Ruokahuoltoon personal trainer

Kodin arjessa tarvitaan uusia konsteja vähentämään ruokahävikkiä. Oma valmentaja voisi auttaa säästämään ruokamenoissa ja pienentämään roskiin joutuvaa osuutta.

Opinnäytetyötä lapsiperheiden ja kotitalouksien ruokahävikistä tekevä Hannele Kiivuori on innoissaan. Hän on löytänyt tutkimuksensa aikana lukuisia konsteja, joilla perheet voisivat vähentää hävikiksi päätyvän ruoan määrää.

Opinnäytetyötä tehdessä syntyi idea myös uudenlaisesta kodin palvelusta:

”Kotitalouksien opastamisessa apuna voisi toimia ruokahuollon personal trainer. Valmentaja auttaisi muokkaamaan arjen ruokahuollon suunnittelua. Käytännössä valmentaja voisi olla vaikkapa digitaalinen palvelu, joka huomioisi perheen yksilölliset tarpeet.”

Kiivuoren mukaan digitaaliset ja dataan perustuvat ratkaisut voivat tulevaisuudessa auttaa kotitalouksia vähentämään ruokahävikkiään.

Uusia keinoja tarvitaan, sillä kotitalouksien ruokahävikki on Luonnonvarakeskuksen tutkimusten perusteella vuosittain arviolta 120–160 miljoonaa kiloa. Siis noin 20–25 kiloa per nenä.

”Digipalvelussa reseptit olisivat muunneltavissa perhekoolle sopiviksi. Personoidut ostoslistat mukautuisivat sen pohjalta, paljonko aiemmin on jäänyt hävikiksi.”

Jämäruokapäivä auttaa

Pelkkä tieto ruokahävikistä ei yleensä vielä riitä muuttamaan ihmisten käyttäytymistä arjessa. Kiivuori tekee Laurea-ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoon liittyvää opinnäytetyötä arkirutiinien syy-seuraussuhteista, jotka lisäävät tai vähentävät kotona syntyvää ruokahävikkiä.

Lapsiperheiden arjen ruokahuolto helpottuu aterioita suunnittelemalla, miettimällä annoskokoa, pitämällä jämäruokapäiviä ja säilyttämällä ruoat oikein.

”Jos suunnittelee vain yhden tai kaksi ateriaa eteenpäin, joutuu miettimään useammin, mitä laittaa ruoaksi. Jos taas ennakoi ja suunnittelee vähän pidemmälle, ajatuskapasiteettia vapautuu ja arki helpottuu”, Kiivuori miettii.

Suunnitelmallisuus myös ehkäisee tilanteita, joissa kova nälkä saa sortumaan nopeisiin, ehkä epäterveellisiinkin valintoihin.

Kaikelle paikkansa keittiössä

Jos ruokaa jää aterialta yli, se kannattaa säilöä ateriakokonaisuuksina. Iso määrä etenkin pakastaessa kannattaa jakaa useampaan astiaan.

”On hyvä, jos ruoka-aineille olisi keittiössä aina omat paikkansa. Esimerkiksi jugurtit aina tietylle hyllylle, pastat samoin. Näin näkee kertasilmäyksellä, mitä puuttuu, eikä tarvitse pinnistellä muistia tai tutkia hyllyjen perukoita.”

Kiivuori toivoisi myös keittiö- ja jääkaappisuunnittelijoilta vastakaikua:

”Ovatko nykyiset jääkaappistandardit oikeat? Tarvitaanko esimerkiksi vihanneslokeroa, kun sieltä ei löydä mitään? Voisiko jääkaapin muotoilu auttaa siinä, että tuotteet olisivat paremmin esillä?”

Kuva: Scanstockphoto.