Viisikymmentä motivoitunutta suomalaisyritystä pääsee mukaan vuoden alussa käynnistyvään historialliseen Circular Design -valmennusohjelmaan. ”Tämä on ensimmäinen kerta globaalisti, että tämän tyyppinen…
Saksan teollisuudella kiertotalousaloite: ”Kiertotalous on strateginen etu, ei kustannus”
Saksan teollisuus hakee kasvua kiertotaloudesta.
Saksan teollisuusliitto BDI on käynnistänyt kiertotalousaloitetyön, jota johtaa tohtori Claas Oehlmann.
Oehlmann keskusteli The Circular Coffee Break -podcastin 53. jaksossa juontaja Michael Hanfin kanssa siitä, miten saksalainen teollisuus lähestyy kiertotaloutta, millaisia esteitä sen tiellä on ja mitä mahdollisuuksia horisontissa näkyy.
Oehlmannilla on vankka tausta kestävyyden, resurssitehokkuuden ja teollisuuspolitiikan parissa. Hän on eturintamassa muovaamassa Saksan kiertotalouden strategista ja sääntelyyn liittyvää kenttää.
Ei pelkästään ympäristökysymys
Oehlmannin kiinnostus kiertotalouteen alkoi yli kymmenen vuotta sitten Brysselin-harjoittelun aikana, jolloin hän törmäsi Euroopan unionin politiikan muutokseen: jätehuollosta siirryttiin kohti resurssitehokkuutta.
Siitä lähtien hän on tarkastellut aihetta eri näkökulmista.
Saksan teollisuudessa yksi suurimmista haasteista on Oehlmannin mukaan siirtyä kiertotaloudessa sääntelylähtöisestä ajattelusta markkinavetoiseen lähestymistapaan.
Monet yritykset ovat vasta integroimassa kiertotalousstrategioita ydinliiketoimintaansa ja alkavat nähdä niissä taloudellista potentiaalia. Esteenä on kuitenkin usein se, että kiertotalous nähdään yhä ensisijaisesti ympäristökysymyksenä, ei liiketoimintamahdollisuutena.
Myös jätteiden luokittelua ja sääntelyä koskevat keskustelut tuovat haasteita, kun yritykset yrittävät tasapainotella ympäristö- ja terveydensuojelun sekä uusiomateriaalien markkinakelpoisuuden välillä.
Ekosuunnitteluasetus edistää
Toisaalta kiertotaloutta edistäviä tekijöitäkin on.
Oehlmann nosti esiin, että paperin, lasin ja teräksen kaltaisilla materiaaleilla on jo toimivat kierrätysmarkkinat, jotka voivat toimia esimerkkeinä muille teollisuudenaloille.
Vaikeampien materiaalien, kuten muovien ja strategisten raaka-aineiden osalta tarvitaan markkinoiden luomista ja taloudellisen elinkelpoisuuden varmistamista.
Oehlmann näkee suurta potentiaalia ekosuunnittelussa, joka muovaa tuotteiden suunnittelua siten, että kierrätettävyys ja uudelleenkäyttö maksimoidaan alusta alkaen. EU:n ekosuunnitteluasetus (Eco-design for Sustainable Products Regulation, ESPR) antaa nyt suunnittelijoille selkeämmät raamit kiertotalouden sisällyttämiseksi tuotteisiin.
Kiertotaloudella kilpailukykyä
Keskustelussa sivuttiin myös kiertotalouden ja taloudellisen kilpailukyvyn suhdetta. Jotta teollisuus omaksuisi kiertotalouden laajasti, sen on oltava taloudellisesti järkevää.
Nykyiset hinnoittelumallit eivät vielä ota huomioon kiertotalouden hyötyjä, kuten raaka-aineomavaraisuutta ja ilmastovaikutusten vähentämistä.
Oehlmann korosti kolmea keskeistä osa-aluetta, jotka voivat auttaa teollisuutta omaksumaan kiertotalouden ilman kilpailukyvyn menetystä:
- Resurssiturvan arvo,
- Kiertotalouden integrointi Scope 3 -päästölaskelmiin,
- Kiertotalousliiketoimintamallien rooli Euroopan teollisuuden vahvistamisessa.
Hän painotti, että kiertotalous on nähtävä strategisena etuna eikä kustannuksena – mahdollisuutena nostaa Euroopan teollisuus kestävien innovaatioiden edelläkävijäksi.
Kiertotalous voisi parantaa resilienssiä
Saksan teollisuuden rakenne tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Palvelupohjaisten mallien, kuten tuote palveluna -konseptien, suosio kasvaa, mutta käytännön toteutus ei ole aina sujuvaa.
Keskusteluilmapiiri on kuitenkin muuttumassa. Yhä useammat yritykset näkevät kiertotalouden keinona parantaa resilienssiä, toimitusketjujen vakautta ja innovaatioihin perustuvaa kasvua.
Politiikalla on ratkaiseva rooli tasavertaisten toimintaedellytysten luomisessa. EU:n kunnianhimoinen kiertotalousagenda, kuten esimerkiksi pakkauksia, paristoja, rakennustuotteita ja digitaalisia tuotepasseja koskevat säädökset pakottavat teollisuutta kohti systeemistä muutosta.
Menestys riippuu kuitenkin selkeistä määritelmistä, kansainvälisestä yhteistyöstä ja tasapainoisesta sääntelystä, joka ei tukahduta innovaatioita.
Myönteiset näkymät vuoteen 2040
Tulevaisuutta silmällä pitäen Oehlmann esitti visionsa vuodelle 2040: toissijaisten raaka-aineiden käytön huomattavaa kasvua, kiertotalousmallien ja -suunnittelun yleistymistä sekä uuden sukupolven insinöörejä ja johtajia, jotka näkevät kiertotalouden itsestään selvänä toimintatapana.
Hän suhtautuu kehitykseen optimistisesti ja nostaa esiin muun muassa teollisuuden omat kiertotalousaloitteet, yliopisto-ohjelmat ja kansainväliset yhteistyöhankkeet.
Teksti pohjautuu Circular Coffee Break -podcastin 30.4.2025 julkaistuun jaksoon #53 The Business of Circularity: Germany’s Industrial Transformation
Teksti on julkaistu alun perin Circular Coffee Breakin podcast-jakson artikkeliversiona podcastin verkkosivuilla.
Uudelleenjulkaistu Uusiouutisissa Circular Coffee Breakin luvalla.
Kuva: Adobe Stock. Saksan teollisuudelle kiertotalousaloitetta työstävä Claas Oehlmann uskoo, että vuoteen 2040 mennessä erilaiset kiertotalousmallit ovat jo yleistyneet Saksassa.
















