Muovien kiertotalouteen syntymässä 19 miljoonan euron jättihanke

Jos Suomi menestyy ensi kevään EU:n hankehaussa, Suomessa käynnistyy ennennäkemättömän laaja yhteistyö muovien kiertotalouden edistämiseksi.

PlastLIFE-hankekokonaisuuden tavoitteena on osoittaa, että muovihaaste on mahdollista ratkaista yhteistyössä.

Toteutuessaan hanke kokoaisi lukuisat kotimaiset ja kansainväliset toimijat tehostamaan yhdessä muovijätteiden kierrätystä, tuottamaan muovien kiertotalouden tarvitsemaa tietoa, pienentämään muoveista aiheutuvia haittoja ja vähentämään kulutusta.

Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskus SYKEn luotsaama konsortio jätti lokakuussa aiehakemuksen kokonaisbudjetiltaan noin 19 miljoonan euron PlastLIFE-hankkeesta EU:n LIFE-ohjelmaan.

14. joulukuuta tuli tieto, että Suomen hankehakemus on hyväksytty toiselle kierrokselle.

Hakemus valmiiksi huhtikuussa

PlastLIFE-hankehakemus on siis selvinnyt kaksivaiheisen rahoitushaun ensimmäisestä vaiheesta jatkoon.

Tulevan kevään aikana hankekonsortio tekee täysimittaisen kokonaissuunnitelman yksittäisten toimien toteuttamisesta. Hanke liitetään myös kansallisen muovitiekartan toimeenpanoon ja täydentävien toimenpiteiden rahoituksen suunnitteluun. Varsinainen hakemus jätetään huhtikuussa 2022.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo iloitsee hyvistä uutisista.

“Haettavalla rahoituksella olisi mahdollista kehittää ja testata esimerkiksi uusia käyttökohteita kierrätysmuoville tai pilotoida uudenlaisia tekniikoita ja toimintatapoja”, Dahlbo taustoittaa ympäristöministeriön Muovitiekartan sivuilla.

Vielä ehtii mukaan

Aiehakemusta valmisteltiin runsas vuosi. Sinä aikana koottiin ideoita ja kumppaniverkostoa.

SYKE kertoo, että ensimmäisen vaiheen hakemukseen sisältyy prosessien ja materiaalien kehittämishankkeita, tuotesuunnittelua, haitallisten aineiden analytiikan kehittämistä ja muovijätteiden kierrätyksen kehittämistä. SYKE korostaa myös muovien kiertotalouteen liittyvää viestintää.

Esivalmistelun aikana hankkeelle löydettiin kumppaneiksi yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia, kaupunki ja ministeriö.

Konsortiossa ovat jo mukana SYKEn ja ympäristöministeriön lisäksi Muovipoli Oy, L&T Ympäristöpalvelut Oy, Oy Orthex Finland Ab, Plastone Oy, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Pidä Saaristo Siistinä ry, Karelia ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto, Jyväskylän yliopisto, LUT-yliopisto, Lapin yliopisto, Turun yliopiston Brahea-keskus, Helsingin kaupunki ja Luonnonvarakeskus LUKE.

Uusia yhteistyökuvioita on tarkoitus sopia vielä jatkosuunnittelun aikana. Hankekonsortio pyrkii yhteistyöhön myös muista rahoituslähteistä rahoitettavien hankkeiden kanssa.

”Yhteistyöstä saadaan voimaa yhteiseen päämäärään – muovien kestävään kiertotalouteen. PlastLIFE-hankkeen ja sen tulosten halutaan näkyvän ja vaikuttavan mahdollisimman laajasti joka puolella Suomea, ja tätä varten jatkosuunnittelussa panostetaan yhteistyökuvioihin esimerkiksi kuntaverkostojen kanssa”, Dahlbo kutsuu.

