Pian kaappeihin kertyneet loppuun kuluneet vaatteet saa kierrätettyä uusiksi vaatteiksi: Turkuun nousee maailman ensimmäinen poistotekstiilien jalostuslaitos

Suomesta voi tulla maailman ensimmäinen maa, jossa kotitalouksien poistotekstiilit saadaan kerättyä ja kierrätettyä valtakunnallisesti.

Lounais-Suomen Jätehuolto suunnittelee Turun Topinpuistoon täyden mittakaavan poistotekstiilien jalostuslaitosta. Jos kaikki menee suunnitellusti, laitos valmistuu vuonna 2025.

Laitoksen rakentaminen sai vauhtia, kun Business Finland myönsi Lounais-Suomen Jätehuollolle (LSJH) kiertotalouden investointiavustusta noin 5,2 miljoonaa euroa. Laitos on kaikkiaan noin 20,5 miljoonan euron investointi.

”Poistotekstiilien jalostuslaitosta on suunniteltu vuosia. Business Finlandin investointitukipäätös ratkaisi sen, että laitoksen toteuttaminen saadaan nyt liikkeelle ja iso pyörä lähtee pyörimään”, LSJH:n projektipäällikkö Marko Kokkonen luonnehtii.

Viisi kiloa per suomalainen

Laitoksen kapasiteetiksi tulee noin 15 000 tonnia kuluttajien poistotekstiiliä vuodessa.

Kapasiteetti on mitoitettu siten, että nykyisillä keräysmäärillä laitos pystyisi jalostamaan uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen suomalaisilta kuluttajilta kerätyn, käytöstä poistetun tekstiilin.

Poistotekstiilin jalostuslaitoksessa käsiteltävä materiaali on kotitalouksien poistotekstiiliä, jota jätelaitokset ovat yhteistyössä keränneet alueiltaan.

Suomen kuntien ja kuntien jätelaitosten toteuttamassa keräyksessä tavoitteena on, että poistotekstiiliä saataisiin kerättyä talteen ja hyötykäyttöön yhteensä noin viisi kiloa poistotekstiiliä per kuluttaja.

LSJH vastaa keräyksen järjestämisestä alueellaan sekä valtakunnallisesta toimintamallista ja poistotekstiilin keräyksen kehittämisestä yhteistyössä muiden Suomen kuntien omistamien jätelaitosten kanssa.

Maailman ensimmäinen

Vastaavaa, nimenomaan kuluttajien poistotekstiilien laajamittaiseen kiertotalouteen suunniteltua laitosta ei ole missään muualla.

”Poistotekstiilin jalostuslaitoksen rakentaminen mahdollistaa sen, että Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, jossa kuluttajapoistotekstiilit saadaan maanlaajuisesti uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen”, LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä iloitsee.

Täyden mittakaavan jalostuslaitos on pitkään jatkuneen työn seuraava askel. Julkiset ja kunnalliset toimijat, yksityinen sektori sekä tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat tutkineet ja kehittäneet vaatteiden ja tekstiilien kiertotaloutta vuodesta 2012 lähtien. Tutkimus on edennyt laajoissa Telaketju-hankkeissa.

Hankeyhteistyön ansiosta LSJH ja Rester Oy käynnistivät viime vuonna Paimiossa poistotekstiilien jalostuksen pilottilaitoksen.

Se pystyy käsittelemään noin 10–15 prosenttia kotimaan poistotekstiilistä.

Pilottilaitos käsittelee noin viisi tuhatta tonnia kotitalouksien poistotekstiiliä. Topinpuistoon nyt suunniteltu täyden mittakaavan laitos on kapasiteetiltaan kolminkertainen.

Pilotista oppia

Pilottilaitoksessa on kaksi linjastoa. Rester Oy:n linja on tarkoitettu yritysten, pesuloiden, sairaaloiden ja kauppojen poistotekstiileille. LSJH:n pilottilinjasto puolestaan on suunniteltu kuluttajilta kerätyille vaatteille ja kodintekstiileille. Pilottilaitos tuottaa näistä uusiokuituja, joista puolestaan voi valmistaa esimerkiksi eristeitä, täytteitä, akustiikkalevyjä, suodatinkankaita, pakkausmateriaaleja ja komposiittituotteita.

Parhaat uusiokuitulaadut kelpaavat jopa langan kehräykseen ja kankaan kutomiseen. Voidaan siis valmistaa vaatejätteistä jalostusketjun kautta taas uusia vaatteita.

Linjaston kokoonpano tulee tarkentumaan kevään aikana, mutta mallia voidaan ottaa pilottilaitoksesta.

”Telaketju-hankkeiden kautta on saatu todella paljon tietoa ja opittu paljon. Pilottilaitos on jo kerryttänyt kokemuksia siitä, mihin käyttötarkoituksiin uusiomateriaalit soveltuvat. Näytepussukoita lähtee sieltä jatkuvasti testeihin jatkokäyttäjille. Kokemusten perusteella osaamme nyt valita oikeat ratkaisut täyden mittakaavan laitokseen”, laitoshankkeen projektipäällikkö Marko Kokkonen sanoo.

