Hallitus luopui ulosmyyntirajan tiukentamisesta – Jätelakiesitys keskittyy nyt kierrätyksen lisäämiseen

Hallitus luopui suunnitelmastaan kiristää kuntien jäteyhtiöiden ulosmyyntirajaa viiteen prosenttiin. Jätelakiesityksen keskeiseksi muutokseksi nousee kierrätyskelpoisen jätteen keräämisen kieltäminen energiajätteenä syyskuusta 2027 alkaen.

Hallitus haluaa vähentää jätteen polttamista ja lisätä kierrätystä, jossa Suomi on jäänyt jälkeen tavoitteista. Kierrätyskelpoisen jätteen kerääminen energiajätteenä kielletään nykyistä selvemmin.

Hallituksen kaavailema jätelakimuutos muuttui valmistelun aikana kilpailuneutraliteettia vahvistavien ehdotustensa osalta huomattavasti alkuperäisistä suunnitelmista. Hallitus on luopunut tavoitteestaan tiukentaa kuntien jäteyhtiöiden ulosmyyntirajaa nykyisestä kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin.

Valtioneuvoston 15.10.2026 hyväksymä jätelain muutosesitys ei aiemmista esityksistä poiketen kiristäkään sidosyksiköiden ulosmyyntirajaa. Hallitus luopui myös alun perin kunnille ehdotetusta uudesta velvollisuudesta hankkia jätteenkuljetuspalvelut kilpailuttamalla.

Alkuperäinen esitys keräsi kritiikkiä

Hallitusohjelmassa tarkoituksena oli rajoittaa kuntien jäteyhtiöiden toimintaa kilpailullisilla markkinoilla.

Vielä lausuntokierroksella olleessa jätelakimuutosesityksessä hallitus esitti sidosyksikön ulosmyyntirajan tiukentamista viiteen prosenttiin myös jätealalla ilman 500 000 euron liikevaihtorajaa.

Tämä niin kutsuttu jätelaki 2 -muutosesitys keräsi lausuntokierroksella jakautunutta palautetta. Se herätti huolta jätehuoltojärjestelmän kustannustehokkuuden ja saavutettavuuden heikentymisestä.

Tuomioistuimen linjaus pakottaa Suomen muuttamaan tulkintojaan

Nyt eduskunnalle annettu jätelakiesitys ei enää sisällä ulosmyyntirajan tiukennusta.

Yksi syy on se, että jätelakimuutoshankkeen valmistelun aikana on tapahtunut paljon muutoksia Euroopan unionin tasolla.

Euroopan unionin tuomioistuin EUT antoi tammikuussa 2026 ratkaisun, joka muuttaa Suomessa käytössä ollutta toimintatapaa.

Suomessa monet kunnan jätelaitoksista ovat eriyttäneet markkinaehtoista toimintaa tytäryhtiöihin.

EUT:n ratkaisun perusteella myös kuntien markkinaehtoista myyntiä harjoittaneiden tytäryhtiöiden ulosmyynti on laskettava mukaan sidosyksikön ulosmyyntiin.

Owal Groupin selvityksen mukaan kuntien jäteyhtiöiden yhteenlaskettu ulosmyynti Suomessa on yhteensä 71 miljoonaa euroa, joista 45 miljoonaa euroa on tytäryhtiöiden liikevaihtoa ja 26 miljoonaa euroa jäteyhtiöiden markkinaehtoista myyntiä. Yhteenlaskettu ulosmyynti (71 miljoonaan euroa) muodostaa 15 prosenttia kuntien jäteyhtiöiden kokonaisliikevaihdosta.

EUT:n ratkaisu paljasti, että Suomen kansallinen tapa tulkita tytäryhtiöjärjestelyjä ei enää päde.

Oikeusvaikutukset eivät vielä ole kaikilta osin selviä, mutta käytännössä jo tämä ratkaisu tulee merkittävästi rajoittamaan kuntien jäteyhtiöiden ja niiden tytäryhtiöiden toimintaa markkinoilla. Juuri tämä oli hallitusohjelman alkuperäinen tavoite, joka näyttää nyt toteutuvan muutenkin ilman ulosmyyntirajan tiukennuksia.

EU:lta tulossa hankintalainsäädäntöä

Hankintojen lainsäädäntö on muutoinkin muuttumassa EU:ssa merkittävästi lähivuosina. Syyskuussa Euroopan komissio julkaisi oman esityksensä EU:n hankintasäännösten uudistamisesta. Komission esityksen mukaan uusi asetus korvaisi nykyiset kolme hankintadirektiiviä yhdellä suoraan jäsenmaissa sovellettavalla EU-asetuksella.

