Vaikka moni tahtoisi vähentää kulutustaan, ylikulutuspäivä vain aikaistuu Suomessa – ”Kiertotalous ei ole vielä alkanutkaan”

Moni luki aprillipäivänä uutisen siitä, että Suomen ylikulutuspäivä sattui samalle päivälle.

Uutinen ei kuitenkaan ollut aprillipila, vaan suomalaisten laskennallinen ekologinen jalanjälki todella ylitti maapallon biokapasiteetin vuonna 2026 jo ensimmäisenä päivänä huhtikuuta.

Vuonna 2024 Suomen ylikulutuspäivä oli 16.4., ja viime vuonna jo 6. huhtikuuta. Ylikulutuspäivä siis vain aikaistuu.

Tästä eteenpäin kaikki suomalaisten kulutus tavallaan kasvattaa ekovelkaa ympäristölle.

Suomalaisten luonnonvarojen ylikulutus on poikkeuksellisen suurta ja ylittää Euroopan maiden keskiarvon. Myös maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi on ollut vuodesta toiseen eniten luonnonvaroja kuluttavien maiden joukossa.

Kiertotalous mielletään yhä vain kierrätyksenä

Kestävyyspaneelin mukaan ylikulutuspäivän aikaistuminen osoittaa, että Suomen talous nojaa edelleen lineaariseen malliin, jossa luonnonvaroja otetaan käyttöön, jalostetaan ja poistetaan kierrosta.

Vaikka kiertotaloudesta puhutaan paljon, sen vaikutukset eivät näy luonnonvarojen kokonaiskulutuksen vähenemisenä.

“Kiertotalous mielletään Suomessa usein liian kapeasti kierrätykseksi. Todelliset ratkaisut ovat jo suunnittelupöydällä: tuotteiden korjattavuudessa, elinkaaren pidentämisessä uusien liiketoimintamallien avulla ja teollisissa materiaalivirroissa. Tässä mielessä kiertotalous ei ole Suomessa vielä kunnolla alkanutkaan”, Kestävyyspaneelin jäsen, Tampereen yliopiston tuotantotalouden professori Leena Aarikka-Stenroos toteaa.

Moni haluaisi vähentää kulutustaan

Syy kiertotalouden hitaaseen etenemiseen löytyy rakenteista.

Sääntely, taloudelliset kannusteet ja markkinakäytännöt ohjaavat usein eri suuntiin ja edelleen lineaariseen toimintamalliin.

Kiertotalousratkaisuilla on usein myös “todistamisen taakka”. Niiden pitää osoittaa, ettei kierrätettävä materiaali ole jätettä tai haitallista, mikä tekee sen käytöstä käytännössä mutkikkaampaa kuin neitseellisiin raaka-aineisiin perustuvista ratkaisuista.

Kiertotalouden vaikuttavin, mutta usein vähiten huomioitu teko on kuluttamatta jättäminen.

Kuluttamisen vähentäminen ei näyttäydy suomalaisille vain luopumisena, vaan myös keinona parempaan elämänlaatuun. Jopa 51 prosenttia suomalaisista kertoi E2-yhtiön tutkimuksessa vuonna 2023 haluavansa parantaa elämänlaatuaan kuluttamista vähentämällä.

Hallitukselle kestävämpi visio ja politiikkasuosituksia

Riippumaton tiedepaneeli Kestävyyspaneeli esittelee perjantaina 17.4.2026 verkkolähetyksessä Suomen hallitukselle laatimansa tiedeperustaisen hallitusohjelmavision kestävyysmurroksen toteuttamiseksi.

Vision tavoitteena on turvallinen ja hyvinvoiva Suomi, jossa yhteiskunnan menestys tapahtuu luonnon kantokyvyn rajoissa varmistaen kaikille hyvän elämänlaadun.

Tavoite rakentuu neljälle teesille:

1. Luonnon ja ihmisten hyvinvointi politiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi
2. Osallistuvasta päätöksenteosta keskeinen osa demokratiaa
3. Planetaarinen turvallisuus politiikan keskiöön
4. Talous reiluksi ja planeetan rajoihin

Lisäksi Kestävyyspaneeli julkaisee alustavia politiikkatoimenpiteitä, joiden avulla visiota voi lähteä toteuttamaan. Laajempi lista toimenpiteistä tullaan julkaisemaan syksyllä, jolloin myös kansalaisia ja sidosryhmiä pyydetään osallistumaan toimenpiteiden valintaan.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Adobe Stock. Yli puolet suomalaisista näkee enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia virheässä siirtymässä kohti ekologisesti kestävämpää taloutta, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen. Tämä tulos näkyy E2 -tutkimuskatsauksessa suomalaisten mielenmaisemaan.