annospakkausten kulutusta on vähennettävä, ei ole yksiselitteistä. Euroopan komissio on tehnyt SUP-direktiiviin liittyen täytäntöönpanoasetuksia ja määritelmäohjeistuksia, mutta osa ohjeistuksesta on yhä myöhässä tai vaikeatulkintaista.

Elintarviketeollisuusliitto ry:n johtaja Heli Tammivuori toivookin, että viranomaiset tulkitsisivat SUP-direktiiviä yhdenmukaisesti eri jäsenmaissa:

”Alan yritysten tulee tietää tarkasti, mitä pakkauksia vähentämisvaatimukset koskevat. Hallinnolle tämä tarkoittaa, että tulkintojen tulee olla yhtenäiset koko EU-alueella, jotta kaupan esteet ja vääristymät vältetään.”

Miten käy pakkausten kierrätyskelpoisuuden?

Tammivuori korostaa elintarvikealan pyrkivän ratkaisuihin, jotka ovat kokonaisympäristövaikutusten kannalta parhaita.

”Täysin muovittomia pakkausvaihtoehtoja ei ole elintarvikealalla vielä juurikaan käytettävissä. Ohut, suojaava muovikalvo tarvitaan pakkauksessa usein esimerkiksi rasvapitoisissa, nestemäisissä tai helposti pilaantuvissa tuotteissa. On huomioitava elintarviketurvallisuus ja hygienia”, Tammivuori huomauttaa ja lisää:

”Muovisen pakkauksen korvaaminen vaikkapa kuidulla ei käy käden käänteessä. Ala pyrkii varmistamaan, ettei muovipakkauksia vähennettäessä tule lisää ruokahävikkiä.”

Myös Päivittäistavarakaupan Kari Luoto muistuttaa, että järjestö on sitoutunut myös puolittamaan ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrän vuoteen 2030 mennessä. Tässä tavoitteessa pilaantumista ehkäisevillä muovipakkauksilla on jatkossakin oma roolinsa.

Koska kaikkia muovipakkauksia ei voi korvata muilla materiaaleilla, vapaaehtoisen sopimuksen tavoitteena on myös keventää muovia tai pyrkiä pakkauksiin, joissa muovia on enintään kymmenen prosenttia.

Tämä voisi tarkoittaa, että vaikkapa kirsikkatomaatit, jotka on tähän saakka pakattu yhdestä, helposti kierrätettävästä muovista valmistettuun pakkaukseen, olisi tulevaisuudessa pakattava monimateriaalipakkaukseen. Miten silloin kävisi pakkauksen kierrätettävyydelle?

”Muovin määrän vähentäminen voi johtaa monimateriaalipakkauksiin. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että alaa koskettavat keskenään ristiriitaiset tavoitteet”, PTY:n johtaja Ilkka Nieminen sanoo.

Päivittäistavarakauppa, Elintarviketeollisuusliitto ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa allekirjoittivat juuri maaliskuun alussa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa materiaalitehokkuuden sitoumuksen toiselle kaudelle vuosiksi 2022–2026.

Tämän sitoumuksen perusteella ala pyrkii vähentämään ruokahävikkiä sekä lisäämään pakkausten uudelleenkäyttöä, kierrätettävyyttä ja ympäristökestäviä ratkaisuja.

Piekkari korostaa, että uuden green dealin tavoite ei ole vaikeuttaa pakkausten kierrätettävyyttä:

”Haluamme tukea sellaisia materiaalivalintoja, joita pystytään kierrättämään. Varmasti toimeenpanon aikana tullaan käymään keskusteluja siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuvat: Adobe Stock. Kirsikkatomaatteja muovipakkauksessa. Kahvikupissakin on usein muovipinnoite.