(Tilaajille.) 38 vuotta Jätehuoltoyhdistys ry:nä (JHY) tunnettu kiertotalous- ja jätealan osaajien organisaatio ei enää kauan ole tämän niminen.

Yhdistys aloittaa uuden nimen valmistelut toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Alkukeväästä on tulossa sekä jäsenkysely että mahdollinen nimikilpailu. Uusi nimi julkistetaan syksyn perinteisillä Jätehuoltopäivillä lokakuussa Tampereella.

Yhdistyksessä puhaltavat muutenkin muutoksen tuulet. Organisaatio sai kasvot, kun toiminnanjohtajaksi valittiin Anu Patrikainen.

Yhdistyksen puheenjohtaja on toinen tärkeä ulospäin näkyvä henkilö. Viime syksynä Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin yhdistyksen tapahtumakoordinaattorinakin toiminut verkostoyhteistyön osaaja, Pirkanmaan kasvatti Katja Alakerttula.

Alakerttula haluaa entisestään vahvistaa yhdessä tekemisen henkeä.

Verkostoituminen ja yhdessä kehittäminen ovat kaikki kaikessa hänen omassa työssään Kiertotalous Pirkanmaan teollisten materiaalivirtojen kiertotalousasiantuntijana. Kiertotalous Pirkanmaa on Ekokumppaneiden operoima maakunnallinen kiertotalouden kehittämiskeskus.

”Pirkanmaa tunnetaan siitä, että täällä tehdään eikä jahkailla. Hajanaisenkin porukan kesken pystytään tekemään yksimielisiä päätöksiä ja laittamaan hommat eteenpäin. Haluan tuoda yhdistykseenkin samanlaista välitöntä ilmapiiriä.”

Kollektiivista innostusta

Alakerttula on pannut merkille, että yhdistyksessä kuplii kollektiivista innostuneisuutta siihen, että kertynyt asiantuntemus saataisiin vielä nykyistä isommin hyötykäyttöön, kiertotalouden edistämiseen.

”Toimintasuunnitelman mukaan on aika uudistaa yhdistyksen nimi ja yleisesti brändiä. Jätehuoltoyhdistys on jo laajentunut ei vain jätealan vaan kiertotalousammattilaisten foorumiksi. Nimiuudistus on ajankohtainen ja tärkeä, jotta löydämme uusia yleisöjä ja jotta viestimme saavuttaa vanhatkin jäsenet.”

JHY:n asiantuntemus pääsee oikeuksiinsa yhdistyksen toimikunnissa ja oppilaitosyhteistyössä, joihin on kutsuttu yhdistyksen jäseniä mukaan. Osaajat pystyvät tukemaan uusia, nuoria ammattilaisia jo uran alkuvaiheissa.

Jätehuoltopäivienkin nimi todennäköisesti muuttuu, mutta perinne alan tärkeimpänä tapahtumana halutaan säilyttää.

”Ei ole itsestäänselvyys, että joku, joka on käynyt Jätehuoltopäivillä kymmenen kertaa, tulee vielä yhdennentoistakin kerran mukaan. Se vaatii timanttisen ohjelman, hyvät fasiliteetit ja sen, että tapahtumaan on mukava tulla.”

EU-edustustosta LIFE-ohjelmiin

Alakerttula päätyi kiertotalousalalle opiskeltuaan ympäristöpolitiikkaa Tampereen yliopistossa.

Hän teki energia-asioihin ja teollisuuspolitiikkaan liittyvän harjoittelujakson Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan unionissa Brysselissä.

”Silloin huomasin, että minulla on kaipuu konkretiaan. EU-kokemuksesta on ollut paljon apua uralla, koska tiedän, miten EU-koneisto toimii.”

Satakunnassa Alakerttula toteutti Porin kaupungilla valtakunnallisen Circwaste-hankkeen osaprojektia ja siirtyi sitten Pirkanmaan liittoon tekemään Canemure-hanketta, joka keskittyi maakunnalliseen hiilineutraaliuteen. Samalla hän jatkoi jo Porin kaupungilla aloittamaansa työtä kiertotalouden green deal -sitoumuksen parissa.

