Onko kierrätys kiertotaloutta?

Tulevaisuuden menestyviä liiketoimintamalleja voivat olla täysin uudenlaiset tavat tuottaa arvoa.

Kiertotalous on edelleen terminä melko vaikea. Usein, kun käyn puhumassa aiheesta, minua pyydetään määrittelemään termi ”kiertotalous”.

Itse pyrin tässä tilanteessa yksinkertaistamaan: kiertotalous on lineaaritalouden vastakohta. Eli kiertotaloudessa pyritään tuottamaan palvelut ja materiaalit siten, että minimoidaan materiaalien ja uusiutumattomien materiaalien tarve, maksimoidaan käytettyjen hyödykkeiden käyttöaste ja käyttöikä sekä lopuksi varmistetaan, että materiaalit päätyvät takaisin kiertoon.

Kiertotalouden liiketoimintamallit voisi karkeasti jakaa muutamaan relevanttiin kategoriaan:

1. Tuote palveluna -tyyppiset liiketoimintamallit: Tästä hyvänä esimerkkinä ovat vaatelainaamot, auton vuokraus ja silmälasit palveluna. Näiden liiketoimintamallien hyöty on yleensä se, että materiaaleille saavutetaan korkea käyttöaste ja lopulta tuotteen saavuttaessa elinkaaren lopun kierrätyksen järjestäminen on helppoa. Haasteiksi voitaisiin mainita ihmisten asenteet omistamiseen – monelle on vieläkin vaikea ajatus, että omistamisen sijaan vuokraisi tuotteita. Lisäksi tätä toimintamallia rajoittaa kehittymätön lainsäädäntö.

2. Korjaamiseen pohjautuvat liiketoimintamallit: Tämä on melko itsensä selittävä liiketoimintamalli. Esimerkkinä toimii suutaripalvelut tai vaatteiden korjausta tarjoavat toimijat. Hyötynä on tuotteiden elinkaaren pidentäminen, jolloin vältetään kokonaan uuden vastaavan tuotteen hankinta. Tässä liiketoimintamallissa haasteena on viime vuosikymmeninä ihmisiin juurtunut tapa, ettei tavaroita olla totuttu korjauttamaan. Tätäkin isompi haaste on totaalinen kustannusvinouma uuden ja korjattavan tuotteen välillä. Usein saman tuotteen saa halvemmalla uutena kuin mitä olemassa olevan korjaaminen maksaisi. Tämä taas johtuu jälleen kerran puutteellisesta lainsäädännöstä, jossa korjaamisesta maksetaan ihan vastaavat verot kuin uudesta tuotteesta. Lisäksi tuotteita ei enää nykyään suunnitella korjattavaksi – asia, johon onneksi EU-tasolla on tulossa ohjeistusta tulevina vuosina.

3. Uudelleenkäyttöön perustuvat liiketoimintamallit: Näissä malleissa etsitään tarpeettomaksi päätyneelle tuotteelle tai materiaalille mahdollisimman lähelle nykyistä käyttötarkoitusta vastaava uusi elämä. Hyvänä esimerkkinä tästä mallista ovat erilaiset käytetyn tavaran online-myyntialustat ja perinteiset kirpputorit. Haasteena on usein kohtaanto-ongelma: kuinka löydetään joku, joka tarvitsee juuri kyseisen kaltaista materiaalia tai tuotetta juuri tähän ajan hetkeen, tai kuinka löydän käytettynä sellaisen tuotteen, jonka juuri tarvitsen.

4. Materiaalien kierrätykseen liittyvät liiketoimintamallit: Kierrätys ja kiertotalous sekoitetaan välillä toisiinsa. Vaikka materiaalien kiertoon perustuvat liiketoimintamallit ovat toimivan kiertotalouden edellytys, ne ovat hierarkiassa muiden liiketoimintamallien alapuolella, koska materiaalit pitäisi ensisijaisesti pitää käytössä ilman tarvetta kierrätykselle. Lopulta kuitenkin tuotteet saavuttavat elinkaarensa pään ja, jotta kiertotalous toimisi, materiaalit on saatettava takaisin kiertoon. Vaikka materiaalien kierto on varmaan kehittynein kiertotalouden muoto tällä hetkellä, tälläkin sektorilla on vielä valtava matka aitoon kiertotalouteen – globaali materiaa­lien kiertoaste on alle 10 %. Haasteena tämän liiketoimintamallin kehitykselle on lähinnä regulaation hidas edistyminen – jätteiden kaatopaikkaus on vielä lähes kaikkialla maailmassa liian halpaa, jotta kierrätysratkaisut voisivat olla kilpailukykyisiä.

5. Innovatiiviset uudet tavat tuottaa arvoa: Kiertotalouden määritelmän pohjalta voidaan vielä kehittää paljon liiketoimintamalleja, joita ei olla vielä edes ajateltu. Tästä varmaan ensimmäisinä lähtöinä voisi mainita virtuaalimatkailun tai -tapahtumat. Virtuaalitodellisuuden kehittyessä voi olla täysin mahdollista, että joihinkin kohteisiin ei tarvitse enää matkustaa fyysisesti saadakseen lähes aitoa vastaavan elämyksen.

Hyvissä ajoin muutokseen

Oman liiketoiminnan siirtymisessä kohti kiertotaloutta kannattaa pohtia, millä liiketoimintamallilla asiakkaille voisi tuottaa saman (tai suuremman) arvon nykyisen lineaarimallin sijasta.

Voisinko sähkön myynnin sijasta tai lisäksi myydä asiakkaalle palvelua sähkön oikea-aikaiseen käyttöön ja tasapainottamiseen? Miten siirtyisin tuotteen myymisestä tuotteen jaettuun käyttöön? Miten neitseellisten materiaalien myynnin sijaan toimittaisin asiakkaalle kierrätettyjä materiaaleja tai miten varmistaisin, että myymälleni tuotteelle on korjaus­palvelu saatavilla?

Matka lineearitaloudesta kierto­talouteen on pitkä ja sen esteenä on monta askelmaa aina kuluttajien asenteista lainsäädännön esteisiin ja teknologian puutteellisuuteen.

On hyvä kuitenkin lähteä miettimään oman liiketoiminnan tulevaisuutta hyvissä ajoin – joku kiertotaloustoimija voi hyvin disruptoida nopeastikin vakaalta vaikuttavan lineearitalouden liiketoimintamallin.

Teksti: Kalle Saarimaa.

Kirjoittaja on liiketoimintajohtaja ja operatiivinen johtaja NG Nordicissa. Kolumni on julkaistu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisissa 3/25.

Kuva: NG Nordic. Kiertotaloustoimija voi disruptoida nopeastikin vakaalta vaikuttavan lineaaritalouden toimintamallin, kirjoittaa Kalle Saarimaa Uusioblogissa.