Uusiouutiset 1/2007 ilmestyi 2.2.2007. Lehti käsitteli mm. seuraavia aiheita: Jätehuoltomääräyksillä turvallisempaan työhön Jäteautonkuljettajan työssä ollaan alttiita liukastumisonnettomuuksille ja raskaiden jäteastioiden käsittelyssä…
Uusiouutiset 8/2007
Uusiouutiset 8/2007 ilmestyi 5.12.2007. Lehti käsitteli mm. seuraavia aiheita:
Lapin jätteet matkaavat satoja kilometrejä
Marraskuun alussa tiukentuneet ympäristövaatimukset sulkivat kaikki Suomen vanhentuneet kaatopaikat. Nyt Lapin kaatopaikkasijoitettavat jätteet kuljetetaan pisimmillään lähes kuudensadan kilometrin päähän syntypaikastaan.
Lapin jätteet matkaavat satoja kilometrejä pdf-muodossa
Riukkajängän Jäkälä on Lapin suurin jätelaitos
Torniossa toimii pohjoisen Suomen modernein jätekeskus, jossa on kaatopaikan lisäksi kompostointikenttä, pilaantuneiden maiden käsittelykenttä, hyötyjätekenttä ja pilaantuneiden maiden lajittelualue sekä Lapin läänin ainoa kiinteiden ongelmajätteiden loppusijoitusalue.
Ämmässuon uusi kaatopaikka käyttöön
Suomen historian mittavimman kaatopaikkatyömaan ensimmäinen vaihe on vihitty käyttöön. Pohjoismaiden suurimmalle kaatopaikalle loppusijoitetaan runsaan miljoonan pääkaupunkiseudun asukkaan tuottama yhdyskuntajäte.
Ämmässuon uusi kaatopaikka käyttöön pdf-muodossa
EU edellyttää laajoja toimenpiteitä pilaantuneiden maiden kunnostamiseksi
EU:ssa valmistellaan maaperänsuojelustrategiaa, joka tietää työlästä urakkaa myös Suomelle. Kaikista pilaantuneista maista pitäisi tehdä systemaattinen kartoitus.
EU edellyttää laajoja toimenpiteitä pilaantuneiden maiden kunnostamiseksi pdf-muodossa
PIMA-asetus luo pohjan pilaantuneen maan arvioinnille
Uuden valtioneuvoston asetuksen mukaan pilaantuneen maan arvioinnin pitää perustua kohdekohtaiseen arvioon maaperän haitallisten aineiden vaikutuksesta ympäristöön ja ihmisten terveyteen.
Orikedon tutkimus kertoo:
Jätteenpoltto ei pilaa ympäristöä
Turun Orikedon jätteenpolttolaitoksen ympäristössä tehdyt tutkimukset osoittavat, että jätteenpoltto vaikuttaa suhteellisen vähän laitoksen lähialueiden maaperään. Pilaantuneisuuden raja-arvot eivät ylittyneet yhdessäkään kohtaa.
Jätteiden energiakäyttö ja metaanin talteenotto vähentävät päästöjä parhaiten
VTT:n ja Syken tutkimuksen mukaan tehokkaimpia yksittäisiä jätehuollon hankkeita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ovat jätteiden energiakäyttö ja metaanin talteenotto kaatopaikoilta energiantuotantoon tai soihtupolttoon.
Maaperätutkimuksen pilot-laitoksessa on lupa saastuttaa maata
Lahdessa käynnistynyt maaperätutkimuksen pilot-laitos tarjoaa pohjoismaisittain ainutlaatuiset puitteet pilaantuneiden maiden tutkimukselle. Laitoksessa voidaan koemielessä saastuttaa maata pilaantumisen mekanismien selvittämiseksi.
Maaperätutkimuksen pilot-laitoksessa on lupa saastuttaa maata pdf-muodossa
Tuotesertifiointi selkiyttää kaatopaikkaeristysten kirjavuutta
Kaatopaikkojen pohjan ja pinnan mineraalisiksi eristyskerroksiksi on tarjolla laaja kirjo erilaisia ratkaisuja. Vireillä oleva tuotesertifiointi helpottaa valintojen tekoa.
Kaatopaikkakaasuista yhä enemmän sähköä
Sähkön tekeminen kaatopaikkojen biokaasusta lisääntyy tulevaisuudessa runsaasti, uskovat asiantuntijat.
Ekotehokkaasti Suomessa ja Venäjällä
Mökkiläiset Kaakkois-Suomen rajan molemmin puolin saivat arvokkaita vinkkejä jätehuoltonsa järjestämiseen vuoden lopussa päättyvässä Biohalo-hankkeessa.
Yhdyskuntien jätehuolto käännekohdassa
Suomi on kansainvälisesti katsoen jälkijunassa jätteenpoltossa, mutta edessä on jyrkkä käännös kaatopaikoilta kohti jätevoimaloita.
Kierrätyskin voi rasittaa ympäristöä
Turha kulutus tuottaa typpi- ja fosforipäästöjä
Suomi on pieni maa, mutta iso typpi- ja fosforivirtojen aiheuttaja, mikä aiheuttaa vesien ja maaperän rehevöitymistä. Apua ongelmaan toisi ennen muuta kulutuksen vähentäminen. Kierrätys ei aina ole ratkaisu, sillä sekin nielee energiaa.
Pakkausjätetilastot tarkentuvat vuosi vuodelta
Suomalainen pakkausjätteiden tilastointi on tarkkuudessaan ja kattavuudessaan jo nyt Euroopan huippua.