Lamor Recycling ottaa parhaillaan käyttöön Porvoon Kilpilahdessa pyrolyysipohjaisen uusioöljyn tuotantolaitosta. Uusioöljyn raaka-aineena käytetään lajiteltua muovijätettä. Lamor rakentaa samalla muovijätteille kemiallisen…
Lamorin kemiallinen muovinkierrätyslaitos tuotti ensimmäisen tuote-eränsä
Lamor aloittanut kemiallisen kierrätyslaitoksensa käyttöönoton Porvoossa. Lamorin uusioöljylaitos Porvoon Kilpilahdessa tuotti kierrätetystä muovista öljyä ensi kertaa 19. lokakuuta.
”Ensimmäinen uusioöljy on merkittävä virstanpylväs laitoksen ylösajossa”, sanoo Lamor Recycling Oy:n toimitusjohtaja Johan Grön.
Grönin mukaan käyttöönotto jatkuu vaiheittain. Parhaillaan laitoksessa keskitytään prosessin vakaaseen toimintaan ja tuotteen laatuun.
Kapasiteettia varaa kasvattaa
Uusioöljyn tuottaminen on tärkeä askel muovien kemiallisen kierrätyksen teollisessa kehittämisessä. Uusioöljystä jalostetaan raaka-ainetta uusien muovien valmistukseen.
Kilpilahden laitoksen ensimmäinen tuotantolinja on suunniteltu tuottamaan noin 6 000 tonnia sertifioitua uusioöljyä vuodessa.
Laitoksessa on tilaa yhteensä neljälle tuotantolinjalle, joiden yhteenlaskettu vuotuinen kapasiteetti on 24 000–28 000 tonnia.
Kemiallisen kierrätyksen hankkeet etenevät vaiheittain
Muovin mekaanista kierrättämistä täydentävä kemiallinen kierrätys auttaa Suomea saavuttamaan EU:n tavoitteen, jonka mukaan muovijätteestä pitäisi saada kiertoon vähintään 50 prosenttia.
Kemiallinen vaihtoehto sopii etenkin sekalaisen muovin sekä monikerrosmuovien käsittelyyn.
Lamorin laitos ei ole ensimmäinen suomalainen muovijätteen kemiallisen kierrätyksen laitos.
Muovijätteestä öljymäisiä raaka-aineita jalostavista toimijoista pitkälle on edennyt Wastewise Group, joka aloitti tuotannollisen toiminnan vuonna 2021. Wastewise Groupin Nokian laitoksen uusi tuotantolinja käynnistyi keväällä 2025. Nokian laitos prosessoi esikäsitellyn muovijätteen öljytuotteeksi.
Tänä keväänä myös Enespa Technologies Ag ja PlastEco ovat demonstroineet pyrolyysilaitosta Lahdessa.
Finnfoamilla on oma liuotukseen perustuva eristemuovien kemiallisen kierrätyksen laitoshanke käynnissä Salossa. Se on koevaiheessa.
Muovijätteen pyrolyysiä on kokeiltu tai suunniteltu useissa hankkeissa, mutta teollisen mittakaavan kaupalliseen tuotantoon pääsy on osoittautunut vaikeaksi. Eurooppalaisen muovinkierrätys- ja kemianteollisuuden vaikea tilanne on heijastunut koko muovinkierrätyksen arvoketjuun, joka on rakentunut hitaasti.
Esimerkiksi Neste, joka tähtää keskeiseksi kemiallisen kierrätyksen arvoketjun toimijaksi nesteytetyn jätemuovin jatkojalostajana, on joutunut hidastamaan uuden Kilpilahden laitoksensa käyttöönottoa. Neste kertoi maaliskuussa, että Euroopan markkinoilta ei ole saatavissa riittävästi nesteytettyä jätemuovia, koska kemiallisen kierrätyksen laitosinvestoinnit ovat viivästyneet.
Suomalainen Lamor on maailman johtavia ympäristöratkaisujen toimittajia. Yhtiö tarjoaa materiaalinkierrätyksen teknologioiden lisäksi ympäristönsuojelun, maanpuhdistuksen ja ennallistamisen palveluja.
Kilpilahden laitos on Lamorin historian suurin investointi ja samalla kansallisesti merkittävä, uraauurtava hanke.
Teksti: Päivi Ikonen, Kemiamedia.fi ja Elina Saarinen, Uusiouutiset
Kuva: Lamor. Kilpilahden pyrolyysilaitos muuntaa muovijätteen uusioöljyksi, josta saadaan neitseellisen veroista raaka-ainetta uusien tuotteiden valmistukseen.
Aiheesta lisää
Uusiouutisten uutiskirje