Lajittelu avainasemassa

Yksi tärkeä oppi on ollut se, että hyvin toimiva lajittelu on kriittisen tärkeää tekstiilien kiertotalouden toteuttamisessa. Jotta jalostuksessa syntyvät uusiokuitulajit kelpaavat laadultaan korkean arvon uusiokäyttöön, materiaalit on saatava kerättyä talteen riittävän puhtaina ja kuivina, ja ne on osattava tunnistaa ja lajitella jatkokäsittelyyn soveltuviksi syötteiksi.

Topinpuiston laitokseen tulee osittain automatisoitu lajittelulinjasto, mutta tarvitaan myös huolellista esilajittelutyötä.

LSJH tekee yhteistyötä kuluttajapoistotekstiilien esilajittelussa Turun kaupungin työpisteen ja Varsinais-Suomen työllistämisen tuki Vartti ry:n kanssa. Lisäksi LSJH:lla on omia lajittelijoita.

Kokkonen uskoo, että jatkossa lajittelijoita tarvitaan lisää:

”Lajittelu on ratkaisevassa roolissa, jotta varmistamme uusiokuidun laadun. On mahdollisuus, että tästä aukeaa urapolkuja työllistämispalvelujen asiakkaille.”

Topinpuiston laitokseen voi Paimioon verrattuna tulla automaattisen lajittelulinjaston lisäksi myös joitakin muita lisäominaisuuksia. Uuteen laitokseen on suunniteltu kahta linjastoa. Linjastojen laitteet kilpailutetaan julkisena hankintana.

Tuhansia työpaikkoja

Poistotekstiilien jalostuslaitos voi olla avaintekijä siinä, että Suomeen syntyy uudenlaista, vastuullisuuteen perustuvaa tekstiiliteollisuutta:

”Tavoitteenamme on luoda uusia kotimaisia tuotantoketjua poistotekstiilin kierrätyksen ympärille. Tähän tarvitaan erityisesti kuidun jatkojalostajia. Paimion pilottilinjastolla voimme valmistaa materiaaleittain lajiteltua kuituraaka-ainetta yritysten eri tarpeisiin ja tukea näin yritysten tuotekehitystä. Toivommekin nyt yrityksiltä rohkeita avauksia poistotekstiilikuidun uusia käyttökohteita ajatellen”, Kokkonen painottaa.

Tekstiilien kiertotalouden arvoketjut voisivat synnyttää paljon uusia työpaikkoja. LSJH arvioi VTT:n ja tekstiili- ja muotialan laskelmiin pohjautuen, että uudet kotimaiset tekstiiliekosysteemit voisivat synnyttää Suomeen jopa 17 000 uutta työpaikkaa.

Pelkästään Topinpuiston jalostuslaitos työllistää vuonna 2025 arviolta sata henkeä, mutta välilliset vaikutukset ovat paljon suuremmat:

”Työpaikkoja voi syntyä koko arvoketjuun, sekä keräykseen ja kuljetukseen että alkulajitteluun, varsinaiseen lajitteluun ja myyntikelpoisen materiaalin myyntiin eri pisteissä. Jos vielä saadaan rinnalle uusiokuituja hyödyntävää tekstiiliteollisuutta ja kuitukankaan ja langan valmistajia Suomeen, niin tällä on aikamoiset kertautumisvaikutukset valtakunnallisesti”, Kokkonen näkee.

Arvoketjujen syntyminen on kuitenkin vielä epävarmaa. Tulevaisuudennäkymiä hämärtää esimerkiksi se, miten EU linjaa jatkossa tekstiilien tuottajavastuusta. EU:n pitäisi julkaista tekstiilistrategia maaliskuun lopussa.

Itämeren poistotekstiiliä Suomeen?

Suomi on kansainvälisesti vertailtuna edelläkävijä poistotekstiilien kiertotaloudessa. Sekä Paimion pilottilaitos että Topinpuiston laitoshanke ovat jo herättäneet paljon kansainvälistä kiinnostusta.

Yksi mahdollisuus on, että Suomeen syntyy jo tehdyn työn ansiosta tekstiilien kiertotalouden osaamiskeskus eli hub. Täällä voitaisiin käsitellä ja jalostaa arvotuotteiksi suurempiakin poistotekstiilivirtoja esimerkiksi Itämeren alueen maista.

”Tämä Itämeren alueen hub vaatii vielä oman selvityksensä. Mutta Topinpuiston tontilla on laajennusvaraa”, Kokkonen vihjaa.

Seuraavaksi LSJH ryhtyy laatimaan ympäristölupahakemusta ja tarvittavia rakennussuunnitelmia. Rakentamaan päästään ensi vuonna.

Kuva: LSJH. Havainnekuva esittelee, miltä Topinpuiston poistotekstiilien jalostuslaitos näyttää valmistuessaan vuonna 2025.