Metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamoilla muodostuvia lietteitä on perinteisesti poltettu energiaksi tehtaiden kuorikattiloissa yhdessä puunkäsittelystä sivutuotteena muodostuvan puun kuoren tai muun biopolttoaineen kanssa.

Kiertotalousvaatimusten kiristyminen sekä geopoliittisten jännitteiden ja kansainvälisten toimitusketjuhäiriöiden aiheuttama epävarmuus mineraalilannoitteiden saatavuudessa ja hinnoissa lisäävät tarvetta hyödyntää metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamoiden lietteitä lannoitteina ja maanparannusaineina.

Diplomi-insinööri Juha Oksanen selvittää väitöskirjassaan muun muassa, miten metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamoiden lietteet sekä lietteiden poltossa syntyvä tuhka soveltuvat lannoitteiksi.

Huoltovarmuus kohenisi kotimaisilla lannoitteilla

Kotimaisten lannoitteiden käyttöä lisäämällä voitaisiin vähentää neitseellisten mineraalilannoitteiden louhinnan tarvetta ja louhinnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä parantaa lannoitteiden saatavuuden huoltovarmuutta.

Oksasenväitöskirjassa on yhtenä tutkimuskohteena metsäteollisuuslaitoksista peräisin olevan käsittelemättömän, kalkkistabiloidun ja kompostoidun jätevedenpuhdistamolietteen sekä lietteestä polttamalla saadun tuhkan lannoiteominaisuuksien selvittäminen suhteessa Suomen lannoitelainsäädännön vaatimuksiin.

Tämä väitöskirjan tutkimusaihe on edellä mainitun lannoitteiden saatavuuden ja kustannuspaineiden hillinnän näkökulmasta erittäin ajankohtainen.

Väitöskirjassa on tutkittu myös puhdistamolietteen ja puukuoren ulkovarastoinnin vaikutusta lämpöarvoihin ja kasvihuonekaasupäästöihin.

Ilmastovaikutusten näkökulmasta lannoitekäyttö on suotavampaa kuin poltto

Sivuvirtojen varastointistrategioiden optimoinnin tarve on keskeinen osa kiertotaloutta, jolla pyritään parantamaan resurssitehokkuutta, ja se on viime aikoina tullut yhä merkittävämmäksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimusten vuoksi.

Väitöskirjan merkittävin osa muodostuu kuitenkin elinkaarianalyysin (LCA) käytöstä arvioitaessa lietteiden hyödyntämisvaihtoehtoja ja ympäristövaikutuksia polton ja lannoitekäytön välillä.

Tulosten mukaan lietteen lannoitekäyttö on ilmastovaikutusten näkökulmasta suositeltavampaa kuin poltto, varsinkin, jos polton tukiaineena käytetään maakaasua kuten metsäteollisuuslaitoksissa yleensä on käytäntönä.

Väitöskirjan tulokset vastaavat kysymyksiin, kuinka metsäteollisuuden sivuvirtoja voidaan optimoida kiertotalouden arvoketjuissa uusiksi tuotteiksi ja edistää täten kestävää kehitystä.

Väitöstyö arvioi maatalouskäyttöä ja polttoa

Diplomi-insinööri Juha Oksasen tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi laadittu väitöskirja ”Assessment of pulp and paper mill sludge utilisation options” tarkastettiin Aalto-yliopistossa 18.09.2026.

Vastaväittäjän toimi professori Mika Horttanainen Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT) ja kustoksena professori Olli Dahl Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta.

Väitöskirjan ohjaajana toimi dosentti Risto Pöykiö Kemin kaupungilta.

Väitöskirja on luettavissa sähköisesti osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-3347-9.

Teksti: Risto Pöykiö.

FT, epäorgaanisen ympäristökemian dosentti Risto Pöykiö toimii Kemin kaupungin ympäristöpäällikkönä.

Kuva: Risto Pöykiö. Tekniikan tohtori Juha Oksanen työskentelee Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun (XAMK) Savonlinnan kampuksella kuitulaboratorion laboratoriopäällikkönä.