Alakerttula pitää paljon työstään Kiertotalous Pirkanmaan (KIPI) kiertotalousasiantuntijana.

Siinä hän toteuttaa esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuollon organisaatiotason kiertotalouden palvelusopimusta, kehittää teollisten materiaalivirtojen kokonaisuutta sekä hakee tapoja, joilla KIPI voisi tukea julkista ja yksityistä sektoria kiertotaloussiirtymässä.

Ekokumppaneille Alakerttula toteuttaa kansainvälistä, Horisontti-rahoitteista, muovien uudelleenkäyttöä edistävää STOPP-hanketta.

Hän on sidosryhmäkumppani myös toisessa muovihankkeessa, Itämeri-instituutin vetämässä PLASTIX-hankkeessa. Hän myös ohjaa Pirkanmaan muoviekosysteemiin liittyvää opinnäytetyötä.

Lisäksi työllistävät Circular Cities and Regions -aloitteeseen liittyvät avaukset.

Joka päivä jotain uutta

Parhaillaan mietinnässä on uusi Horisontti-puiteohjelman hanke, joka liittyisi Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen seutujen muoveihin, biomassoihin ja hiilidioksidin talteenottoon.

”Työni on käytännössä ihmisten tapaamista ja yhteistyökuvioiden rakentamista. Meillä on mahtava tiimi. Parasta on, että joka päivä on mahdollisuus oppia jotain uutta.”

Samalla käytävällä Tampellan tiilitalossa työskentelevät monet kumppanit, muun muassa Business Tampere, Pirkanmaan Jätehuolto, Pirkanmaan liitto ja Ekokumppanit.

Mitä sellaista Suomesta löytyy, joka auttaa edistämään kiertotalousmurrosta?

”Innokkuutta yhdessä tekemiseen.”

Entä mitä vielä puuttuu?

”Uskallusta ja rohkeutta, se viimeinen sysäys ottaa seuraava askel.”

Aina voi kääriä hihat

Alakerttulan ensimmäiset työelämän projektit liittyivät ruokajärjestelmiin.

Hänelle on yhä tärkeä tietää, mistä ruoka tulee. Kotitilalla Nokian Pettukoskella elelee seitsemän kanaa ja kukko, naapurissa on lehmiä.

Kun hän haluaa palasen rauhaa kolmilapsisen perheen hälisevän arjen ja työn kiireissä, hän lähtee sauvakävelylle korpeen ja istahtaa kivelle. Siinä on hyvä maadoittua.

Yksi konkreettinen esimerkki kiertotalouden toteuttamisesta on se, että Alakerttulan perhe asuu itse kunnostamassaan satavuotiaassa hirsitalossa. Muun muassa keittiön materiaalit pelastettiin jätteeksi päätymiseltä uudelleenkäyttöön.

”Kiertotaloudesta voi kuulla synkkiä uutisia, mutta konkretiassa on muutoksen mahdollisuus. Aina voi kääriä hihat ja tehdä jotakin.”

Luonnossa saa ideoita

Kuka: Katja Alakerttula, Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtaja, Kiertotalous Pirkanmaan kiertotalousasiantuntija

Mistä: Tampereelta. Asun Nokialla miehen ja kolmen pojan kanssa.

Koulutus: Hallintotieteen maisteri, Tampereen yliopisto, 2012, ja organisaation vähähiilisyyden asiantuntija, ympäristöalan erikoisammattitutkinto, Sykli, 2023.

Harrastukset: Sauvakävely, lukeminen ja kotikuntosali.

Suosittelen: Kun lähtee kävelemään luontoon, saa miljoona ideaa.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Kiertotalous-Pirkanmaa. ”Olen luonteeltani konkretian tekijä. On vahvuus, että sekä työssäni Kiertotalous Pirkanmaan kiertotalousasiantuntijana että Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtajana tarvitaan verkostoyhteistyötä ja viestintää”, sanoo Katja Alakerttula.