Tekstiilinkulutuksen koukerot – Second hand ei pelastakaan maailmaa?

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Uusioblogi

Tekstiilien kierrätys, uudelleenkäyttö ja korjaaminen eivät aina johdakaan ympäristöhyötyihin. Kuka olisi uskonut?

Vinted, Sellpy, Emmy, Tori.fi ja lukemattomat muut nettimarkkinat ovat räjähtäneet suosiossaan viimeisen muutaman vuoden aikana, suunnilleen samaan tahtiin, kuin liikakulutuksen haitoista on alettu puhumaan julkisuudessa. Loogistahan se on; kysynnän ja tarjonnan laki pätee, ja on aina niin tehnyt.

Ihmiset eivät ehkä haluaisikaan ostaa uusia vaatteita tai asusteita ilmastohuolet ja taloustilanne mielessään, mutta käytetyn tavaran ostaminenhan ei ole puoliksikaan yhtä paha! Itseasiassa, sehän on jopa hyvä teko: ”Jos en pelasta tätä laukkua, niin sehän päätyy roskiin.”

Mitä emme välttämättä huomaa, on se, että siinä ajassa, kun olisimme ennen ostaneet yhden uuden, tarpeellisen vaatteen tai asusteen, saatamme nyt ostaa yhden tarpeellisen ja kolme asustetta jotka ”otin, kun halvalla sain” – ja ongelma on syntynyt.

Vaatteiden rebound-ilmiö

Rebound-ilmiö tarkoittaa sitä, kun kierrätettyjen tai uudelleenkäytettyjen tuotteiden kysyntä kasvaa niiden erilaisuuden ja ”vihreyden” vuoksi, mikä johtaa ylituotantoon ja lisäpäästöihin.

Esimerkiksi halvemmat, kierrätetyt vaatteet voivat houkutella kuluttajia ostamaan enemmän, mikä kumoaa alkuperäiset ympäristötavoitteet.

Tuotteiden korvattavuus vaikuttaa rebound-ilmiöön: Kierrätetyt tekstiilit eivät aina korvaa neitseellisisistä materiaaleista valmistettuja tuotteita, koska niiden laatu tai ulkonäkö voi olla heikompi. Tämä johtaa siihen, että molempia tuotetaan rinnakkain, mikä lisää kokonaiskulutusta.

Jakamalla paranee?

Kiertotalouden toimet tekstiilialalla eivät automaattisesti takaa ympäristön kannalta kestävää kehitystä. Renewable Matter -sivustolla julkaistu artikkeli ”Does the Devil Wear Rentals?” tarkastelee vaatteiden vuokrausta kiertotalouden liiketoimintamallina, joka voi vähentää uusien vaatteiden tuotantoa, säästää resursseja ja pienentää muotiteollisuuden ympäristökuormitusta. Ajatus on, että ”vaatteet palveluna” mahdollistaisi vaatteiden jakamisen ja tehokkaamman käyttöiän.

Meille suomalaisille jakamistalous (engl. sharing economy) ei ole ehkä vielä kovin tuttu termi. Ymmärrettävin, meillekin tuttu esimerkki siitä voisi olla vaikkapa pukuvuokraamo. Sen sijaan, että omistaisit vaatekerran, voisit vuokrata sen. Miksi ostaa vaikkapa vanhojentanssiasu, jota käytät kerran elämässäsi, tai smokki, jolle on tarve kerran kolmessa vuodessa?

Huolimatta siitä, että ajatus vaatteiden ja asusteiden vuokraamisesta kuulostaa maalaisjärjellä ilmastoystävällisemmältä kuin niiden ostaminen varsinkin uutena, suomalaisen LUT-yliopiston kestävyystutkijoiden tutkimus vuodelta 2021 kyseenalaisti vuokrauksen ympäristöhyödyt hiilijalanjäljen näkökulmasta.

Tutkimuksen mukaan farkkujen vuokraaminen voi olla jopa saastuttavampaa kuin niiden ostaminen ja hävittäminen. Tämä johtuu mm. vuokrauspalveluihin liittyvistä kuljetuksista, vaatteiden pesusyklistä ja logistiikasta.

Ei kuitenkaan ole syytä tuomita vuokraamotoimintaa yksittäisen tutkimuksen perusteella – asiaan vaikuttavat useat muuttujat. Hyvin organisoituna ja optimoituna palvelulla on hyvät lähtökohdat kehittyä hiilineutraalimmaksi jo lähitulevaisuudessa.

Dataa pukuvuokraamoiden vaikutuksesta hiilijalanjälkeen on tosin vielä haastavaa löytää. Rent the Runway, yhdysvaltalainen muotivaatteiden ja -asusteiden vuokrausketju, kuitenkin julkaisi vuonna 2021 artikkelin, jonka mukaan heidän kymmenvuotisen toimintansa aikana he ovat korvanneet jopa 1,3 miljoonan uuden vaatekappaleen valmistuksen.

Onkin hyvä kysymys: Kuinka luotettavia nykyiset mittarit ovat arvioimaan kiertotalouden ja kestävyyden vaikutuksia?

Tähän, ja muihin tekstiilikiertoon ja -kulutukseen liittyviin kysymyksiin muun muassa me täällä Kajaanin ammattikorkeakoululla kansainvälisen THREADs-hankkeen parissa koetamme vastata.

Osta vain tarpeeseen

Sillä välin meidän, kuluttajina, on kuitenkin hyvä noteerata muutama muistisääntö:

1. Osta tarpeeseen – jos joskus tekee todella mieli shoppailla aktiviteetin ilosta, panosta laatuun, kotimaisuuteen ja ajattomuuteen kausitrendien sijasta.
2. Lainaa kaverille ja kaverilta – älä osta jokaiseen yksittäiseen tarpeeseen.
3. Panosta monikäyttöisiin vaatekertoihin – pikkumusta tai hyvälaatuinen kauluspaita sopivat moneen eri tilaisuuteen.
4. Tarkasta oma vaatekaappi ennen kuin ostat – olisiko siellä kuitenkin jokin puoliksi unohtunut vaatekappale, joka sopisikin tarpeeseen?
5. Ota haltuun uusi harrastus ja neulo paita itse!

Teksti: Ella Lukkari, viestintäsuunnittelija, Textile and Habiliment Reuse for the Environment and NPA Area Development (THREADs), Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kuva: Adobe Stock. Uudelleenkäytettyjen vaatteiden rebound-ilmiö monimutkaistaa vihreyden tavoittelua.