Mikä on tilanne kotimaisella poistotekstiilien kierrätyksellä? Miten tähän on päädytty, ja minne jatketaan? Mikä on Telaketju- ja Telavalue-hankkeiden perintö? Lounais-Suomen Jätehuollon Aki Honkanen ja VTT:n Pirjo Heikkilä luovat katsauksen tekstiilien kiertotalouteen Suomessa.

Tekstiilien kiertotalous on ollut Suomessa laaja-alaisen tutkimus- ja kehitystyön kohteena jo yli kymmenen vuoden ajan. Tekstiilien kestävän tuotannon, käytön ja kierron edistämiseksi alettiin kokoamaan aktiivisten kumppaneiden verkostoa, niin sanottua Telaketju-verkostoa. Verkostoon kuului tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, kunnallisten jätelaitoksia sekä yrityksiä.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) alkoi kerätä poistotekstiiliä toimialueensa asukkailta kokeiluluonteisesti jo vuonna 2015 – kauan ennen kuin poistotekstiilin keräysvelvoite tuli jätelain uudistuksen myötä Suomessa voimaan vuoden 2023 alusta.

Telaketju-verkoston yhtenä pitkäaikaisena jäsenenä LSJH on ollut kehittämässä suomalaista kuluttajapoistotekstiilien kiertotaloutta edelläkävijänä niin keräyksen, tekstiilinlajittelun kuin hyödyntämisen näkökulmasta.

Paimioon kuidunavauslinjasto

Telaketju-verkostossa toteutetut poistotekstiilihankkeet, LSJH:n keräyskokeilut, ammattimaisen lajittelun kehittäminen sekä valtakunnallisen keräyksen koordinointi ja tekstiiliraaka-aineen hyödyntämisratkaisujen aktiivinen kartoittaminen johtivat LSJH:n kuluttajapoistotekstiilien kuidunavauslinjaston ja pilottilaitoksen avaamiseen Paimiossa vuonna 2021.

Eräänlainen välitavoite saavutettiin, kun Business Finland myönsi LSJH:lle investointiavustuksen teollisen mittakaavan poistotekstiilin jalostuslaitoksen rakentamiseksi Turun Topinpuistoon.

Muutos pakotti luopumaan jalostuslaitoshankkeesta

EU esitti vuonna 2022 jätepuitedirektiivin muutosehdotuksen, joka piti mukanaan niin sanotun tekstiilistrategian, jonka mukaan tekstiilijäte muuttuu jatkossa tuottajavastuulliseksi jätteeksi.

Vaikka tuottajavastuun mukana tuleva “likaaja maksaa-periaate” onkin lähtökohtaisesti hyvä asia, se väistämättä vaikutti Suomen aiemmin valitsemaan ajattelutapaan, jossa asukaspoistotekstiiliä on pidetty kuntien vastuulla olevana jätteenä.

Tämä on näkynyt poistotekstiilin parissa pitkään työskennelleiden toimijoiden epävarmuutena tulevaisuudesta, mikä taas on hidastanut poistotekstiilien kierrätyksen kehitystä aivan viime vuosina.

Valitettavasti muutosehdotus johti lopulta myös siihen, että LSJH joutui luopumaan Turun Topinpuiston jalostuslaitoksen rakennussuunnitelmasta vuoden 2024 alkupuolella.

Miten käy tulevaisuudessa?

Poistotekstiilin kerääminen on tällä hetkellä kuntien vastuulla: sittemmin esimerkiksi lounaissuomalainen poistotekstiilin keräysverkosto on kasvanut lajitteluasemavastaanotosta jo yli 40 keräyspisteen kattavaksi verkostoksi.

Oman alueensa poistotekstiilinkeräyksen lisäksi LSJH koordinoi Varsinais-Suomesta käsin poistotekstiilin valtakunnallista keräystä yhteistyössä muiden kuntien jäteyhtiöiden kanssa. Vastaanoton palveluverkosto kattoi vuonna 2024 jo reilusti yli 95 prosenttia Suomen väestöstä ja poistotekstiilin keräyspisteitä oli reilusti yli 300.

LSJH:n kanssa sopimussuhteessa olevat jäteyhtiöt ympäri Suomen esilajittelevat kerätyn poistotekstiilin alueellaan ja toimittavat materiaalikiertoon soveltuvat poistotekstiilit jatkolajitteluun LSJH:n lajittelulaitokselle Turkuun, mistä ne päätyvät raaka-aineena jatkojalostajille ja hyödyntäjille.

Tulevaisuudessa poistotekstiilin keräys ollaan siirtämässä pois kuntien jätelaitoksilta tekstiilin tuottajille jo aiemmin mainitun likaaja vastaa -mallin mukaisesti.

