WCEF kokosi maailman etäyhteyteen

Pandemia ei ole pysäyttänyt yhteiskuntien kiertotaloustyötä. Päinvastoin.

Kiertotaloudelle on nyt avautunut uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi talouden elvytys on ohjaamassa pelkästään EU:ssa satoja miljardeja euroja vihreisiin ja kestäviin hankkeisiin, jotka edistävät kiertotalouden toteutumista.

Tällaista rahoitusta ei ehkä olisi tarjolla näin nopealla aikataululla ilman pandemiaa.

Kiertotalous tuo resilienssiä

Kiertotalous nähdään myös tapana tuoda talousjärjestelmiin ja yhteiskuntiin resilienssiä, joustavuutta ja muutoskestävyyttä.

Sijoittajat ovat heränneet ympäristöriskeihin varautumisen ja niiden hallinnan merkitykseen.

Näin totesivat World Circular Economy Forum -tapahtuman puhujat WCEFonline-versiossa. Se pidettiin syyskuun lopussa.

Kiertotalousfoorumia seurasi etäyhteyksien välityksellä lähes viisi tuhatta osanottajaa lähes 140 maasta. Tapahtuman jälkeen videoita on seurattu nelisen tuhatta kertaa.

Lineaaritalouden loppu

WCEFonline antoi signaaleja siitä, että sijoittajat, lainoittajat ja vakuutusyhtiöt ovat suuntaamassa rahoitustaan yhä enemmän sellaiseen bisnekseen, joka ei ole enää riippuvainen fossiilisista luonnonvaroista, ja joka noudattaa entistä enemmän kiertotalouden periaatteita.

Ellen MacArthur kertoi, että kiertotalouteen suuntautuvien sijoitusrahastojen määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa.

Kiertotalousmurros tarvitsee kuitenkin vielä paljon lisää rahoitusta.

Esimerkiksi BusinessEuropen johtaja Markus Beyrer totesi, että kiertotalouskehityksessä on yhä 350 miljardin euron investointiaukko.

”On tärkeää, että kiertotaloussiirtymään ohjautuu rahaa sekä EU-tasolta että jäsenmailta.”

WCEFonline-tapahtumassa kuultiinkin myös tuttuja puheenvuoroja siitä, että lineaaritaloudesta on vihdoin päästävä kiertotalouteen.

”Ei ole mitään mahdollisuutta, että voisimme ratkaista biodiversiteetti- ja ilmastokriisit ilman kiertotaloutta. Ei ole kyse vain planeetan pelastamisesta, vaan koko ihmiskunnan”, vetosi Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans avauspuheenvuorossaan.

Hän kertoi EU:n kannattavan globaalia muovisopimusta sekä kansainvälistä kiertotalouden ja resurssitehokkuuden yhteenliittymää.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen kutsui kiertotaloutta ilmastopolitiikan teolliseksi käsivarreksi.

”Kiertotalouden avulla pidämme teollisuuden käynnissä samalla, kun vähennämme päästöjä ja biodiversiteettikatoa ja korvaamme fossiilipohjaisia raaka-aineita kestävillä vaihtoehdoilla.”

Suomesta mallia kiertotalouden tiekarttoihin

Sitra julkaisi tapahtumassa kansainväliset ohjeet kiertotalouden kansallisten tiekarttojen laadintaan.

Sitra on johtanut Suomen kiertotaloustiekarttatyötä. Suomi laati oman tiekarttansa maailman ensimmäisenä maana. Kartasta on ehätetty jo julkistaa päivitetty 2.0-versiokin.

Sitra julkaisi tapahtumassa myös uuden, globaalisti päivitetyn listan kiertotalouden kiinnostavimmista yrityksistä, bisnesratkaisuista ja toimijoista.

Suomalaisratkaisujen lisäksi listalle on nostettu nyt 39 uutta ratkaisua eri puolilta maailmaa. Suomesta listoille ovat uutena päässeet muun muassa Tamturbo, Kotkamills ja Soilfood.