Muovitiekartta pohjusti

Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto arvelee Suomen hyvän menestymisen PlastLIFE-hankehakemuksen kanssa johtuvan siitä, että Suomi on ollut varhaisessa vaiheessa liikkeellä muovien kierrätyksen ja ylipäätään kiertotalouden kehittämisessä.

Työ on ollut pitkäjänteistä ja siihen on saatu mukaan kaikki keskeiset toimijat ja tahot. Suomi laati oman kansallisen muovitiekartan laajassa yhteistyössä jo vuonna 2018.

”Muovikartan toimeenpanossa olemme pitkällä, ja ohjelman päivitys jatko- ja tehostamistoimineen on parhaillaan työn alla. Tavoitteena on kattaa koko muovien arvoketju, mikä on tärkeää muovin kiertotalouden vauhdittamisessa”, Saarnilehto korostaa.

Helena Dahlbo näkee, että Suomessa on muovitiekarttatyön myötä saatu puhallettua hyvä yhdessä tekemisen henki toimijoiden keskuuteen.

”Innostusta ja halua löytyy tarttua haasteisiin ja ideoita ratkaisumahdollisuuksiksi syntyy, kun eri alojen ihmiset kohtaavat.”

80 miljoonaa ympäristötyöhön

Jos PlastLIFE-hanke menestyy myös EU:n LIFE-haun toisella kierroksella, hanke voisi alkaa vuoden 2023 alussa ja jatkua vuoteen 2030 saakka.

EU-rahoitusta hankkeelle on mahdollista saada enintään 60 prosenttia 19 miljoonan euron kokonaisbudjetista. EU:n LIFE-ohjelma pyrkii edistämään ympäristö- ja ilmastonmuutoslainsäädännön, ohjelmien sekä strategioiden toimeenpanoa jäsenvaltioissa.

Jos PlastLIFE-hankehakemus menestyy myös jatkokierroksella, Suomi voi saada käyntiin jo neljännen miljoonaluokan hankekokonaisuuden, joka kohentaa kiertotaloutta ja ympäristön tilaa.

Vuoden 2016 alussa käynnistyi 20 miljoonan euron Freshabit – LIFE -hanke, jota koordinoi Metsähallitus. Tähän Suomi sai 12 miljoonan rahoituksen LIFE-ohjelmasta. Hanke keskittyy järvien, jokien ja pienvesien kunnostamiseen ja jatkuu vuoteen 2022.

Vuonna 2016 Suomi sai yli 11 miljoonaa euroa LIFE-rahoitusta Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeelle, joka toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa ja edistää kiertotaloutta Suomessa. Circwasten kokonaisrahoitus on 18,8 miljoonaa euroa ja se yhdistää kaksikymmentä kumppania Euroopan ensimmäiseen jätteisiin keskittyvään LIFE IP -hankkeeseen.

Vuonna 2018 Suomi sai 9,1 miljoonan euron rahoituksen EU:n samaisesta LIFE-ohjelmasta ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseen tähtäävälle CANEMURE-hankkeelle. Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia suuntaava hanke jatkuu vuoteen 2024 ja siinä toteutetaan noin kaksikymmentä konkreettista osahanketta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 15,3 miljoonaa euroa ja se yhdistää yli 20 toimijaa seitsemällä alueella Suomessa.

Ympäristöministeriön luontoympäristöosastolla strategisten LIFE-hankkeiden kokonaisuutta koordinoiva erityisasiantuntija Matti Sahla toivoo, että PlastLIFE-hankkeen hakemus menestyisi myös toisella hakukierroksella.

”Suomi on strategisten LIFE-hankkeiden tiimoilta EU:n mallioppilaita. Kaikki tähän mennessä haetut strategiset hankkeet on saatu läpi. Toivotaan, että menestys jatkuu.”

Lue lisää PlastLIFE-valmistelusta

Teksti: Elina Saarinen.

Kuvat: AdobeStock, ympäristöministeriö ja Elina Saarinen.