Biokaasu- ja ravinnekiertoinvestointeja suunnitteilla sadoilla miljoonilla: Ala toivoo tukipolitiikkaan ennakoitavuutta –”Ei tarvitse ihmetellä, miksi Ruotsissa tämä on miljardiluokan bisnes”

Suomessa on suunnitteilla tai rakenteilla parhaillaan yli 730 miljoonan euron edestä biokaasu- ja ravinnekierrätyslaitoksia.

Toteutuessaan ne toisivat Suomeen ainakin 800 uutta, pysyvää työpaikkaa, sekä toisivat lisäksi välilliset työpaikkavaikutukset.

Laitokset jalostaisivat yhteensä 2,89 miljoonasta tonnista jätteitä sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja suomalaiselle yhteiskunnalle hyödyllisiä tuotteita kuten nesteytettyä biokaasua ja kierrätyslannoitteita.

Nämä laskelmat perustuvat Suomen Biokierto ja Biokaasu SBB ry:n tekemään seurantaan.

46 uutta biokaasulaitosta vireillä

SBB:n mukaan Suomeen valmistui vuosina 2021–2024 yhteensä 40 uutta biokaasulaitosta sekä viisi laitoslaajennusta.

Vuosille 2025–2027 suunnitteilla on kaikkiaan 46 uutta biokaasulaitoshanketta, jotka kaksinkertaistaisivat Suomen biokaasun nykyisen tuotantokapasiteetin yhteensä 2,1 terawattituntiin.

46 uudesta laitoshankkeesta 11 hanketta on edennyt rakennusvaiheeseen, mutta yhteensä 35 uutta biokaasulaitoshanketta on tällä hetkellä vielä joko suunnittelu- tai esisuunnitteluvaiheessa.

”Avainkysymys on, miten suunnitellut investoinnit saadaan realisoitumaan? Entä miten saadaan syntymään uusia investointisuunnitelmia?” kysyy Suomen Biokierto ja Biokaasu SBB ry:n johtava biokaasuasiantuntija Anna Virolainen-Hynnä.

SBB järjesti aiheesta laajan pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden 19. maaliskuuta. Keskustelemassa oli niin ministeriöiden, MTK:n, kuljetussektorin, elintarviketeollisuuden, energiansiirron, jätehuollon kuin biokaasulaitoshankkeidenkin edustajia.

Epävarmuus hidastaa investointeja

Biokaasu- ja ravinnekiertoarvoketju on linjannut, että Suomella olisi realistiset mahdollisuudet kasvattaa biokaasun tuotanto- ja käyttökapasiteetti neljään terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka investointeja on lähtenyt hyvin liikkeelle, pyöreän pöydän keskustelijat toivat esiin huolen siitä, että liiketoimintaympäristöön liittyy paljon epävarmuustekijöitä, jotka eivät kannusta investointeihin.

Muutokset liikennepolttoaineiden uusiutuvien jakeluvelvoitteessa, rahoitustuen lyhytjänteisyys ja kansallisen sääntelyn poukkoilevuus tekevät näkymästä sumuisen ja kasvattavat riskejä.

Usea uusi hanke onkin lykkääntynyt ja kolme hanketta on viime vuoden aikana keskeytetty kokonaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt tukea uusille biokaasuhankkeille vuosina 2022–2024 kaikkiaan noin 77,5 miljoonalla euroa, mutta uusia tuki-instrumentteja ei ole tällä hetkellä näköpiirissä.

Myös ravinteiden kierrätyksen määrärahat ovat pienenemässä.

”Pitkäjänteisyys puuttuu politiikasta”

Biokaasuliiketoiminnan hyödyistä on paljon tutkimus- ja kokemustietoa.

Biokaasulaitokset parantavat ruokaturvaa sekä lannoittamisen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, lisäävät maaseudun elinvoimaa ja vähentävät liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä korvaamalla lopputuotteillaan fossiilisia polttoaineita.

”Nämä edut ovat poliittisten päättäjienkin tiedossa. Siitä huolimatta Suomessa ei biokaasualan arvoketjua ole tuettu pitkäjänteisesti eikä liiketoimintaympäristö ole vakaa”, sanoo Suomen Lantakaasu Oy:n tuore toimitusjohtaja Leena Helminen.

Suomen Lantakaasulla on valmisteilla nyt neljä biokaasulaitoshanketta. Yhtiö tähtää yhden terawattitunnin tuotantokapasiteettiin vuoteen 2030 mennessä.

Helminen kuitenkin kritisoi biokaasualan kehittämispolitiikkaa koordinoimattomaksi ja lyhytjänteiseksi.

”Pelkästään jakeluvelvoitetta on muutettu useita kertoja sen jälkeen, kun biokaasu sisällytettiin siihen muutamia vuosia sitten. Joissain ministeriöissä tehdään hyviä aloitteita, jotka sitten vesitetään toisissa ministeriöissä. Investointitukipolitiikan lyhyet, ad hoc -tyyppiset ohjelmat eivät mahdollista liiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä”, hän toteaa.

Helminen vertaa tilannetta Ruotsiin, jossa biokaasutuki on määritetty vuoteen 2030 asti.

”Ei tarvitse ihmetellä, miksi Ruotsissa biokaasuinvestoinnit vetävät tällä hetkellä hyvin. Itämeren toisella puolella tämä on miljardiluokan liiketoimintaa.”

Suomen Lantakaasun toiveena päättäjille on, että biokaasun edistämiseksi luotaisiin kokonaiskoordinoitu, hallituskaudet ylittävä ja pitkäjänteinen ohjelma ja yhteiset tavoitteet.

Luvitus- ja viranomaiskäytäntöihin tarvittaisiin myös yhdenmukaisuutta ja selkeyttä.

Politiikkasuositusten kärki

MTK:n projektipäällikkö Nora Berglund kertoo TREASoURcE-hankkeessa äskettäin koostetuista politiikkasuosituksista biokaasualaan liittyen.

Yksi suosituksista on, että Sanna Marinin hallituksen vuonna 2020 julkaisema kansallinen biokaasuohjelma päivitettäisiin.

Lisäksi tulisi varmistaa biokaasulaitosten investointitukien sekä ravinteiden kierrätyksen avustuksien jatkuminen, koska nämä ovat elintärkeitä uusien laitosten perustamisessa.

Tarvittaisiin myös hankintatukia raskaan liikenteen kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin. Hankintatuki tulisi laajentaa myös joukkoliikenteeseen ja jakeluautoille.

SBB ehdottaa hallituksen puoliväliriiheen, että Suomi linjaisi viralliseksi tavoitteeksi biokaasun tuotannolle ja käytölle neljä terawattituntia vuoteen 2030 mennessä.

”Tavoite olisi hyvä vahvistaa, koska se rohkaisisi investoimaan ja loisi vakaampaa näkymää tulevaan”, Virolainen-Hynnä sanoo.

SBB toivoo myös varmistusta kansallisiin biokaasu- ja kiertotaloushankkeiden määrärahoihin, kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuen palauttamista sekä kaasun jakeluinfratukia.

Ravinnekierto olisi saatava pitkäjänteisesti käyttöön niin, että se loisi kannustimia suunnitteilla oleville biokaasulaitoshankkeille.

Myös SBB pitää kansallista biokaasuohjelmaa sekä biomassojen ja sivuvirtojen hyödyntämisstrategiaa tarpeellisina koordinointityökaluina.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Biokaasu voisi auttaa vähentämään erityisesti raskaan liikenteen päästöjä.