Koska pelkkä kerääminen ei vielä ole kierrätystä, on LSJH:n ja kuntien jätelaitosten muodostamassa tekstiilien kierrätysverkostossa etsitty ja etsitään edelleen aktiivisesti parasta kiertotalouden mukaista hyödyntämisratkaisua joka ikiselle kotitalouksilta kerätylle poistotekstiilille.

Etusijajärjestys ohjaa

Tekstiilien kiertotaloutta ohjaa kuntien jätelaitosten mallissa aina jätteiden etusijajärjestys, jossa etusijalla on jätteen synnyn vähentäminen.

Tästä syystä jätelaitokset pyrkivät omalla alueellaan tekemässä esilajittelussa poistamaan kerätyn poistotekstiilin joukosta hyväkuntoiset tai helposti korjattavat tekstiilit uudelleenkäyttöön joko myytäväksi tai lahjoitettavaksi.

Toisaalta erittäin huonokuntoiset tekstiilit ohjataan energiahyödynnettäväksi sillä alueella, jossa jäte on syntynyt.

Uusia hyödyntämiskanavia poistotekstiilille

Tekstiilien kiertotalouden merkittävin kehitystyö kohdistuukin näiden kahden rajapinnan eli uudelleenkäytettävän ja energiahyödynnettävän tekstiilin väliin, jossa poistotekstiiliä pyritään kierrättämään materiaalina.

Tällä hetkellä LSJH toimittaa materiaalia erilaisiin kemiallisiin, mekaanisiin ja termisiin jatkojalostusprosesseihin ja tekee koko ajan aktiivista työtä löytääkseen uusia hyödyntämiskanavia kuluttajapoistotekstiilille.

LSJH:n materiaalilajiteltua tekstiiliraaka-ainetta onkin käytetty jo muun muassa villalangan sekä uusien vaatteiden ja kodintekstiilien valmistukseen. Siitä on valmistettu myös kuitukankaita, eristemateriaalia sekä täytettä huonekaluihin. Onpa siitä luotu tekstiilitaidetta ja huippumuotiakin. Raaka-aineelle on myönnetty Avainlippu-merkki.

Mihin tuottajat tulevat ohjaamaan tekstiilijätteet?

Aika näyttää, miten aktiivisen tekstiilien kiertotalouden kehittäjäroolin tuottajat haluavat jatkossa ottaa.

Epäilemättä suurella osalla tuottajista on houkutus jatkaa toimintaansa hyvin perinteisellä mallilla, jossa jätekulut pyritään minimoimaan ja tekstiilijätteelle etsitään halvin reitti pois maasta sen sijaan, että paneuduttaisiin jätteen synnyn ehkäisyyn.

Olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että arvokasta tekstiilimateriaalia, kuten hyväkuntoista uudelleenkäytettävää tekstiiliä ei vietäisi ulkomaille, vaan se hyödynnettäisiin ensisijaisesti kotimaassa.

Kierrätyskelvotonta energiahyödynnettäväksi kuuluvaa tekstiiliä ei tulisi myöskään ulkoistaa kolmansien maiden jätehuollon tehtäväksi.

Kiertotalous kaipaa rohkeutta

Vaikka LSJH joutui luopumaan tekstiilien jalostuslaitosinvestoinnista, jatkuu kuntien jätelaitosten pioneerityö poistotekstiilin keräämiseksi, lajittelemiseksi ja hyödyntämiseksi kuten tähänkin asti.

Ajan kuluessa huomataan, kuinka tuleva lainsäädäntö ohjaa eri toimijoiden roolia tekstiilien kiertotalouden kehittämisessä.

Toiveena olisi, että tulevaisuudessa uudet toimijat jatkavat LSJH:n rohkeasti raivaamaa tietä kohti tekstiilien kiertotaloutta ja niillä olisi valmius rohkeasti ajatella perinteisten rajojen ulkopuolella.

VTT: Tutkimustietoa, investointeja ja uskallusta tarvitaan yhä tekstiiliekosysteemin luomiseksi

Tutkimuslaitos VTT:n rooli Telaketju-verkostossa on ollut tutkimustyö sekä yrityksien ja muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä toteutettujen tutkimushankkeiden koordinointi.

Tutkimushankkeet ovat muodostaneet jatkumon, jossa on saatu kartutettua tekstiilien kiertotalouden toteuttamisessa tarvittavaa tietotaitoa ja kehitettyä käytännön ratkaisuja.

VTT:n osalta Telaketju-verkosto lähti rakentumaan myös Relooping fashion initiative -nimellä tunnetun hankkeen aikana, jolloin yhteistyö Turun seudulla toimineen Tekstiili 2.0 -hankkeen kanssa alkoi. Yhteistyön alussa keskiössä oli kierrätyksen arvoketju, mutta hankkeiden edetessä tutkimuksen aihepiiri laajeni ensin kiertotalouteen ja myöhemmin vastuullisuuteen laajemmin.

