RENET Uudelleenkäyttöverkosto ja Baltic2Hand -hanke järjestivät yhteistyössä jo perinteeksi muodostuneet Uudelleenkäytön ammattilaispäivät Turussa 24. ja 25. huhtikuuta 2024.

Tapahtumassa vierailtiin Lounais-Suomen Jätehuollolla sekä Turun Ekotorilla, kuunneltiin alan merkittäviä asiantuntijoita sekä keskityttiin uudelleenkäytön asemaan yhteiskunnassa.

Ultrapikamuoti tuhoaa laadun

Tapahtuma alkoi 24.4. vierailulla Lemppariin, Lounais-Suomen Jätehuollon tekstiilien kierrätysmyymälään.

Kierrätysmyymälää ja sen yhteydessä toimivaa lajittelukeskusta esitteli vierailijoille LSJHn myyntipäällikkö Miira Ojanen.

Poistotekstiilikeräyksen kautta tulevan materiaalin laatu vaihtelee paljon. Jotkut tuotteet ovat hyväkuntoista ja käyttökelpoista priimaa, osa pientä kunnostusta tai korjausta vaativaa kuin myös loppuun kulunutta kierrätysmateriaalia.

Vierailulla korostui huutava muutos tekstiilien kiertoon.

Ultrapikamuotiyritykset kasvavat räjähdysmäisesti. Ne tuottavat vaatteitaan vastuuttomasti ja epäeettisesti.

Enää uudelleenkäytön tulevaisuus ei ole kiinni siitä, ettei tuote päädy uudelleenkäyttöön, vaan siitä että tuotteiden laatu on romahtanut.

Ojasen mukaan osa pikamuotiyritysten tekstiileistä ei kelpaa laadultaan edes kierrätettäviksi, saati sitten uudelleenkäytettäviksi.

Ohituskaistaa uudelleenkäyttöön

LSJH:n vierailun jälkeen siirryttiin Turun Ekotorin tiloihin, joissa yrityksen toimitusjohtaja, Jarno Erkamaa esitteli heidän toimintaansa.

Turun Ekotori on Kestävän Kehityksen Yhdistys ry:n hallinnoima, itsenäinen voittoa tavoittelematon ympäristötoimija ja samalla yksi Turun merkittävimmistä uudelleenkäyttötoimijoista.

Myymälän kautta saatetaan vuosittain satojatuhansia tuotteita uudelleenkäyttöön sekä tarjotaan työpaikkoja vaikeasti työllistyville, palkkatuen alaisille tai työkokeiluun oikeutetuille henkilöille.

Turun Ekotori on myös vahvasti mukana alan kehityksessä ja tutkimuksissa.

Lounais-Suomen Jätehuolto ja Turun Ekotori ovat käynnistäneet yhdessä Euroopan unionin osarahoittaman Ohituskaista uudelleenkäyttöön -hankkeen.

Hankkeen tarkoituksena on edistää uudelleenkäyttökelpoisen materiaalin saatavuutta yrityksille, tukea kiertotalouden liiketoimintaa sekä pidentää tavaroiden elinkaarta.

Molemmat vierailukohteet esittelivät myös hankkeen tuloksia, joiden perusteella sen ”potentiaali on mieletön”. Hankkeella on ollut muun muassa merkittävä vaikutus tuotteiden uudelleenkäyttöasteeseen.

Väri valuu mustaan jokeen

Torstain 25.4. seminaaripäivän avasi Henna Knuutila, Baltic Second Hand -hankkeen projektipäällikkö.

Knuutila alusti päivän agendan ytimekkäästi nostamalla pöydälle uudelleenkäytön merkittävyyden tekstiilien tulevaisuudessa.

STJM:n johtavan asiantuntijan Emilia Gädda esitteli EU:n suunnitelmat ja tavoitteet tekstiilien uudelleenkäytön ja elinkaaren pidentämisen osalta.

EUn tavoitteena on lisätä tekstiilien suorituskykyä parantamalla kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä, korjattavuutta ja materiaalien alkuperän seurantaa, sekä vähentää tekstiilien ilmasto- ja ympäristökuormitusta.

Gädda nosti laajennetun tuottajavastuun esille. Tuottajavastuusta onkin ollut paljon keskustelua varsinkin Suomessa. Myös uudelleenkäytön priorisoinnista keskusteltiin ja mainittiin uudelleenkäytettävien tekstiilien verotuksen alentaminen, mikä tosin on ristiriidassa tämänhetkisten suunnitelmien kanssa.

Asiantuntijat Tanzida Islam ja Sini Ilmonen esittelivät Bangladeshin tekstiiliteollisuuden statistiikkaa ja ongelmakohtia.

Euroopan unionin muutokset ovat pakollisia Bangladeshin tilanteen muuttamiseksi. Havainnollistavat kuvat kertovat tilanteen vakavuudesta, kun vaatevärjäykseen käytetyt kemikaalit huuhdotaan väriltään mustiin vesistöihin.

Siirtymä määrästä laatuun on välttämätön, mutta kuka on vastuussa tuosta muutoksesta?

Korvaako uudelleenkäyttö uuden ostamisen?

