UUSIOBLOGI EU-oikeus on kiinteä osa Suomen oikeusjärjestystä ja ensisijainen kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Huomioidaanko EU-oikeudelliset reunaehdot hankinta- ja jätelakien uudistamistyössä, vai…
Ympäristö ja laatu saavat lisää painoarvoa hankintakriteereissä – Jätehuoltoalalle esitetty viiden prosentin ulosmyyntiraja ei ole ristiriidassa komission hankinta-asetusesityksen kanssa
Euroopan komissio hyväksyi keskiviikkona (9.9.2026) ehdotuksen uudeksi asetukseksi, jolla nykyaikaistetaan ja yksinkertaistetaan EU:n julkisten hankintojen kehystä.
Komission ehdotus (COM(2026) 590, Public Procurement Act) on asetus, joka korvaisi nykyiset kolme hankintadirektiiviä yhdellä suoraan sovellettavalla EU-asetuksella.
Komission asetusesitys menee seuraavaksi jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsiteltäväksi. Ehdotus voi käsittelyn aikana vielä muuttua.
Ehdotuksen mukaan julkisten ostajien on jatkossa otettava entistä paremmin huomioon hinnan lisäksi myös laatu sekä ympäristöön, yhteiskuntaan, innovointiin, turvallisuuteen, kriisinsietokykyyn ja eurooppalaisuuteen liittyvät seikat. Julkiset ostajat voivat itse päättää, mitä laatukriteerejä ne soveltavat huomioiden EU-oikeuden keskeiset periaatteet.
Hankintamenettelyn pääsääntönä on paras hinta-laatusuhde, jossa laadun painoarvo on vähintään 30 prosenttia. Työvoimavaltaisissa hankinnoissa laatukriteereiden painoarvo on vähintään 50 prosenttia.
Komissio sallisi kansalliset tiukennukset
Euroopan komission ehdotus hankinta-asetukseksi sallisi jatkossakin Suomelle muuta EU:ta tiukemmat sidosyksiköiden ulosmyyntirajat.
Komissio esittää sidosyksiköiden ulosmyynnille alle 20 prosentin enimmäisrajaa. Sidosyksikön toiminnasta yli 80 prosenttia pitäisi kohdistua sen määräysvaltaa käyttävien julkisten ostajien sille antamiin tehtäviin
Komission esitystekstissä lukee, että jäsenmaat saavat kuitenkin säilyttää tai ottaa käyttöön kansallisesti tätä tiukempia säädöksiä.
Jätealalle esitetty viiden prosentin ulosmyyntirajaa
Suomi päätti noin kymmenen vuotta sitten kiristää kansallisesti sidosyksiköiden ulosmyynnin EU-direktiivin sallimasta 20 prosentista. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut hankintalaki sääti ulosmyyntirajaksi viisi prosenttia ja 500 000 euroa.
Useimmilla toimialoilla raja tuli siirtymäajan jälkeen sovellettavaksi vuoden 2019 alusta.
Jätealalla ulosmyyntiraja on kuitenkin ollut poikkeuksellisesti 10 prosenttia.
Suomessa 18.6.2026 voimaan astunut hankintalakiuudistus asetti sidosyksiköille myös 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksen, jota sovelletaan porrastetusti. Vanhalla omistusrakenteella toimivia sidosyksiköitä voidaan käyttää kesäkuun loppuun 2027 saakka.
Ympäristöministeriön kesällä 2026 lausunnoilla olleessa jätelakiluonnoksessa kunnallisten jäteyhtiöiden ulosmyyntiraja ehdotetaan laskettavaksi kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen 10 prosentista 5 prosenttiin liikevaihdosta, mutta ilman 500 000 euron euromääräistä kattoa. Samalla jätehuollolle esitetään poikkeusta hankintalain uudesta 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta.
Jätelain muutosesitys on Uusiouutisten saamien tietojen mukaan tarkoitus antaa viikolla 42.
Hankinnoille otetaan käyttöön EU-laajuinen digitaalinen markkinapaikka
Komissio esittää, että hankinnoille luodaan yhteinen digitaalinen markkinapaikka, johon integroidaan jäsenmaiden yhteentoimivat alustat.
Markkinapaikan avulla yritykset voivat osallistua hankintamenettelyihin ja jättää tarjouksia kaikkialla EU:ssa minkä tahansa markkinapaikkaan liitetyn alustan kautta.
Tämä synnyttää komission mukaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja lisää julkisten ostajien saamien tarjousten määrää.
Komission esityksessä julkisille ostajille annetaan myös mahdollisuus torjua riskejä, jotka liittyvät unionin tai jäsenmaiden turvallisuuteen. Uusia häiriönsietokykyä ja toimitusvarmuutta koskevia säännöksiä sovelletaan hankintoihin, joissa on mukana kriittisiin infrastruktuureihin liittyviä toimijoita.
Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset
Kuva: Adobe Stock. Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksensa hankinta-asetuksesta. Sen tarkoitus on tukea tehokkaita investointeja julkisiin palveluihin ja julkiseen infrastruktuuriin. Julkiset hankinnat muodostavat EU:n BKT:stä noin 15 prosenttia.


