Telavalue-hankkeessa uusia liiketoimintamalleja

Viimeisimmässä, kesällä 2024 päättyneessä Telavalue-hankkeessa tutkimukseen aihepiiriin kuului tekstiilien vastuullinen tuotanto, käyttö ja kierrot.

Tuotannon osalta testattiin muun muassa uusien biopohjaisten kuitujen yhdistämistä kierrätettyihin kuituihin korkealaatuisten tekstiilien raaka-aineeksi. Käyttövaiheen osalta keskiössä olivat uudet liiketoimintamallit, ja kierrätyksessä huomioimme kotitalouksien tekstiilien lisäksi myös teknisten tekstiilien kiertoja.

Rahoitettujen yhteishankkeiden lisäksi merkittäväksi tämän yhteistyön on tehnyt erilaisten organisaatioiden muodostama yhteistyöverkosto, jossa on hyödynnetty niin tutkimushankkeissa kuin yrityksissä kehitettyjä ratkaisuja monin eri tavoin.

Laboratoriosta markkinoille

VTT:n Relooping fashion -hankkeessa laboratoriomittakaavasta pilot-ympäristöön skaalattua selluloosakarbamaatti-teknologiaa hyödyntää nyt Infinited Fibre Company puuvillan kemiallisessa kierrätyksessä uusiksi tekstiilikuiduiksi.

Telaketjun alkuvaiheessa mukana olevat toimijat taas perustivat Resterin, jonka mekaanisessa prosessissa poistotekstiilistä saadaan avattua kuitua tekstiili- ja muiden tuotteiden raaka-aineeksi.

Uusien yrityksien lisäksi monet muut mukana eri vaiheissa olleet yritykset ovat rakentaneet uutta liiketoimintaa ja laajentaneet markkina-alueitaan niin uusien tuotteiden ja palveluiden tarjonnalla kuin maantieteellisestikin.

Tutkimushankkeet ovat tukeneet yrityksiä tässä ja monet mukana olevista yrityksistä ovatkin kommentoineet, että hankkeet sekä hankekumppanit ovat toimineet tavallaan sparrausapuna uusissa aluevaltauksissa.

Lisää tutkimustietoa, kehitystä, investointeja ja uskallusta silti vielä tarvitaan, ennen kuin pääsemme kokemaan kestävällä pohjalla olevan kiertotalouden mukaisen tekstiiliekosysteemin.

Kansainvälinen yhteistyö jatkuu

Kansainvälinen ja erityisesti eurooppalainen verkostoituminen on ollut koko Telaketjun yhteistyön ajan kasvavassa roolissa, koskevathan Euroopan komission ajamat tekstiilisektorin muutokset koko EU aluetta.

Yhteistyötä on tehty vierailujen, webinaarien ja tutkimusvaihdon avulla. Lisäksi Telaketju verkoston toimijat ovat aktiivisesti osallistuneet EU-hakuihin ja hankkeisiin, joissa suomalaista osaamista on viety eteenpäin kansainvälisten verkostojen avulla.

VTT:n tutkimusyhteistyöstä mainittakoon erityisesti Horizon Europe-hankkeet: joulukuussa 2022 alkanut tExtended ja tammikuussa 2024 alkanut PESCO-UP-hanke. Työ siis vielä jatkuu.

Kuluttajat avainasemassa

Jätehuollolla on merkittävä, mutta kuitenkin vain pieni osuus kiertotalouden kokonaisuudessa. Tutkimuksen roolina puolestaan on innovoida ja kehittää tarvittavaa tietotaitoa sekä teknologisia ja digitaalisia ratkaisuita, joita yritykset tarvitsevat uuden, kestävämmän tekstiiliekosysteemin luomisessa.

Kuluttajat ovat kuitenkin ratkaisijoita matkalla kohti kestävämpää tekstiiliteollisuutta. Kun kuluttajat suosivat ja vaativat kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, alkavat tuottajat tarjota niitä markkinoille ja kannustin kierrätystä kehittäviin innovaatioihin vahvistuu.

Samaan aikaan on tarpeen lopettaa pikamuodin ostaminen, pidentää tekstiilien käyttöikää ja hankkia vain tarpeeseen, jotta tekstiilituotannon aiheuttama valtava luonnonvarojen kulutus ja ympäristöongelmat saadaan kuriin.

Teksti: Aki Honkanen, LSJH:n projektipäällikkö sekä Pirjo Heikkilä, VTT:n johtava tutkija

Kuva: Susanna Raiskio. Poistotekstiilien materiaaleja voi hyödyntää monin tavoin. Sovellusten kehittämistä on tehty laajassa yhteistyössä.