Valmisteltavana oleva EU:n hankintalainsäädännön uudistus voi vaikuttaa myös jätelain sääntelyyn, eikä hallitus ei enää nähnyt tarkoituksenmukaisena edetä lausunnoilla olleen kansallisen ehdotuksen kanssa.

Kilpailuneutraliteettiin pieniä tarkennuksia

Hallitus tyytyy nyt annetussa jätelakiesityksessä edistämään jätetoimialan kilpailuneutraliteettia lähinnä vain rajaamalla kunnan toissijaista vastuuta.

Kunta voi myydä jätehuoltopalveluja elinkeinoelämälle vain todellisessa markkinapuutteessa. Markkinapuutteen todentamiseen tulee entistä läpinäkyvämpiä menettelyjä ja tehostettua valvontaa.

Jätteen haltijan on tehtävä ilmoitus Materiaalitorilla tietyin ehdoin. Nykyisessä lainsäädännössä ilmoitusmenettelyä ei edellytetä, jos palvelujen arvo jää alle kahden tuhannen euron. Nyt annetussa jätelakimuutosesityksessä palvelujen arvon rajaa nostettiin 2400 euroon.

Tarjousten hylkäysperusteista on parhaillaan lausuntokierroksella esitys jäteasetuksen muuttamisesta. Sen lausuntoaika päättyy 2.12.2026.

Jätealalle poikkeus vähimmäisomistusvaatimuksesta

Hankintalaissa sidosyksiköille tuli 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus, mutta nyt annettu jätelakimuutosesitys säätää tästä jätehuoltoalalle poikkeuksen.

Lakiesityksen perustelujen mukaan kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus johtaisi lähes kaikissa kuntien jäteyhtiöissä niin laajoihin muutoksiin, että ne saattaisivat jopa vaarantaa jätehuollon toimivuuden joillain alueilla. Erityisesti pienet kunnat jäisivät nykyisten kuntien jäteyhtiöiden ulkopuolelle.

Siksi jätelakiesitys säätää nyt jätealaa koskevan poikkeuksen sidosyksikön 10 prosentin vähimmäisvaatimuksesta, jotta pienilläkin kunnilla on jatkossa mahdollisuus järjestää niiden vastuulla oleva jätehuolto.

Kierrätyksen edistämiseen keinoja

Jätelakiesityksen keskeinen osa käsittelee kierrätyksen lisäämisen ja polton hillinnän keinoja.

Näitä keinoja on käsitelty kiertotalouslakia valmistelleessa työryhmässä ja sen jälkeen virkatyönä. Aiheesta on teetetty myös selvityksiä.

Kierrätyksen lisäämistä koskeva jätelakimuutosesitys oli lausuntokierroksella huhtikuussa 2026, ja se keräsi pääosin myönteistä palautetta.

Jätelakiesityksen mukaan kierrätyskelpoista jätettä ei enää ensi vuoden (2027) syyskuusta alkaen saa lajitella eikä kerätä energiajätteenä.

Kierrätyskelpoisuuden määritelmää ei kuitenkaan ole mahdollista kirjata lakiin, koska kierrätysteknologiat ja markkinat vaikuttavat siihen, millaiset jätejakeet ovat kulloinkin kierrätettävissä. Lainsäädäntöön jää näin tulkinnanvaraisuutta.

Jätteet on lajiteltava järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti. Erilliskerätty jäte on toimitettava käsittelyyn, jossa mahdollisimman suuri osa siitä valmistellaan mahdollisimman korkealaatuiseen uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.

Jätehuoltopalveluita tarjoava ei saa tarjota määräysten vastaisia palveluita, ja palveluun on sisällyttävä neuvontaa.

Kiinteistön haltijan on varmistettava, että keräyspaikalla on ajantasaiset lajitteluohjeet.

Esityksen yleisenä tavoitteena on parantaa jätteiden lajittelua ja lisätä näin jätteen erilliskeräystä ja jätteen kierrätystä sekä vähentää kierrätyskelpoisen jätteen polttoa.

Käytännössä muutos tarkoittaisi, että nykyiset energiajätteen keräysastiat on esimerkiksi yrityksissä korvattava siten, että syntypaikkalajittelu tehostuu ja nykyistä suurempi osa jätteistä saadaan toimitettua omina jakeinaan kierrätyslaitoksiin.

