10 miljardin euron ostoallianssi ja kiertotalous vauhdittavat EU:n uutta biotalousstrategiaa – Sivuvirroille, biojätteille ja biopohjaisille materiaaleille korkean arvon käyttöä

Euroopan komissio julkaisi 27. marraskuuta 2025 uuden biotalousstrategian, joka linjaa biopohjaisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä osana EU:n vihreää siirtymää.

Uusi biotalousstrategia kytkee biotalouden tiiviisti kiertotalouden periaatteisiin.

Strategia tähtää siihen, että Eurooppa pystyy hyödyntämään biomassaa kestävästi ja kiertotalouden periaatteita noudattaen. Tarkoitus on vahvistaa sekä luonnonvarojen kestävyyttä että teollisuuden kilpailukykyä.

Komissio raportoi strategian toimeenpanon etenemisestä vuonna 2028.

Strategia menee seuraavaksi jäsenmaiden neuvoston ja EU-parlamentin käsittelyyn.

Biotalouteen pohjaavia kiertotalousratkaisuja

Strategia linjaa, että Euroopan biotalouden vahvuus riippuu täysin siitä, missä tilassa ympäristö on. Biomassaa on käytettävä resurssiviisaasti ja ensisijaisesti korkean jalostusarvon tuotteisiin.

“Tämä kasvustrategia vahvistaa, että luonto ja terveet ekosysteemit säilyvät taloutemme selkärankana. Visiomme on selkeä: tulevaisuus, jossa Eurooppa toimii luonnon ja innovaatioiden sekä kilpailukykyiseen ja kestävään biotalouteen pohjaavien kiertotalousratkaisujen varassa”, sanoo Euroopan ympäristö- ja kiertotalouskomissaari Jessika Roswall.

Hän muistuttaa, että biotalous ulottuu käyttämistämme kodintuotteista aina suuriin teollisiin sovelluksiin asti.

Kun Roswall esitteli strategiaa, oli julkistustilaisuuteen Brysseliin tuotu näytille moderneja, puusta valmistettuja tuotteita tekstiileistä kemikaaleihin. Jopa puukomposiitista valmistettu kylpyamme oli tuotu paikalle.

Roswall itse oli pukeutunut suomalaisen Metsä Groupin Kuura-tekstiilikuidusta valmistettuun vaatteeseen.

Biomassoja polton sijasta kestäviin kiertoihin

Biotalousstrategian mukaan biomassaa tulisi ohjata ensisijaisesti materiaalikäyttöön kuten biopohjaisiin kemikaaleihin, tekstiileihin, pakkauksiin ja rakennusmateriaaleihin. Biomassan energiakäyttö olisi vasta toisella sijalla.

Samalla komissio haluaa vahvistaa sekundääristen biomassavirtojen, kuten teollisuuden sivuvirtojen, biojätteen ja maatalouden jäännösmateriaalien, hyödyntämistä.

Näiden materiaalien liikkuvuutta ja käyttöä on tarkoitus helpottaa luomalla yhtenäiset sisämarkkinat sekundääriselle biomassalle eli kierrätys- ja uusiomateriaalivirroille.

Ravinnekierrot kuntoon

Ravinnekierrot Euroopan komissio näkee keinona kasvattaa EU:n taloudellista resilienssiä ja omavaraisuutta.

Komissio aikoo tukea kierrätyslannoitevalmisteiden markkinoita ja ravinnekiertoja. Jätevesistä ja lietteistä talteen otetulle fosforille pohditaan kierrätystavoitteiden asettamista. Komissio aikoo tehostaa myös typen käytön optimointia.

Termi renure (vrt englannin lanta-sana manure) viittaa strategiassa siihen, että lantaa prosessoidaan ja käytetään maataloudessa lannoitteena korvaamaan synteettisiä lannoitevalmisteita.

Biojätteen erilliskeräystä ja jalostusta komissio haluaa tehostaa muun muassa biokaasun ja biometaanin tuotannon kautta.

Biomuoveja ja luonnonkuituvaatteita

Strategia näkee kasvupotentiaalia etenkin biopohjaisten muovien saralla. Biomuovien avulla EU voisi vähentää fossiiliriippuvuuttaan ja parantaa materiaalikiertoja.

Biopohjaiset tekstiilit, luonnonkuidut ja selluloosapohjaiset kuidut voisivat olla EU:n toinen iso kasvusektori. Tekstiilien tuottajavastuu on ohjaamassa tekstiilien suunnittelua ja tuotantoa nykyistä kestävämmäksi.