Laurea-ammattikorkeakoulun erikoistutkijat Olga Gurova ja Veera Joro avasivat keskustelun uudelleenkäytön tulevaisuuden suunnan tärkeydestä.

On mahdollista, että uudelleenkäyttö ei korvaakaan uusien tuotteiden kulutusta, vaan muodostuu kuluvirtojen päälle ”tuplakulutukseksi”.

Talouskasvun tavoittelun ympäristölliset ongelmat nostettiin terävästi esille, sillä talouskasvun taustalla on aina myös kulutuksen kasvu.

Piia Nurmi esitteli Telaketju-hankkeen tuloksia keskittyen erityisesti tuotteiden elinkaaren pidentämiseen liittyviin tutkimustuloksiin. Hankkeen kautta kontekstia on lähestytty monesta eri lähtökohdasta, jotta asiaan paneutuvat tahot voivat löytää hyödyt kestävämpään siirtymään.

Toisen seminaariosuuden avasi RENETin puheenjohtaja Tuovi Kurttio esittelemällä verkoston toimintaa sekä nostamalla uudelleenkäytön aseman merkittävyyden jalustalle.

Alustuksen jälkeen edellisen päivän vierailukohteet esittelivät vielä toimintaansa, Kaisa Jussila LSJH:ta ja Uudelleenkäytön ohituskaista -hanketta sekä Jarno Erkamaa Turun Ekotoria.

Karsi kulutusta

Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Heta Leinonen kertoi uudelleenkäytön asemasta kiertotalousyhteiskunnassa.

Leinonen aloitti esityksensä valtioneuvoston julkaiseman tutkimuksen merkittävästä löydöstä: bruttokansantuote (BKT) kasvaa, kun kestävää taloutta tuetaan.

BKT:n nousulla on kuitenkin ollut hintansa: suomalaisten materiaalien käyttö on noussut vuodesta 2015 nopeammin kuin BKT. Luonnonvarojen käyttö on moninkertaistunut.

Tuotannon ja kulutuksen vähentäminen on saatava tasapainoisemmaksi. Tuotteiden suunniteltuun käyttöiän lyhentämiseen on puututtava.

Sosiaalinen kestävyys, yhdenvertaisuuden tukeminen ja yhteiskunnallinen aktiivisuus edistävät myös kiertotaloutta.

Myös Sitran globaalin yhteistyön ja kestävyysratkaisujen projektijohtaja Kari Herlevi esiintyi ammattilaispäivillä.

Kiinnostus uudelleenkäyttöön on nousussa, mikä näkyy myös Sitran toiminnassa. Herlevi esitteli mm. Sitran kattavia pilotteja, kestävyysratkaisuja sekä tutkimuksia kulutustottumuksista. Kiertotalous on kriittisessä risteyksessä, mikä näkyy myös uudelleenkäytön asemassa.

Yleisö kuuli myös kirjojen uudelleenkäytöstä, kun RENETin jäsen, Finlandia Kirjan toimitusjohtaja Matti Pietilä esiintyi.

Toinen RENETin jäsen, Sideflow-yrityksen toimitusjohtaja ja perustaja Kia Nyqvist kertoi, kuinka yritys sai alkunsa vaateteollisuuden sivuvirtojen kuten leikkuutähteiden hyödyntämisestä.

Vahva verkosto on muutosajuri

Tapahtumassa järjestettiin myös kaksi työpajaa, joissa keskityttiin kiertotalouden ja uudelleenkäytön toimijoiden yhdistämiseen, sillä vahva ja tiivis verkosto ajaa muutosta.

Työpajoja vetivät Turku AMK:n erityisasiantuntija Inka Mäkiö sekä Nextiili ry:n toiminnanjohtaja Sari Tuomaala.

Tapahtumassa kuultiin useita alan asiantuntijoita sekä suunniteltiin yhteisiä ratkaisuja uudelleenkäytön tulevaisuuden haasteisiin.

Uudelleenkäyttö markkina-alueena kasvaa kiihtyvää vauhtia, mikä näkyy myös sen valtavirtaistumisena. Vaikka päättäjät väheksyvät uudelleenkäytön potentiaalia, RENET ajaa sen oikeuksia.

Mikä RENET?

RENET on Circwaste-hankkeessa muodostettu uudelleenkäyttötoimijoiden verkosto, jonka tarkoituksena on antaa uudelleenkäytölle yhteinen ääni.

Uudelleenkäytön ympäristölliset sekä taloudelliset mahdollisuudet ovat suunnattomat.

Uudelleenkäytön asemaa kiertotaloudessa täytyy vahvistaa. Tähän RENET pyrkii luomalla uudelleenkäyttötoimijoista vahvan verkoston.

RENET järjestää seuraavat uudelleenkäytön ammattilaispäivät tänä syksynä. Tervetuloa mukaan!

Lue lisää: https://www.renet.fi

Katso ammattilaispäivien aineistot: https://www.renet.fi/ajankohtaista-2/

Teksti: Osma Koskimaa/ Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Kuvat: Osma Koskimaa/ Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Jutun pääkuva: Miira Ojanen esitteli LSJH:n tekstiilien lajittelua Lempparin toimipisteellä.