Omnibus muuttaa yritysten kestävyysraportointia – ”Vastuullisuustyö kannattaa silti aina”

Kestävyysraportointi on myllerryksessä. Kriiseissä kaivataan kiertotaloutta ja vastuullisuutta. Neljän naisen asiantuntijayritys Kierivä Oy auttaa yrityksiä kasvamaan muuttuvassa maailmassa.

Helmikuun lopussa Euroopan komissio jysäytti uutispommin: EU:n pitkään valmisteltu ja suurimmassa osassa jäsenmaita jo kansalliseen lainsäädäntöön implementoitu yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointisääntely tullaan osittain purkamaan.

Komission 26.2.2025 julkistama, niin kutsuttu omnibus-aloite vastuullisuussääntelyn yksinkertaistamisesta tähtää yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen ja kilpailukyvyn kohentamiseen.

Se tulee muuttamaan ja keventämään jo hyväksyttyjä yritysten kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), yritysten huolellisuusvelvoitetta (due diligence) koskevaa yritysvastuudirektiiviä (CSDDD), Euroopan kestävän raportoinnin standardia (ESRS) sekä EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaa ja sen tietojen julkistamista sekä ilmastoa ja ympäristöä koskevia delegoituja säädöksiä. Omnibus keventää myös hiilirajamekanismia (CBAM).

Omnibus-aloitteen käsittely on vielä kesken Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, eikä tarkkoja yksityiskohtia lopullisesta sääntelypaketin muutoksesta tiedetä. Valiokuntatyö EU:ssa pääsi alkuun vasta maaliskuussa.

Vastuullisuus kasvattaa mahdollisuuksia

Vastuullisuuden ja kiertotalouden asiantuntijapalveluita tarjoavan Kierivä Oy:n perustajat Riitta Haapanen ja Riikka Kinnunen kertovat, että EU:n omnibus-suunnitelma on herättänyt epätietoisuutta etenkin yrityksissä, joita aiempi raportointivelvollisuus on koskenut tai jotka toimivat raportointivaatimusten piirissä olevien yhtiöiden arvoketjussa.

Kävi omnibus-paketissa miten tahansa, yksi asia on kuitenkin varma:

Oli yritys tai organisaatio sitten suuri tai pieni, julkinen tai yksityinen toimija, iso yhtiö, pk-yritys tai yhden hengen firma, jokaisen toimijan kannattaa pohtia toimintansa vastuullisuutta.

”Kaiken kokoisten toimijoiden kannattaa tarkastella vastuullisuuttaan strategisesti, ei vain viestinnällisenä tai markkinointiin liittyvänä, irrallisena asiana. Vastuullisuustyö on riskien ja maineen hallintaa, mutta myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä”, Haapanen ja Kinnunen kiteyttävät.

Vastuullisuustyö perustuu tärkeisiin kysymyksiin:

Mitkä taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen yhteiskuntavastuuseen liittyvät asiat ovat yrityksen sidosryhmille olennaisia?

Millaisia riskejä ja mahdollisuuksia sekä niiden taloudellisia vaikutuksia yrityksen tulisi huomioida liiketoiminnassaan nyt ja tulevaisuudessa?

Millaisia muutoksia tarvitaan, jotta liiketoiminta voi ylipäätään kestävästi jatkua? Entä millaiset toimet toisivat lisää kasvua?

Tulkkina muuttuvassa maailmassa

Haapanen ja Kinnunen perustivat Kierivä Oy:n viisi vuotta sitten auttamaan yrityksiä kehittymään ja kasvamaan muuttuvassa maailmassa.

Viidessä vuodessa maailma on todellakin muuttunut. Kierivän ydinajatus on pysynyt samana: Tarve Kierivän asiantuntijapalveluille vastuullisuuden, kestävyysraportoinnin ja kiertotalouden saralla ei ole ainakaan vähentynyt.

Vastuullisuuslainsäädäntö, kestävyysraportointivaatimukset ja kiertotaloussiirtymä tuovat uusia vaatimuksia mutta myös uusia mahdollisuuksia.

”Näihin liittyvät regulaatiomuutokset heijastuvat fiksuille yrityksille myös liiketoimintamahdollisuuksina”, Kinnunen sanoo.

Vuosien mittaan Kierivä on kasvanut kahden perustajanaisen yrityksestä neljän asiantuntijan ketteräksi organisaatioksi. Nykyisin Kierivässä työskentelevät myös Laura Kuisma ja Emmiina Melander.

Kierivä valmentaa vastuullisuustyöhön, viitoittaa tietä kestävyysvaatimuksiin pääsemiseksi, järjestää työpajoja, tekee viestintää ja kouluttaa yrityksiä ja isoja yhtiöitä, julkisen sektorin toimijoita, seurakuntia, oppilaitoksia ja edunvalvontaorganisaatioita. Asiakkaina on niin ympäristöalan yrityksiä, rakentamisen ja energia-alan toimijoita kuin sosiaali- ja terveyspuolen organisaatioitakin.

”Toimimme tulkkina ja sillanrakentajana julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä sääntelyn ja käytännön toiminnan välillä”, Haapanen ja Kinnunen näkevät.

Kiertotalousmurros näkyy jo Kierivän työssä.

Tänä keväänä Kierivän asiantuntijat ovat tehneet esimerkiksi rakentamisen kiertotalouden koulutussarjaa. Haapanen ja Kinnunen odottavat kiertotalouspalvelujen kasvavan lähitulevaisuudessa.

Kaksoisolennaisuuden periaate on hyvä

Kierivä auttaa yrityksiä valmistautumaan etenkin yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n muuttuviin vaatimuksiin.

