Uusiouutiset 8/2007

Facebooktwitterlinkedin

Uusiouutiset 8/2007 ilmestyi 5.12.2007. Lehti käsitteli mm. seuraavia aiheita:

Lapin jätteet matkaavat satoja kilometrejä

Marraskuun alussa tiukentuneet ympäristövaatimukset sulkivat kaikki Suomen vanhentuneet kaatopaikat. Nyt Lapin kaatopaikkasijoitettavat jätteet kuljetetaan pisimmillään lähes kuudensadan kilometrin päähän syntypaikastaan.

Lapin jätteet matkaavat satoja kilometrejä pdf-muodossa

Riukkajängän Jäkälä on Lapin suurin jätelaitos

Torniossa toimii pohjoisen Suomen modernein jätekeskus, jossa on kaatopaikan lisäksi kompostointikenttä, pilaantuneiden maiden käsittelykenttä, hyötyjätekenttä ja pilaantuneiden maiden lajittelualue sekä Lapin läänin ainoa kiinteiden ongelmajätteiden loppusijoitusalue.

Ämmässuon uusi kaatopaikka käyttöön

Suomen historian mittavimman kaatopaikkatyömaan ensimmäinen vaihe on vihitty käyttöön. Pohjoismaiden suurimmalle kaatopaikalle loppusijoitetaan runsaan miljoonan pääkaupunkiseudun asukkaan tuottama yhdyskuntajäte.

Ämmässuon uusi kaatopaikka käyttöön pdf-muodossa

EU edellyttää laajoja toimenpiteitä pilaantuneiden maiden kunnostamiseksi

EU:ssa valmistellaan maaperänsuojelustrategiaa, joka tietää työlästä urakkaa myös Suomelle. Kaikista pilaantuneista maista pitäisi tehdä systemaattinen kartoitus.

EU edellyttää laajoja toimenpiteitä pilaantuneiden maiden kunnostamiseksi pdf-muodossa

PIMA-asetus luo pohjan pilaantuneen maan arvioinnille

Uuden valtioneuvoston asetuksen mukaan pilaantuneen maan arvioinnin pitää perustua kohdekohtaiseen arvioon maaperän haitallisten aineiden vaikutuksesta ympäristöön ja ihmisten terveyteen.

Orikedon tutkimus kertoo:

Jätteenpoltto ei pilaa ympäristöä

Turun Orikedon jätteenpolttolaitoksen ympäristössä tehdyt tutkimukset osoittavat, että jätteenpoltto vaikuttaa suhteellisen vähän laitoksen lähialueiden maaperään. Pilaantuneisuuden raja-arvot eivät ylittyneet yhdessäkään kohtaa.

Jätteiden energiakäyttö ja metaanin talteenotto vähentävät päästöjä parhaiten

VTT:n ja Syken tutkimuksen mukaan tehokkaimpia yksittäisiä jätehuollon hankkeita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ovat jätteiden energiakäyttö ja metaanin talteenotto kaatopaikoilta energiantuotantoon tai soihtupolttoon.

Maaperätutkimuksen pilot-laitoksessa on lupa saastuttaa maata

Lahdessa käynnistynyt maaperätutkimuksen pilot-laitos tarjoaa pohjoismaisittain ainutlaatuiset puitteet pilaantuneiden maiden tutkimukselle. Laitoksessa voidaan koemielessä saastuttaa maata pilaantumisen mekanismien selvittämiseksi.

Maaperätutkimuksen pilot-laitoksessa on lupa saastuttaa maata pdf-muodossa

Tuotesertifiointi selkiyttää kaatopaikkaeristysten kirjavuutta

Kaatopaikkojen pohjan ja pinnan mineraalisiksi eristyskerroksiksi on tarjolla laaja kirjo erilaisia ratkaisuja. Vireillä oleva tuotesertifiointi helpottaa valintojen tekoa.

Kaatopaikkakaasuista yhä enemmän sähköä

Sähkön tekeminen kaatopaikkojen biokaasusta lisääntyy tulevaisuudessa runsaasti, uskovat asiantuntijat.

Ekotehokkaasti Suomessa ja Venäjällä

Mökkiläiset Kaakkois-Suomen rajan molemmin puolin saivat arvokkaita vinkkejä jätehuoltonsa järjestämiseen vuoden lopussa päättyvässä Biohalo-hankkeessa.

Yhdyskuntien jätehuolto käännekohdassa

Suomi on kansainvälisesti katsoen jälkijunassa jätteenpoltossa, mutta edessä on jyrkkä käännös kaatopaikoilta kohti jätevoimaloita.

Kierrätyskin voi rasittaa ympäristöä

Turha kulutus tuottaa typpi- ja fosforipäästöjä

Suomi on pieni maa, mutta iso typpi- ja fosforivirtojen aiheuttaja, mikä aiheuttaa vesien ja maaperän rehevöitymistä. Apua ongelmaan toisi ennen muuta kulutuksen vähentäminen. Kierrätys ei aina ole ratkaisu, sillä sekin nielee energiaa.

Pakkausjätetilastot tarkentuvat vuosi vuodelta

Suomalainen pakkausjätteiden tilastointi on tarkkuudessaan ja kattavuudessaan jo nyt Euroopan huippua.

 

Facebooktwitterlinkedin