Etäyhteyksiä kiiteltiin

WCEFonline-tapahtuman järjestelyt onnistuivat hyvin ja keräsivät kiitosta.

Tapahtuma oli tarkoitus alun perin järjestää Kanadassa, mutta koronapandemia pakotti Sitran ja muut tapahtuman järjestät kuten YK:n ympäristöohjelman, Euroopan komission ja World Business Council for Sustainable Development -neuvoston miettimään suunnitelmat uusiksi, koska isoja kokoontumisia on vältettävä.

Tämä osoittautui siunaukseksi. Nyt tapahtumaan pystyi osallistumaan mistä päin maailmaa tahansa. Lisäksi etäosallistumalla pystyi välttämään lentämisen aiheuttamat ilmastopäästöt.

Tapahtuma keräsikin yli kaksinkertaisen osanottajajoukon edelliseen WCEF-tapahtumaan verrattuna.

Erityisen paljon kiitosta sai mahdollisuus osallistua reaaliajassa keskusteluun webinaarin chat-ikkunassa.

Osanottajien välittämät terveiset kuvastivat tapahtuman kansainvälistä profiilia: Lyhyessä ajassa viestejä tuli muun muassa Burundista, Japanista, Slovakiasta, Sveitsistä, Indonesiasta, Laosista, Ghanasta, Yhdysvalloista, Taiwanista, Iranista, Venäjältä, Turkista, Kanadasta, Norjasta, Brasiliasta ja Uruguaista.

Tapahtuma ei myöskään rajoittunut vain muutamaan lyhyeen, tiiviiseen seminaaripäivään. Kuuden avainsession lisäksi ohjelmassa on noin 70 oheistapahtumaa.

Mukaan ehtii yhä, sillä viimeiset pidetään vasta joulukuussa.

Torontoon ensi vuonna?

WCEF järjestettiin nyt neljättä kertaa. Jos pandemia sallii, Kanadan Toronton vuoro on ensi vuonna. Sitä ennen huhtikuussa on tarkoitus kokoontua Alankomaissa.

Viime vuonna WCEF kokosi yli 2 200 vaikuttajaa 90 maasta Helsinkiin, jossa pidettiin myös maailman ensimmäinen WCEF vuonna 2017. Silloin osanottajia saapui 92 maasta yhteensä yli 1 600.

Vuonna 2018 WCEF järjestettiin Jokohamassa, Japanissa. Tuolloin tapahtuma keräsi 1 300 osanottajaa 80 maasta.

WCEF etsii uutta kotia

WCEF etsii nyt uutta kotipesää. Sitran johtaja Jyrki Katainen kertoi Sitran suunnittelevan tapahtuman luovuttamista uusiin käsiin noin puolentoista vuoden kuluttua.

Hän kysyi Ulkopoliittisen instituutin foorumissa marraskuun alussa, löytyykö kansainvälisesti merkittävimmän kiertotaloustapahtuman uusi koti Suomesta, vai ajautuuko se maailmalle.

”Kuka olisi kiinnostunut ottamaan kopin WCEF:stä? Ulkomailtakin, esimerkiksi Hollannista, on jo tullut tiedusteluja tahoilta, jotka tahtoisivat sen. Näkisin kuitenkin mielelläni, että tapahtumalle löytyisi kotipesä Suomesta. Se tukisi suomalaista kiertotalouskehitystä, Suomen maakuvaa ja ulkopolitiikkaa”, Katainen sanoo.

Sitra on parhaillaan tekemässä WCEF:n vaikuttavuusarviointia. Sitra selvittää, kuinka Suomi on hyötynyt WCEF-tapahtumasta ja millainen tapahtumamuoto toimisi tulevaisuudessa.

”Pohdimme, voisiko tapahtuma toimia myös osaamishautomona ja miten sen kannattaisi organisoitua. Toimisiko säätiömalli?”

Kuva: Frans Timmermans sekä suuri joukko asiantuntijoita osallistui  Sitran WCEFonline-tapahtumaan etäyhteyksien avulla.