Elintarvikejätteelle tiukat vähentämistavoitteet jätepuitedirektiivissä: Kolmannes vähemmän ruokaa roskiin

Tällä viikolla (19.2.2025) alustavasti EU:n kolmikantaneuvotteluissa hyväksytty jätepuitedirektiivin muutos asettaa tiukkoja tavoitteita elintarvikejätteiden vähentämiselle.

Jäsenmaille tulee sitova velvoite vähentää elintarvikejätettä vuoteen 2030 mennessä.

Elintarviketeollisuudessa elintarvikejätemäärää on vähennettävä kymmenen prosenttia.

Kotitalouksissa, vähittäiskaupassa, ravintoloissa ja ruokapalveluissa elintarvikejätteen vähentämistavoite on vielä suurempi: 30 prosenttia.

Vähemmän kuoria ja luita

Vähentämistavoite koskee kaikkea elintarvikejätettä, myös ruoan syömäkelvottomia osia kuten kuoria ja luita.

Suomi toivoi neuvotteluissa, että tavoitteet olisivat koskeneet syömäkelpoista osuutta eli ruokahävikkiä.

Tätä tavoitetta ei saavutettu neuvotteluissa, mutta Euroopan komissio velvoitettiin tarkistamaan vuoteen 2027 mennessä, tulisiko nimenomaan ruokahävikin vähentämiseen laatia päivitetyt tavoitteet vuosille 2030 ja 2035.

Elintarviketeollisuus ja ravintolatkin voivat periaatteessa ohjata syömäkelvottomia osia esimerkiksi rehuksi, kemianteollisuuden raaka-aineiksi tai muuhun hyötykäyttöön, mutta tavallisen kuluttajan on vaikea keksiä konsteja, miten hyödyntää vaikkapa ribsien luut tai appelsiininkuoret niin, etteivät ne jäisi jätteeksi.

Riittääkö pelkkä valistus?

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén pitää etenkin kotitalouksiin kohdistuvaa elintarvikejätteen vähentämistavoitetta todella haastavana.

”En tiedä, miten saamme kaikki suomalaiset vähentämään elintarvikejätteidensä määrää viidessä vuodessa. Kotitalouksiin vaikuttaminen on pelkästään valistuksen varassa, mikä on aika pehmeä keino”, Stén pohtii.

Suomi olisikin toivonut, että kotitalouksia koskeva tavoite ei olisi ollut sitova.

Suomessa noin 46 prosenttia elintarvikejätteestä syntyy juuri kotitalouksissa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan 25 prosenttia elintarvikejätteestä syntyy Suomessa elintarviketeollisuudessa. Ravitsemispalveluissa puolestaan syntyy 12 prosenttia elintarvikejätteestä, kaupassa 9 prosenttia ja alkutuotannossa 8 prosenttia.

Satohävikin syyt selville

Kauppa voi toki tehdä osansa esimerkiksi pakkauskokovaihtoehdoilla ja logistiikalla sen eteen, että ruokaa ostavalta suomalaiselta ei jäisi ruokaa enää siinä määrin jätteeksi kuin nykyisin.

Tässä mielessä Sténin mukaan on hyvä, että 30 prosentin vähentämistavoite on yhteinen kotitalouksille, kaupalle sekä ravintoloille ja ruokapalveluille.

Näin ketjun toimijoiden on tähdättävä jätteen vähentämiseen yhdessä, eikä yksikään ketjun vaihe voi työntää ongelmaa toisten kontolle.

Komissio velvoitettiin myös tarkastelemaan sitä, missä kohtaa toimintaa ja mistä syistä elintarvikejätettä syntyy alkutuotannossa.

”Meidän tietojemme mukaan Suomessa alkutuotannon elintarvikehävikki syntyy pääasiassa esimerkiksi sää- ja ilmastosyistä aiheutuvasta satohävikistä. Tähän on viljelijöiden vaikea vaikuttaa”, Stén taustoittaa.

Keskisemmässä Euroopassa tyypillisempää voi olla se, että alkuhävikkiä syntyy, koska kaupat eivät kelpuuta elintarvikkeita hyllyilleen, jos nämä eivät täytä tiettyjä ulkonäkökriteereitä. Siksi hävikin syntymisen syitä on hyvä komission selvittää.

Suomessa parempi tilanne kuin EU-maissa keskimäärin

Suomi ja kaikki elintarvikeketjun toimijat ovat jo tehneet pitkään työtä ruokahävikin vähentämiseksi.

Myös tuloksia on saatu. Suomessa elintarvikejätettä syntyy Suomessa noin 116 kiloa henkeä kohden, mikä on pienempi määrä kuin EU:n keskiarvo 132 kiloa.

Stén pitääkin hyvänä, että vähentämistavoitteen vertailuvuotena jäsenmaa voi käyttää joko vuosien 2021–2023 keskiarvoa tai sitten jotakin aiempaa vuotta. Edellisissä neuvotteluesityksissä vertailuvuosi olisi ollut yksi vuosi, vuosi 2020.

”Suomi on yksi niitä EU:n jäsenmaita, joissa on tehty paljon työtä elintarvikejätteen vähentämiseksi jo vertailuvuotta aiemmin. Olisi epäreilua, jos tehty työ ei pääsisi näkyviin.”

Jätepuitedirektiivi säätää lisäksi tekstiilien tuottajille vastuun hoitaa tekstiilituotteiden, jalkineiden ja asusteiden jätehuollon ja uudelleenkäytön kustannukset.

Sopu jätepuitedirektiivin muutoksesta on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa.

Stén arvioi, että jos käännös- ja tarkastustyö etenee aikataulussa, direktiivi julkaistaisiin virallisessa lehdessä ehkä kesäkuussa 2025.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Adobe Stock. Suomalaisten on vähennettävä elintarvikejätettään nopeasti, jos Suomi haluaa saavuttaa jätepuitedirektiivin uudet tavoitteet.