Pakkausten kierrätettävyys ja ympäristövaikutukset puhuttivat Kiertovoimapäivillä – ”Pakkaus ei ole pahis, vaan ratkaisu ruokahävikin pienentämiseen”

Millainen on ympäristövaikutuksiltaan paras pakkaus?

Tätä kiperää kysymystä pohdittiin jätehuollon ja kiertotalouden ammattilaisten kohdatessa Kiertovoimapäivillä.

Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämät ajankohtaispäivät pidettiin 27.-28.11.2024 Kinopalatsissa Helsingissä. Päiville osallistui yli 180 asiantuntijaa eri puolilta Suomea.

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus eteni juuri päivien aikaan Euroopan parlamentissa. Pakkaukset on tulevaisuudessa suunniteltava kierrätettäväksi, mutta vielä ei ole tarkkaan tiedossa sitä, millaisin kriteerein hyvä kierrätettävyys määritellään.

Pakkauksen tärkein tehtävä on suojata tuotetta

Pakkauksen ympäristöystävällisyyden arviointi ei ole helppo tehtävä ammattilaisellekaan, saati kuluttajalle.

Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen toivoo, että pakkauspäätökset pohjataan huolelliseen vaikutusten arviointiin. Regulaation tavoitteiden täyttäminen tulee joka tapauksessa aiheuttamaan kustannuksia, joten olisi oltava varmuus siitä, että rahalla myös saadaan ympäristöhyötyjä.

Tanskanen muistutti, että kierrätyskelpoisuus tai uudelleenkäytettävyys eivät voi olla ainoita tekijöitä, jotka ohjaavat pakkausten suunnittelua, sillä pakkausten tärkein tehtävä on suojata tuotetta.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri korosti kokonaisuuden tarkastelua, siis pakkauksen ohella myös pakattua tuotetta tai elintarviketta.

Katajajuuri muistutti, että jos vaikkapa leikkele- tai ruisleipäpaketista yksi siivu jää ruokahäviksi, hävikin ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin kaikki pakkauksen aiheuttamat.

”Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että pakkaus suojaa tuotteen niin, ettei ruokahävikkiä synny”, Katajajuuri sanoi.

”Kuluttajat ajattelevat, että ruoan ympäristövaikutuksia aiheuttavat eniten kuljetukset ja pakkaukset. Todellisuudessa niiden osuus on tosi pieni”, Katajajuuri kertoi.

Osana PlastLIFE-hanketta Luonnonvarakeskus on mukana Packaging Sustainability Scoring system -hankkeessa. Siinä julkaistaan ohjeet pakkausten ympäristösuorituskyvyn arviointiin.

Kuluttaja ei näe pakkauksen hyviä vaikutuksia

Kuluttajalle pakkauksen hyvä vaikutus ruokahävikin vähentämisessä jää usein näkymättömiin.

Mediassa ja lainsäädännössä korostuvat pakkauksen negatiiviset puolet, kuten se, että kun tuote tai elintarvike on käytetty, jäljelle jää roska, pakkaus, jolle on tehtävä jotain.

”Pakkaus on konkreettinen asia, mikä jää jäljelle, kun tuote on kulutettu. Siksi ehkä pakkaus koetaan pahikseksi”, Kiertovoimapäivien paneeliin osallistunut Bernerin pakkauskehityspäällikkö Silja Kopra pohti.

”Brändinomistajan näkökulmasta, jotta pakkauksesta saadaan vähemmän pahis, pakkaukset täytyy suunnitella niin, että lajittelu on kuluttajalle mahdollisimman helppoa ja että pakkaus päätyy kiertoon.”

Huhtamäen yhteiskuntasuhdejohtaja Andrei Nahkala kiteytti asian paneelissa näin:

”Pakkaus ei ole pahis, vaan ratkaisu nimenomaan ruokahävikin vähentämiseen ja ilmastopäästöjen pienentämiseen. Tässä pakkauksella on todella merkittävä rooli.”

Piktogrammit helpottamaan lajittelua

Kuluttaja saa apua pakkausjätteen lajitteluun visuaalisista vinkeistä.

Tanskassa otettiin vuonna 2017 käyttöön piktogrammit, yksinkertaiset symbolit, jotka viestivät nopeasti, mihin jäteastiaan mikäkin pakkaus kuuluu.

Piktogrammi ja sen väritunnus on merkattu jäteastioihin ja jätehuoneisiin. Vastaava visuaalinen vihje löytyy myös useista pakkauksista, joten kuluttajan on helppo katsoa pakkauksen kyljestä piktogrammi ja lajitella pakkaus siihen jäteastiaan, joka on merkattu samalla piktogrammilla.

Tutkimusten mukaan piktogrammit ovat tehokas tapa vähentää sekajätettä ja lisätä lajitteluintoa.

”Kööpenhaminassa tehdyssä tutkimuksessa sekajätteen määrä väheni 15,7 prosenttia ja lajittelu tehostui siellä, missä piktogrammit oli otettu käyttöön. Göteborgissa Ruotsissa sekajätemäärä väheni 11,4 prosenttia”, Tanskan Circular Denmarkin Niels Toftegaard kertoi Kiertovoimapäivien yleisölle.

Piktogrammien kehitystyötä on tehty pohjoismaalais-baltialaisessa yhteistyössä, jossa myös Suomen KIVO on mukana.

EU suunnittelee lajittelua helpottavan piktogrammijärjestelmän käyttöönottoa koko EU-alueella. Työ on vielä kesken, mutta Toftegaardin mukaan EU on käyttänyt suunnittelun pohjana nimenomaan pohjoismaista piktogrammijärjestelmää.

Lakeuden Etapille Veturi-palkinto

Kiertovoimapäivien illallisen yhteydessä jaettiin perinteinen Vastuullisen jätehuollon veturi -palkinto.

Tunnustus myönnettiin tänä vuonna Lakeuden Etapin johtoryhmälle.

”Lakeuden Etappi on tehnyt hyvää tutkimus- ja selvitystyötä oman toimintansa tueksi. Arjen kiertotalous näkyy asukkaille esimerkiksi RE-pisteuudistuksena ja monilokerokeräyspalvelu SPOT-palvelun käyttöönottona”, perustelee Suomen Kiertovoima KIVO ry:n viestintäpäällikkö Kaisa Halme.

Teksti: Elina Saarinen/ Uusiouutiset-lehti

Kuva: Elina Saarinen. Kiertovoimapäivät päättyivät juuri Helsingin Kinopalatsissa.