Direktiivi toi ensimmäisessä vaiheessa kaikkein isoimmille yhtiöille velvollisuuden tuottaa hallituksen toimintakertomuksen osaksi kestävyysselvitys, jonka tulee olla tilintarkastettavassa muodossa ja rajoitetun varmennuksen piirissä. Tietojen täytyy olla jäljitettävissä ja dokumentoituja.

Vaikutuksia analysoidaan Euroopan kestävyysraportointistandardin ESRS:n kriteereillä. Yksi kriteeriluokka, ESRS E5, koskee resurssien käyttöä ja kiertotaloutta.

Kierivä on esimerkiksi tehnyt kestävyysraportointiin liittyvää sidosryhmävuorovaikutustyötä ja järjestänyt yritysten johdolle kaksoisolennaisuustyöpajoja.

Kaksoisolennaisuus on terminä vaikea, mutta sen ytimessä on simppeli ajatus, Haapanen ja Kinnunen taustoittavat. Yrityksen tulisi analysoida ulkoapäin tulevat riskit ja mahdollisuudet ja toisaalta tehdä vastuullisuusanalyysiä myös sisältä ulospäin eli kysyä, millaisia relevantteja sosiaalisia, ekologisia ja hyvän hallintotavan mukaisia vaikutuksia yrityksellä on ympäröivään yhteiskuntaan ja sidosryhmiin.

Tunne arvoketjusi

Sidosryhmäkeskustelut ovat osoittautuneet antoisaksi ja arvokkaaksi työkaluksi, jonka avulla organisaatio tai yritys saa paljon tietoa toimintansa vaikutuksista, mahdollisista riskeistä ja uuden kasvun mahdollisista suunnista. Sidosryhmien toiveet ja odotukset saattavat myös muuttua.

”Hyvä arvoketjun tuntemus on yrityksille ja organisaatioille tosi tärkeää”, Haapanen alleviivaa. Etenkin ympäristöalan yritykset ovat usein tärkeässä roolissa jonkin toisen toimijan arvoketjussa, ja tämä rooli tuo mukanaan paljon vastuuta.

”On oikeasti niin, että yritysten pitäisi kantaa laajemmin ja läpinäkyvästi vastuuta omasta arvoketjustaan. Viherpesun aika on ohi. Ihmiset ovat nykyään valveutuneita”, Haapanen ja Kinnunen korostavat.

Tuhannesta sataan

Helmikuun lopussa komission julistaman omnibus-aloitteen myötä kestävyysraportointivelvollisuus koskisi jatkossa todennäköisesti paljon pienempää yritysjoukkoa, kuin mitä EU vielä viime kaudella kaavaili.

Se koskisi vain yli tuhannen työntekijän isoja konserneja, joilla on vähintään 50 miljoonan euron liikevaihto tai 25 miljoonan euron tase.

”Aiemmin Suomessa oli noin tuhat yritystä raportoinnin piirissä. Muutosten myötä jäljelle jäisi reilu sata yritystä”, Haapanen sanoo.

Nyt jo tiedetään, että raportointivaatimuksiin on tulossa kahden vuoden siirtymäaika. Vaatimuksiin kaavaillaan myös sisältömuutoksia.

”Raportoitavien datapisteiden määrä vähenee ja raportoinnin laajuus kevenee. Alkuperäisessä regulaatiossa datapisteitä oli lähes 1200. Raportointia vähennetään ja yksinkertaistetaan. Kaksoisolennaisuus on kuitenkin säilymässä”, Haapanen ennakoi.

Kevyt vastuullisuusraportti sopii osalle

Kuinka omnibus lopulta muuttaa yritysten kestävyysraportoinnin vaatimuksia?

Kierivä auttaa asiakkaitaan varautumaan muutoksiin.

Jotkut asiakkaat ovat jatkaneet raportointia alkuperäisen CSRD:n mukaisesti, toiset taas ovat jääneet odottamaan tietoa jatkosta.

Näiden kahden vaihtoehdon välillä on muitakin toimintamalleja. Voi esimerkiksi raportoida CSRD:n rakenne ja vaatimukset huomioiden mutta supistetusti. Tai sitten voi tehdä kevyemmän, vapaaehtoisen vastuullisuusraportoinnin.

”Poukkoilevuus ei paranna kilpailukykyä”

Haapanen ja Kinnunen pitävät omnibusin periaatetta vaatimusten keventämisestä teoriassa hyvänä, sillä alkuperäinen kestävyysraportointidirektiivi on yrityksille vaikeaselkoinen ja hyvin raskas. Euroopan kestävyysraportointistandardin (ESRS) rakenne on sekin todella monimutkainen.

He kritisoivat kuitenkin tapaa, miten keventämistä ollaan nyt tekemässä EU:ssa:

”Nyt ollaan menossa ääripäästä toiseen. EU:n jarruttaminen kestävyysraportoinnissa näin mittavalla tavalla vaikuttaa vähän paniikkireaktiolta ja ajoitus on todella huono. Jos omnibus-esitys menee nykyisessä muodossaan läpi, se vie uskottavuutta koko EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikalta. Poukkoileva sääntely luo epätietoisuutta, mikä ei ainakaan paranna EU-yritysten kilpailukykyä.”

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Kierivä. ”On oikeasti niin, että yritysten pitäisi kantaa laajemmin ja läpinäkyvästi vastuuta omasta arvoketjustaan. Viherpesun aika on ohi. Ihmiset ovat nykyään valveutuneita”, Kierivän perustajat Riitta Haapanen ja Riikka Kinnunen korostavat.