Kolmantena tukijalkana toimisi puurakentaminen ja siihen liittyvät, biopohjaiset rakennusmateriaalit. Nämä voisivat toimia hiilivarastoina tukien sekä kiertotaloutta että ilmastotavoitteita.

EU aikoo edistää näiden materiaalien markkinoita esimerkiksi standardoinnilla.

Julkisiin hankintoihin komissio puolestaan kaavailee ohjauskeinoja tukemaan etenkin biopohjaisten ja kierrätettävien ratkaisujen hankintoja.

10 miljardin markkinat

Biotalousstrategian julkistuksen yhteydessä komissio kutsui yrityksiä mukaan vapaaehtoiseen Bio-based Europe Alliance -ostosallianssiin. Sen tavoitteena on luoda 10 miljardin euron kysyntä biopohjaisille tuotteille vuoteen 2030 mennessä.

Allianssi keventäisi yritysten investointiriskejä ja auttaisi skaalaamaan kiertotalousmateriaaleja markkinoille.

Komission mukaan biotalous voisi kasvattaa globaalia bioteknologiasektoria 18 prosentilla vuosittain. Sektorin markkina-arvo on nyt arviolta 720 miljardia euroa.

Kiertotalous näkyy komission biotalousstrategiassa myös teollisina symbioosiratkaisuina, joissa alueelliset toimijat hyödyntävät toistensa sivuvirtoja ja rakenteita.

EU aikoo tukea Industrial Symbiosis Valleys -konseptin laajentamista, joka voi luoda uusia investointeja ja vahvistaa alueellisia arvoketjuja.

Biogeenisen hiilen talteenottoon tukea

Biogeenisen hiilen kierto ja pitkäaikainen hiilivarastointi ovat osa strategian ilmastotavoitteita.

Strategia tukee hiilensidontamentelmiä kuten biopohjaista hiilivaratsointia rakennuksissa (CRCF-sertifiointi). Biogeenisen hiilidioksidin talteenotton ja hyötykäytön (Bio-CCUS) mahdollisuuksia on tarkoitus kohentaa.

”Suomessa on vahvat lähtökohdat vastuulliseen biopohjaisten tuotteiden kehittämiseen. Tämä on yritystemme kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkiksi biogeenisen hiilidioksidin hyödyntäminen osana vetytaloutta vauhdittaa puhdasta siirtymää, vahvistaa omavaraisuuttamme sekä edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Suomalaisille mahdollisuuksia

Elinkeinoministeri Sakari Puisto pitää hyvänä sitä, että komission uusi strategia yksinkertaistaa sääntelyä ja nopeuttaa lupamenettelyjä, jotta biopohjaiset innovaatiot pääsisivät markkinoille nykyistä sujuvammin.

“Selkeät EU-tason käytännöt, kuten sääntelyhiekkalaatikot ja tekninen tuki pk-yrityksille, luovat ennakoitavan ja kilpailukykyä vahvistavan toimintaympäristön”, Puisto näkee.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toivoo, että toimeenpanovaiheessa alkutuottajan asema vahvistuu.

”Strategia luo mahdollisuuksia maaseutualueiden elinkeinoelämän monipuolistamiselle, työpaikkojen luomiselle ja paikallisiin resursseihin perustuvien arvoketjujen kehittämiselle.”

Metsäteollisuus ry näkee, että strategiassa on paljon hyvää. Järjestö kuitenkin muistuttaa, että ratkaisevaa on, kuinka johdonmukaista sääntelyä strategiaa seuraava lainsäädäntö tuottaa.

Metsäteollisuus ry:n mukaan ensi vuonna valmistuvat kiertotalouslaki (Circular Economy Act) ja biotekniikkalaki (Biotech Act) sekä joulukuussa odotettava, sääntelyä keventävä Omnibus-kokonaisuus on sovitettava yhteen biotalousstrategian kanssa.

”Nämä lainsäädäntökokonaisuudet ovat kaikki keskenään sidoksissa, ja niiden tulee vahvistaa Euroopan kykyä kasvattaa uusiutuvien, kierrätettävien sekä ympäristölle ja ilmastolle vähemmän haitallisten materiaalien käyttöä”, järjestö toteaa tiedotteessaan.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Juha Roininen. Komissaari Jessika Roswall oli pukeutunut biotalousstrategian julkistustilaisuudessa Metsä Groupin Kuura-tekstiilistä valmistettuun mekkoon.