Kierrätysasteen kohentamiseen kovat paineet

Erityisenä tavoitteena on lisätä merkittävästi yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätystä, rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämistä ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromun eli SER-jätteen erilliskeräystä EU:n lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomi on joutunut EU:n rikkomusmenettelyyn, koska Suomi ei ole saavuttanut jätedirektiivissä vuodelle 2020 asetettua yhdyskuntajätteen kierrätystavoitetta. Euroopan komissio on arvioinut varhaisvaroitusmenettelyssä, että Suomi on vaarassa jäädä jälkeen myös vuoden 2025 yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen kierrätystavoitteista.

Suomen olisi kyettävä kohentamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta 17 prosenttiyksikköä vuoteen 2035 mennessä. Tuolloin kierrätysasteen olisi oltava 65 prosenttia, kun se vuonna 2024 oli vasta 48 prosenttia.

Suomi on jäämässä myös vuoden 2025 ja 2030 muovi- ja puupakkausten kierrätystavoitteista. Muovipakkausjätteen kierrätysastetta olisi kyettävä nostamaan 55 prosenttiyksikköön vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2023 tilastoissa kierrätysaste oli 29 prosenttia.

Suomi on joutunut maksamaan muovipakkausjätteistään omavarausmaksua noin 90 miljoonaa euroa.

Pakkausjätteen kokonaiskierrätysastetta olisi saatava kohennettua 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä.

EU on kaavaillut omavaramaksua myös SERille. Suomessa SER-keräysaste oli vuonna 2023 noin 46 prosenttia. Tavoite on ollut vähintään 65 prosenttia. Suomi on tästäkin rikkomusmenettelyssä.

”Lisätoimia tarvitaan kierrätykseen”

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen arvioi, että lisätoimia kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan Suomessa yhä.

”Näillä toimilla, mitä nyt annetussa jätelakiesityksessä ehdotetaan, ei vielä pystytä saavuttamaan yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätystavoitteita, varsinkaan vuoden 2030 tavoitteita. Tarvitaan vielä lisää toimia lajittelutehokkuuden parantamiseen.”

Levinen pitää kuitenkin esityksessä mainittua energiajätteen polttokieltoa voimakkaana työkaluna.

”Nykyisenkään jätelain mukaan kierrätyskelpoista jätettä ei oikeastaan saisi kerätä energiajätteenä, mutta laki on ollut tältä osin liian tulkinnanvarainen. On ollut tarve, tilaus ja toive, että polttokiellosta säädettäisiin nykyistä selvemmin.”

Circular Economy Act linjaa kierrätyskeinoista EU-tasolla

Mahdollisia lisätoimia erilliskeräyksen tehostamiseen on luvassa valmisteltavana olevassa jäteasetuksen muutoksessa. Valmisteilla on myös koko jätelain muutos kiertotalouslaiksi.

Suomi katsoo asiassa myös EU:n suuntaan. Euroopan komissio laatii parhaillaan merkittävää kiertotalousaloitetta, jonka tarkasta sisällöstä on tihkunut toistaiseksi niukasti tietoa.

”Odotamme kuluvan syksyn aikana Euroopan komissiolta esitystä Circular Economy Actiksi. Se tulee vaikuttamaan kansalliseen kiertotalouslain sisältöön ja aikatauluun”, ympäristöministeriön hallitussihteeri Johanna Routio kertoo.

Euroopan komissio ei ole julkaissut vielä päivämäärää Circular Economy Actin esittelylle, mutta vahvistamattomissa kokouskalentereissa on ollut tietoja, että CEA:ta alettaisiin käsitellä 18. marraskuuta 2026.

Eduskunta on nyt aloittanut kotimaisen jätelakimuutoksen käsittelyn. Laki tulisi voimaan 1.1.2027, mutta joiltain osin (esimerkiksi energiajätteen keräyskiellon osalta) vasta 1.9.2027. Osa toissijaisen jätevastuun muutoksista tulisi voimaan 1.6.2027, osa muutoksista 1.1.2028.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Adobe Stock. Jätelain muutosesityksessä huomio kiinnittyy poikkeuksellisesti siihen, mitä muutosesitys ei enää ehdota. Hallitus on luopunut tavoitteestaan tiukentaa kuntien jäteyhtiöiden ulosmyyntirajaa nykyisestä kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin.