Uusi EU-asetus tuo lisää keinoja puuttua laittomiin jätesiirtoihin – Loviisan sataman kärpäshaitat viranomaisten syynissä

EU:n uusi jätteensiirtoasetus vahvistaa jätteen tuonnin valvontaa ja antaa viranomaisille uusia keinoja torjua laittomia siirtoja.

Jätteen tuonti Suomeen on kasvanut nopeasti viime vuosina erityisesti polttokapasiteetin lisääntymisen myötä.

EU:n uusi jätteensiirtoasetus tulee voimaan toukokuussa 2026 ja kiristää jätteen tuonnin valvontaa koko unionin alueella. Asetus tuo uusia välineitä puuttua laittomiin jätesiirtoihin ja velvoittaa viranomaisia aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön.

Poltettavaksi tuodaan miltei kymmenkertaisesti jätettä

Jätteen tuonti Suomeen on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Jäteperäisiä polttoaineita tuotiin 47 000 tonnia vuonna 2022, mutta jo 339 000 tonnia vuonna 2024. Taustalla on erityisesti Suomeen rakennettu jätteenpolttokapasiteetti.

Suomessa jätteenpolttolaitoksissa on hyvää teknologiaa, jota ei ole kaikissa maissa saatavilla. Jätteenpolttokapasiteettia on nykyisin enemmän kuin kotimaisen jätteen käsittelyyn tarvitaan. Tämä lisää painetta tuoda jätettä ulkomailta, jotta laitosten kapasiteetti saadaan hyödynnettyä.

Kärpäsiä ja hajuhaittoja

Lisääntynyt tuonti kasvattaa myös välivarastoinnin tarvetta satamissa.

Viranomaiset ovat puuttuneet esimerkiksi Loviisan ja Taalintehtaan satamien toimintaan roskaantumisen sekä haju- ja kärpäshaittojen vuoksi. Tapausten käsittely on kesken Lupa- ja valvontavirastossa.

Uudella asetuksella pyritään varmistamaan, että rajat ylittävät jätesiirrot tapahtuvat sääntöjen mukaisesti ja että laittomiin kuljetuksiin voidaan puuttua aiempaa tehokkaammin.

Jätesiirtoon tarvitaan lupa

Pääsääntöisesti jätteiden siirto maasta toiseen edellyttää lupaa.

Suomessa toimivaltainen viranomainen on Suomen ympäristökeskus Syke, joka myöntää jätesiirtoluvat sekä vientiin että tuontiin EU:n jätteensiirtoasetuksen ja jätelain mukaisesti.

Uuden asetuksen mukaan jätesiirtoluvan edellytyksenä on jatkossa, ettei siirtoilmoituksen tekijä tai vastaanottaja ole syyllistynyt laittomiin siirtoihin tai muuhun ympäristön tai terveyden kannalta laittomaan toimintaan viiden edellisen vuoden aikana.

Käytännössä kielteinen päätös edellyttää kuitenkin, että Suomen viranomaisella on tieto mahdollisesta tuomiosta.

Suomi mukana valvontaverkostossa

Asetuksella perustetaan myös EU-laajuinen jätesiirtojen valvontaryhmä, johon Syke osallistuu.

Lisäksi Euroopan komissio voi tarkastaa epäiltyjä laittomia rajat ylittäviä jätesiirtoja ja valtuuttaa tehtävään Euroopan petostentorjuntaviraston.

Sääntely tiukentuu myös niin sanottujen vihreiden jätteiden osalta. Jatkossa tietyistä hyödynnettäväksi siirrettävistä vaarattomista jätteistä on ilmoitettava EU:n yhteisen jätesiirtotietojärjestelmän kautta.

Teksti: Uusiouutisten toimitus

Kuva: Adobe Stock. Uusi jätesiirtoasetus velvoittaa viranomaiset tekemään enemmän yhteistyötä laittomiin jätesiirtoihin puuttumiseksi.