Kiertotalouskoalitio vaatii tuoreessa kantapaperissaan poliitikoilta linjauksia, jotta materiaalit ja sivuvirrat kannattaa Suomessa jalostaa nykyistä korkeamman lisäarvon tuotteiksi ja jotta kierrätysmateriaaleille syntyy markkinakysyntää.

Kiertotalous ei ole pelkkää jäte- tai kierrätyspolitiikkaa, vaan Suomelle kannattava strateginen teollisuus- ja talouspoliittinen toimintamalli. Parhaimmillaan siirtymä lineaaritaloudesta kiertotalouteen varmistaisi Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä, yritysten kannattavaa liiketoimintaa, huoltovarmuutta, kestävää talouskasvua, hiilineutraaliutta sekä luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Näin linjaa kiertotalouskoalition eli Climate Leadership Coalitionin jäsenyritysten kiertotalouteen keskittyvän yhteistyöfoorumin kantapaperi.

Läpileikkaavaa politiikkaa

Kiertotaloudessa primääriset eli ensimmäistä kertaa luonnosta käyttöön otettavat materiaalit jalostetaan korkea-arvoisiksi tuotteiksi. Tuotannon ja teollisuuden sivuvirrat, ylijäämä ja hukka otetaan talteen ja hyödynnetään niin, että ne korvaavat fossiilisia tai suuripäästöisiä materiaaleja tai vähentävät neitseellisten luonnonvarojen tarvetta.

Sekundääriset eli jo kertaalleen käytetyt materiaalit pysyvät mahdollisimman pitkään kierrossa ja talouden arvokkaassa käytössä tuotteita korjaamalla ja uudelleenkäyttämällä sekä kierrättämällä materiaaleja takaisin raaka-aineiksi. Jos kierrätys ei onnistu, materiaalien energiasisältö hyödynnetään. Myös hiilipäästöt kiertävät uusiksi tuotteiksi.

Kiertotalouskoalitio korostaa, että markkinatalouteen perustuvassa hiilineutraalissa kiertotaloudessa luonnonvarojen käyttö pysyisi maapallon ekologisten reunaehtojen puitteissa. Tähän tarvitaan horisontaalista politiikkaa, jossa kiertotalous on läpileikkaava teema kaikilla hallinnonaloilla, ei vain ympäristöministeriön tontilla.

Kuonan tai sivukiven verotus ei luo innovaatioita

Keinot eivät ole yksittäisiä politiikkatoimia, vaan markkinataloutta, joka tekee kiertotaloudesta kertakäyttöä kannattavampaa kaikille osapuolille. Etenkin yrityksille, joilta odotetaan miljardiluokan investointeja siirtymän toteuttamiseksi.

Pelkällä jäteverolla ei palauteta 50 miljoonaa tonnia sivuvirtoja uudelleenkäyttöön tai nosteta Suomen materiaalien käyttöastetta. Tavoitteena ei siis ole verottaa jätemateriaaleja, vaan ohjata ne takaisin markkinoille. Tämän tavoitteen myös kaivosteollisuus allekirjoittaa.

Lue lisää kiertotalouskoalition näkemyksistä Uusiouutisten artikkelista.

Investointeja ja kysyntää

Kiertotalouskoalitio korostaa, että politiikkatoimenpiteiden on luotava ennakoitava investointiympäristö, reilut pelisäännöt ja markkinakysyntää tarvittaville tuotteille, teknologioille ja arvoketjuille.

Politiikkatoimet voivat myös purkaa esteitä kiertotalouden tieltä. Nykyisin esimerkiksi materiaalien jätestatus vaikeuttaa niiden hyödyntämistä.

Kiertotalouskoalitio esittää esimerkiksi tällaisia politiikkasuosituksia:

• Asteittain kiristyvät kierrätyssisältövelvoitteet
• Julkisiin hankintoihin kierrätystä, korjattavuutta, uudelleenkäyttöä ja pitkäikäisyyttä tukevia laatukriteereitä
• Vain kierrätyskelvoton jäte polttoon
• Otetaan käyttöön valtioneuvostotasolla johdettava systeemisen kiertotalouden tuloskortti sekä vuotuinen materiaali- ja hiilitase. Materiaalien kiertotalousaste on osamittari sekundääristen materiaalien kierrolle.
• Verokannustimet, sääntely ja rahoitus helpottavat kaivannais- ja metalliteollisuuden sivuvirtojen, rakennus- ja purkumateriaalien, ylijäämaiden ja uusiomateriaalien hyötykäyttöä. Ne tukevat myös tukevat materiaali- ja hiilivirtoihin liittyviä investointeja.
• Luvitukseen ja valvontaan riittävät viranomaisresurssit. Lupa- ja valvontaviraston yhteyteen asiantuntijatoiminto kiertotaloudelle. Arvioinnissa ympäristöhyötyä arvoaineiden talteenotosta, jäännösmateriaalien turvallisesta tuotteistamisesta sekä haitallisten aineiden poistamisesta.
• Yhtenäinen menettely sivutuotestatusta ja jätteeksi luokittelun päättymistä koskeville ratkaisuille. Edistetään ei-enää-jätettä-statuksen saaneiden tuotteiden vapaata liikkuvuutta.
• Korjaus-, huolto- ja kunnostuspalveluille sekä käytetyille tuotteille alhaisempi arvonlisäkanta.
• Fosforista tulee kiertotalouden prioriteettimateriaali, joka rakentaa ravinnekiertoja ja turvaa kotimaista ruoantuotantoa.
• Kehitetään EU-tason markkinaohjausta siten, että erittäin halpojen, lyhytikäisten ja heikosti kierrätettävien tuotteiden perusteeton kilpailuetu vähenee. Reilut pelisäännöt kaikille markkinatoimijoille.

Teksti: Elina Saarinen, Uusiouutiset

Kuva: Elina Saarinen. Suomalaisessa yhteiskunnassa on kiertotalousosaamista ja teknologisia vahvuuksia. Mutta kuinka politiikka ohjaisi yhteiskuntaa aidosti kiertotalouteen? Ohjauskeinoja pohtii nyt kiertotalouskoalitio tuoreessa kantapaperissaan.